Tasa-arvosta

Kuuntelin Ylen Ykkösen netissä olevia ohjelmia ja ”Suomi on tasa-arvon mallimaa” ohjelma sai verenpaineeni nousemaan. Naisasialiitto Unionin pääsihteeri, omien sanojensa mukaan tunnustuksellinen feministi, Kitti Suoranta sanoo haastattelussa, että koulukäsityössä tytöt ”oppivat tekemään siistiä pientä pistoa” ja pojat ”isosti ronskisti hitsaavat ja sahaavat”. Tyttöjen työtä muka arvioidaan vain sen mukaan miten siistiä se on! Suorannan mukaan ”Siellä [teknisessä ja tekstiilityössä] jo opitaan millainen on oikeanlainen tyttö ja millainen on oikeanlainen poika.”

Aikaisempina vuosikymmeninä koulukäsityö onkin voinut olla edellä mainitun kaltaista, vaikka sitä suuresti epäilen. Suoranta voisi nyt ottaa kätösiinsä valtakunnallisen peruskoulun opetussuunnitelman ja katsoa mitä siellä todella käsityöstä sanotaan. Suoranta voisi myös mennä tutustumaan peruskoulun käsityötunneille. Itse olen ainakin nähnyt poikien tekevän teknisessä työssä yksityiskohtaisia tarkkuutta vaativia töitä, johon täytyy keskittyä. Olen myös nähnyt tyttöjen tekstiilityössä maalaavaan kankaita “ronskilla kädellä” tai tekevän vapaavarsikirjontaa, jossa ei tarvitse mittanauhalla paljoa mittailla tai pieniä siistejä pistoja tehdä.

Olen monesta asiasta samaa mieltä Suorannan kanssa ja ehkä Suorannan ajatuksena onkin kärjistää asioita ja saada näin ihmiset ajattelemaan. Näin ainakin toivon. Toisaalta pelkään, että tunnustukselliset feministit ovat niin puusilmiä, että eivät oikeasti pysty analysoimaan tai perustelemaan asioita järkevästi ja aiheuttavat meissä tavallisissa pulliaisissa erilaisia raivoreaktioita.

Monessa mielessä naisten asema on mielestäni suomalaisessa yhteiskunnassa miehen asemaa vapaampi. Naiset voivat hakea lukemaan insinööriksi, mutta miehiä katsottaisiin kieroon, jos he haluaisivat opiskelemaan kässän- tai köksänmaikoiksi. Naiset voivat harrastaa metsästystä ja sukeltamista, mutta miehet jumpassa tai pitsinnypläyskurssilla ovat harvinaisuus. Samoin peruskoulussa tytöt voivat vapaasti valita teknisen työn, mutta pojista tekstiilityön valitsee aniharva. Naisen roolit ovat muuttuvampia ja väljempiä kuin miesten. Nainen voi olla “hyvä jätkä”, mutta mies ei oikein voi olla “hyvä kimma”. Tämän Suoranta tuntuu autuaasti unohtaneen.

Ongelmat naisen asemassa liittyvät ”vasta” työelämään. Samasta työstä on tottakai saatava sama palkka, mutta miten arvioida eri ammattialojen, esimerkiksi insinöörin ja sairaanhoitajan työn tuottavuutta ja palkkausta? Kun pitää valita, että otetaanko paikkaan hedelmällisessä iässä oleva nainen vai samanikäinen mies, niin mieheen usein päädytään helpommin. Mies koetaan helpommaksi työntekijäksi, hän ei voi ilmoittaa yhtäkkiä olevansa raskaana ja jäävänsä äitiyslomalle. Ymmärrän työnantajan asenteen täysin vaikken sitä hyväksykään. En tiedä kuinka usein työantajat suoraan utelevat lisääntymisaikeista, mutta jopa minulta on kysytty työpaikkaa hakiessani, että et kai sitten aio lähiaikoina lapsentekoon ryhtyä. Kysyjä oli, yllätys yllätys, mies. Olen myös ollut useammassa (tosin pienipalkkaisessa) työssä, jossa työhön on nimenomaan haluttu nainen, koska naisten sosiaaliset taidot koetaan paremmiksi kuin miesten.

Tämä aihe on upottava suo, lopetan siis tähän.

You may also like

39 Comments

  1. Minäkin ymmärrän työnantajan suhtautumisen. Silti mun mielestä nainen on pahempi haastattelijana, koska naispomot usein olettavat jo suoraan että kohta se on paksuna. Miehet taas omaan suoraan tyyliinsä kysyvät. Mua on työelämässä naispomo kohdellut todella surkeasti kun olen tullut raskaaksi, sen sijaan saman firman miespomo tuli halaamaan ja sanoi että sehän on ihana asia, älä sinä firman asioita murehdi. No joo menipä aiheen viereen…

  2. Tuo käsityöjuttu on perseestä. Ja oon samaa mieltä, että Suoranta vois vierailla Peruskoulussa 2000-luvulla.Heitit esimerkin tekstiilityön vapaudesta… Mulla on nyt ryhmä tyttöjä teknisessä (vaihtokurssi) ja neidit oppi ihan kantapään kautta (myös herrat ovat oppineet) kuinka tärkeää onkaan se mittanauha, millimetri ja kulmaviivain. Puhumattakaan pientä piperrystä vaativasta metallin kuvioinnista pakottamalla.. Helvatta. Taatusti jos “heiluu ronskisti sahan kanssa” niin käsityönumero ei ole hyvä, ei lähelle tyydyttävääkään. Voi tsiisus.Voisin jatkaa tästä myös Hyvin Pitkään, pelkästään koulumaailmassa (esim. miksi tytöt luistelevat kaunoluistimilla (taitoluistimilla) ja pojat hokkareilla – ja miksi jopa OKL-liikunta opettaa näin?)Menen ennenkuin riehaannun..

  3. Uskaltaudun tuolta poliittisten blogien puolelta tänne kommentoimaan, olen seurannut sun blogia jo pitkään ja sulla on uskomattoman kauniita töitä!Tuo hedelmällisessä iässä olevien naisten syrjiminen työelämässä on hurjan tärkee juttu, josta pitäisi puhua enemmän. Jos työntekijä tulee raskaaksi, se tietää naisen työnantajalle kymmenen – kahdetoistatonnin lisälaskua. Yksinkertainen tapa parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla olisi jakaa nuo vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset tasan kaikkien työnantajien kesken. Näin työnantaja ei joutuisi ottamaan isompaa riskiä palkatessaan naisen kuin miehen.

  4. Täyttä asiaa koko kirjoitus.Tosin allekirjoittanut on vielä 90-luvun lopulla joutunut peruskoulun käsityötunneilla purkamaan harsinpistonsa kerta toisensa jälkeen, jos ne eivät ole olleet pituudeltaan riittävän lyhyitä ja tasaisia. Omaa mielikuvitustaan käsitöissään käyttäneiden numerot laskivat, sillä he eivät noudattaneet ohjeita. No, poikkeus vahvistaa säännön…

  5. Muutkin tuntuvat olevan maltillisella linjalla, hyvä!Olen myös sitä mieltä, että äitiydestä tulevat kulut eivät saisi kasautua vain naisen työnantajan kontolle. Mutta on myös toinen näkökulma: Jos nainen on pois työelämästä 1-3 vuotta monilla aloilla hän on jäänyt auttamattomasti jälkeen ja tämäkin rasittaa työnantajaa. En tiedä tosiaan mistä tuo Suoranta on kuvansa koulukässästä saanut. Hän on itse koulunsa käynyt varmaan jossain tosi jännässä peruskoulussa. Tikru, tuotahan se juuri on, teknisessä työssä pelataan millien tarkkuudella, tekstiilityössä usein paljon rennommin.Sigrid, opettajia on tosiaan erilaisia! minä en joutunut peruskoulussa ikinä mitään harsimaan. Ehkä sen vuoksi pidänkin harsimisesta.:) Uskoisin kuitenkin, että suurin osa kässänmaikoista ei nipota turhaan. Pahimmat behavioristi-opettajat ovat jo jääneet eläkkeelle.

  6. Kyllä vaan se tuo työnhaku on aika villiä puuhaa ja varmasti aika harva viitsii mihinkään eteenpäin asiasta valittaa, jos lapsentekoaikeita kysellään. Ja toisaalta monet vastaavat kiltisti siksikin, että on vaan tärkeää saada töitä ja toimeentuloa, vaikka sitten haastattelija ylittäisikin sallitun rajat. Itse olen aika monet haastettelut käynyt läpi ja toinen toistaan uskomattomampia kysymyksiä kyllä esitetään. Kuten esimerkiksi, että millainen suhde mulla on isääni, kun haastattelija (keski-ikäinen mies) haluaisi työparikseen nuoren tytön, johon voisi luoda isä-tytär-tyyppisen suhteen. Todella monta kertaa on myös kyselty mun mieheni töistä ja opiskeluista erittäinkin tarkkaan, vaikka minua oltiin haastattelemassa eikä mieheni pitäisi asiaan mitenkään liittyä. Näiden juttujen rinnalla lapsentekoaikomusten kysely on pientä ja tässä on siis vasta yhden ihmisen kaksi ensinnä mieleen tullutta yksittäistä esimerkkiä: oikeasti tuolla tapahtuu varmasti vielä hullumpaa. Lapsentekoaikeita multa on kysytty varmasti vähintään joka toisessa haastattelussa. Välillä vähän hienovaraisemmin ja välillä ihan suoraan, mutta kyllä niistä kysymyksistä on selvästi huomannut, mihin tähdätään. Minäkin ymmärrän työnantajan motiivin hyvin, enkä hyväksy sitä. Onneksi on taas vaalit tulossa ja voi edes uskotella itselleen, että äänestämällä oikeaa vaihtoehtoa voi ainakin yrittää saada jotain muutosta aikaan. Toivottavasti.

  7. Voihan olla että Suoranta pyrkii vain korostamaan sitä, kuinka rooleilla on tapana uusintua vaikka sitä tietoisesti ei tehtäisikään. Siis vaikka opetussuunnitelmassa painotettaisiin tasa-arvoa ja muuta kaunista, kulttuurin luokitukset jatkavat omaa kulkuaan käytäntöjen kautta ja siten uudetkin sukupolvet sosialisoidaan niihin (ainakin jossain määrin).Täytynee kuunnella kumminkin tuo ohjelma ennen kuin liikaa innostun.

  8. Tuota uusintumista Suoranta korostaakin haastattelussa. MUTTA hän käyttää mielestäni aivan vääränlaisia esimerkkejä. Ei tytöistä tehdä kilttejä ja siistejä nykyaikaisen tekstiilityön avulla! Siitä olen Suorannan kanssa samaa mieltä, että peruskoulussa on vielä liikaa “pojat on poikia” -mentaliteettia. Se tulee kuitenkin esille aivan erilaisissa asioissa kuin tekstiilityön ja teknisen työn opetuksen sisällöissä.En ole myöskään vakuuttunut siitä, että sukupuoliroolien uusintamisessa tietyssä määrin mitää huonoa (se ei tosin ole peruskoulun tehtävä). Vaikka monet feministit tuntuvat lähtevän siitä olettamuksesta, että sukupuoli on sosiaalinen konstruktio, on biologinen sukupuoli kuitenkin olemassa. Siitä ei päästä mihinkään.

  9. Hyvä kirjoitus.Ja kyllä, biologinen sukupuoli on olemassa – onneksi!Minä olin aikoinaan peruskoulussa teknisissä töissä kun en niin välittänyt tekstiilitöistä.Tuli tehtyä yöpöytä, löylykauha sun muuta…missähän ne nyt ovat????

  10. Minun mielestäni tämä on mielenkiintoinen kysymyksenasettelu. Olen myös yhdellä lailla törmännyt sellaiseen ajatteluun, että tasa-arvon kannalta voi olla parempi, jos nainen ei osaa tehdä kotitöitä. Tuolloin pointti on kai siinä, että ajatellaan, että mieskin tekee, jos nainen ei osaa. Mutta ei kai se ihan noinkaan mene. Vikaa on kuitenkin naisissakin; minkä ihmeen takia aina annetaan niin suurta arvostusta miehille, jotka osaavat virkata tai neuloa tai laittaa ruokaa tai hoitavat lapsia koti-isänä, kun taas naisten tekemänä edellä mainitut asiat ovat itsestäänselvyyksiä?

  11. Tanja, minustakin tuntuu kummalliselta, että pitää oikein kehua, kun mies tekee jotain “naisten työksi” ajateltua asiaa. Miksei kukaan aplodeeraa, vaikka minä osaan käyttää iskuporaa, avaan viemäritukokset ja asennan kattolamput?;) Onhan se tietenkin hyvä, että miehet ovat pääsemässä (tai joutumassa?) pois ahtaasta lokeroinnista.Tulevana kässänopena tiedän, että minun pitäisi suhtautua poikien pipovirkkaukseen ihailevasti, mutta en oikein osaa. Jos seitsemäsluokkalainen tyttö osaa virkata, niin tottakai poikakin oppii. Virkkaus kun nyt ei ole mitään elämää suurempaa. En keksi mitä teinitytön pitäisi harrastaa, että hän pääsisi sanoma- ja aikakauslehtien sivuille harrastuksensa takia. Ainakaan sinne ei olisi asiaa sorvin ja poran käyttötaidolla.

  12. Hei sä saattaisit tietää tän asian, että oonko nähny unta, kun mulla on sellanen mielikuva että jossain netissä olis sellanen masiina joka laskee langan pituuden ja paksuuden tms mukaan kuinka monta pinta-alayksikköä valmista neuletta langasta tulee?

  13. Hei kaikki,haluaisin kommentoida tätä käsityöjuttua. Taisin olla vähän epätarkka puhuessani ronskista sahaamisesta ja pikkutarkoista pistoista. Tarkoitukseni oli kiinnittää huomiota pikemminkin tuntien käytäntöjen kuin oppisisältöjen sukupuolittumiseen. Käsityötunnit, samoin kuin liikuntatunnit, ovat nykyään ainoat tunnit, joilla tytöt ja pojat opiskelevat käytännössä erillään omissa ryhmissään. Opetussisältöjen lisäksi tunneilla tapahtuu opetussuunnitelman ulkopuolista sukupuoleen kasvattamista, joka saattaa olla stereotypisoivaa. Aiheesta on tehty jonkin verran tutkimusta, esim. tämä tuore väitöskirja: http://www.joensuu.fi/ajankohtaista/vaitos2.php?id=851Käsityön tekemisestä ja sisällöistä sinänsä en ole sitä mieltä, että ne jotenkin pahalla tavalla opettaisivat tyttöjä “oikeanlaiseen” hillittyyn yms. käytökseen. Pikemminkin käsitöiden tekeminen voi olla voimaannuttavaa ja luovaa. Käsityötaitojen opettelu voi opettaa arvostamaan naisten perinteisiä töitä, jotka tyypillisesti eivät ole olleet kovassa kurssissa tässä yhteiskunnassa. Itse olen tehnyt aika lailla käsitöitä, suunnitellut vaatteita ja opetellut kirjontaa ja virkkausta, ja koen, että nämä jollain lailla linkittävät minut paljon käsitöitä tehneihin esiäiteihini ja naisten sukupolvien ketjuun. Jossain vaiheessa jopa harkitsin käsityönopettajaksi opiskelua. Yst. terv. Kitti Suoranta

  14. Oi aikoja, oi tapoja. Pitsin nypläys on kertoman mukaan merimiesten tänne tuoma, kankuri oli aiemmin lähes yksistään miesten ammatti. Samoin räätäli. Taitaa tuo jako poikien ja naisten (sana tyttöjen on femakkodogman mukaan epäkorrekti) käsitöihin olla kansakoululaitoksen kehittämää. Äkkiseltään en löydä kuin yhden lähes yksinomaan naisten harrastaman eli langan kehräämisen. Joko värttinällä tai rukilla. Rukista tulikin mieleen seuraava linkki: http://www.louet.nl/indexgb.htmTaidan tutkia tuolta jotain modernia rukkia ja tehdä piirustukset ja väsätä yhden koemielessä. Vaihtoehtoisesti voisi yrittää rakentaa kangaspuut. Ihan mielenkiinnosta kun rakenne kiinnostaa. Mitään käyttöähän minulla ei moisille ole.

  15. Teinityttöjen poikkeavista harrastuksista – skeittaava tyttö on jotain outoa ja ihmeellistä suhtautumisen perusteella, parikin haastattelua on tullut joskus vastaan.

  16. Täällä Hessenissä ei käsityötä ole alakoulussa eikä Gymnasiumissa ollenkaan. Eli jos haluat ylioppilaaksi, käsitöitä ei opetusohjelmaan mahdu. Käsialan kauneuteen kiinnitetään ylenpalttisesti huomiota. Mietin tuota sukupuolittumista – se ei niinkään näy eri oppiaineissa, vaan siinä että jako ylioppilaisiin ja muihin tehdään jo kymmenvuotiaana; jako ei suosi poikia. Varsinainen loukku tulee vasta myöhemmin, koska päivähoitopaikkoja ei ole läheskään tarpeeksi. En kyllä pitäisi eriytynyttä käsityönopetusta minään uhkana. Tytöt tarvitsevat tyttöjuttuja myös, ja jso kerrna viikossa on tyttötunti käsityöluokassa, kun voi höpistä ja kikattaa samalla kun tekee ristipistoa – niin mitä pahaa siinä on? :)

  17. Tasa-arvo ei sellaista ole missään olemassa sanan oikeassa ja puhtaimmassa merkityksessä. Se on arvo, mitä tulisi olla. Se on ideaalimalli, kuinka tulisi elää. Sitä vaan on hiukan vaikea toteuttaa “oikea oppisesti”, niin kuin muitakin ideaaliarvoja… Mutta hyvä niitäkin on olla olemassa, muuten hukkuisimme p***aan.

  18. Kitti Suoranta, en ole tutustunut tarkemmin vielä tuohon väitöskirjaan, mutta käsittääkseni siinä pidetään käsityötä positiivisena “kasvattajana”. Täytyy lukea väikkäri ajan kanssa, mielenkiintoinen aihe!Meillä taitaa olla tässä aatteellinen erimielisyys, sinä koet, että koulukässä ylipäätään stereotypisoi oppilaita. Itse en näe tällaista ongelmaa tai sitten en ehkä ymmärrä mitä tarkoitat stereotypisoinnilla ja sukupuoleen kasvattamisella. Jos se tarkoittaa sitä, että tekstiilityössä suunnitellaan ja tehdään vaatteita ja teknisessä työssä valmistetaan kodinkäyttöesineitä tai jopa sähkökitaroita(!), niin silloin sukupuoleen kasvattamista tosiaan tapahtuu. Mutta minä en pidä sitä huonona asiana.Parhaimmillaan yläasteen tekstiilityön valinnaiskursseilla oppilaiden minäkuva ja identiteetti kehittyy erilaisten omaan pukeutumiseen tai esimerkiksi oman huoneen sisustamiseen liittyvissä projektien kautta. Tekstiilityön projektien (ja tottakai teknisen myös) kautta kehittyy myös muunlainen elämänhallinta: vuorovaikutustaidot, ongelmanratkaisukyky, itsearviointi ja projektinhallintataidot. Näille oppilaalla on käyttöä peruskoulun jälkeenkin.Olen ehdottomasti erillisen teknisen ja tekstiilityön opettamisen kannalla. Minusta on hyvä, että oppilas saa valita häntä kiinnostavan aineen ja keskittyä siihen. On ainoastaan positiivista, että peruskoulussa on myös opetusta, jossa tytöt ja pojat ovat kutakuinkin erikseen. Kuten koululiikunnassakin, niin kässäntunneilla tytöt voivat toimia omissa ryhmissään poikien häiritsemättä. Niin liikuntaan kuin tekstiilityöhönkin liittyy sellaisia omaan kehoon liittyviä kokemuksia, jotka on hyvä kokea toisten tyttöjen kesken eikä sekaryhmissä. “Tyttöjen tunnit” ovat tärkeä osa naiseksi kasvamista! Sitten ovat tietysti ne tytöt, jotka valitsevat teknisen työn. Ovatko he stereotypisoinnista vapaita rajojen rikkojia?Anonyymi, jako tekniseen ja tekstiilityöhön tosiaan juontaa juurensa kansakoululaitoksen perustamiseen. Vähän epäilen, että tavalliset merimiehet eivät pitsinypläystä Suomeen tuoneet, vaan ammattinsa osaavat mestarit. Mestarien sukupuolesta en osaa sanoa mitään, mutta ammattikäsityöläiset olivat pitkään miehiä (tavallisesti naisilla oli oikeus toimia itsenäisesti ammatissa vain jatkaessaan kuolleen miehensä ammattia ja yritystä). Tavallisena kotityönä kehrääminen ja kankaankudonta oli naisten työtä, mutta muistan jostain lukeneeni, että vanhat muuhun työhön kykenemättömät miehet kehräsivät lankaa.Rukin tekeminen saattaa olla vähän haastava juttu, jos ei tiedä perusperiaatetta.;) Kannattaa varmaan aloittaa värttinästä. Olen muuten hyvää värttinää edelleen vailla.AnnaK, tosiaan, tyttö-skeittaajat ovat olleet aina välillä ilmiö viimeiset kymmenen vuotta.Mari, Saksassa tuo koulumalli kai vastaa Suomen kansakoulumallia. Onhan se omituista, että tärkeä elämänvalinta pitää tehdä jo 10-vuotiaana! Itse olen tosi ylpeä käsityön vankasta asemasta peruskoulussa Suomessa.betty boop, ideaalimallit ja utopiat on kivoja asioita noin ajatustasolla, ne vain eivät oikein käytännössä toimi.

  19. Kuten sanottua naisten “sosiaalinen kyvykkyys” koetaan suureksi hyveeksi.Herran jestas! Koska naiset ovat niin “sosiaalisesti kyvykkäitä”, niin pahat pojat saavat koulussa huonoja arvosanoja. Tiedättehän “tuntiosaamisen”. Itse olin ala-asteella arvosanojen mukaan alle keskitason ja yläasteella sekä lukiossa keskitasoa. Poikien “quotassa” olin toki yli keskitason. No tämä ongelma poistui yliopistossa, jossa pärstäkerroin ei enää vaikuttanut, vaan ainoastaan osaaminen.T: Ei-katkeroitunut dosentti

  20. Anonyymi, itse olen vähän eri mieltä tuosta poikien “sortamisesta” peruskoulussa. “Pojat on poikia eli villejä” -mentaliteettia esiintyy edelleen. Olen myös sitä mieltä (tämä kaikki on nyt mutua), että naiset ovat sosiaalisesti taitavampia, esimerkiksi työskennellessään palvelualoilla.Vahingossa sivuilleni eksynyt mies, sympatiseeraan feministejä (miten tuo sana sitten määritelläänkin) tietyissä asioissa, mutta en kaikessa.

  21. Mun mielestä tää Suoranta osoitti tossa, että se ei ole luultavasti koskaan käynyt kymmentä metriä lähempänä poikalapsia eikä tajua niiden elämästä yhtään mitään.En ole yllättynyt, vain surullinen.

  22. Itse tein ekassa “oikeassa” työpaikassani suullisen sopimuksen naispomoni kanssa, etten ryhtyisi lastentekoon ensimmäisten kahden vuoden aikana. Periaatteellisesti tökki ja pahasti! Se vaan on valitettavasti niin, että henkilökohtainen ajaa tiukassa paikassa maailmanparantamisen ohi. Toki tuo valinta oli minulle siinä mielessä tuskaton, että en muutenkaan suunnitellut lisääntymistä. Kyllä ne naispomotkin siis osaavat, ja joskus tuntuu, että ne vasta osaavatkin.Minua surettaa termien “feminismi” ja “feministi” ryvettyminen. Pidän itseäni feministinä, ja toivon tasa-arvoa elämän oleellisissa asioissa, kuten palkkauksessa ja työelämässä – samaa arvostusta ihmisenä sukupuoleen katsomatta. Minusta sukupuoli juontuu sekä biologiasta että kulttuurista, ja naisilla saa ja pitää olla naisten juttuja, samoin miehillä omiaan. Nykyään vaan feminismistä tuntuu tulleen kirosana. Hassua.

  23. “Nykyään vaan feminismistä tuntuu tulleen kirosana. Hassua.”Miksiköhän? Osaatko nähdä mitään syytä siihen? Minä luulen, että feminismi on ollut aina kirosana joillekin.Itse pidin feminismistä niin kauan, kun todella luulin sen ajavan tasa-arvoa ja yrittävän rikkoa sovinnaisia asetelmia. Nyt olen huomannut olleeni erittäin naiivi. Feministit on tällä hetkellä totuuden ja tasa-arvon vihollinen numero yksi. Mikään muu ryhmittymä ei ole tällä hetkellä niin voimakas kuin feminismi tiettyyn ihmisryhmään kohdistuvassa jahdissaan. Feminismiin kuuluu (nykyisin) häikäilemätön valehtelu ja mustamaalaus ja täysi piittaamattomuus tasa-arvosta. Ratkaisevaan on vain se, että miten miehiä saadaan syyllistettyä kaikesta mahdollisesta ja miten naisten asemaa saadaan pönkitettyä kaikilla tasoilla. Feminismillä ja tasa-arvolla ei ole nykyisin mitään tekemistä keskenään. Kyseessä on voimakkaan miesvihainen ja pelkästään naisten etuja sokeasti ja häikäilemättömästi ajava aate.Erittäin paljon naisista ja feminismistä kertoo se, että naiset sanovat symppaavansa feministejä, noita häikäilemättömiä valehtelijoita ja vihanlietsojia, politrukkeja ja agitaattoreita. Kuvaavaa on myös se, että millaisia keinoja länsimaiset feministit katsovat voivansa käyttää. Heille näyttäisi kaikki olevan sallittua, niin kuin on ollutkin. Huh-huh. Ja seuraukset siitä on nähtävissä. Mopo lähtenyt pahasti käsistä ja feminismin todellinen luonne on paljastunut.Tosin tämä kaikki olisi pitänyt olla nähtävissä jo siinä vaiheessa, kun joku alkaa tasa-arvon nimissä ajamaan asioita. Oikeasti tasa-arvon puolesta taistelevat eivät toitota olevansa tasa-arvon asialla – _heidän ei tarvitse yrittää esittää muuta kuin ovat_.

  24. Aiheeseen löysästi liittyen. Pasilan kirjastossa on pienimuotoinen näyttely nuorten identiteetin rakentumisesta ja rakentamisesta 1900-luvun alkupuoliskolla. tyttöjen kirjoja and stuff. Ei mulla juu muuta.

  25. Junakohtaus, pikkupoikien sielunmaailma on kummallinen naisen silmin. Tänään sen taas koin opettaessani seitsemäsluokkalaisille pojille ompelua. On ne niin söpöjä!:)Moilanen, kaikenlaiset ääriliikkeen ovat pelottavia, ärsyttäviä ja väärin (vrt. tunnustuksellinen feministi/ tunnustuksellinen sovinisti/ tunnustuksellinen uskovainen).Vanhanajan naisasianaiset, eli nykykielellä feministit olivat hyvinkin oikeassa vaatiessaan parannuksia naisen asemaan 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa. Hörhöytyminen on tapahtunut 1960-luvulla ja sen jälkeen, jolloin feminismistä tuli tiukka ideologia.En ole feministi, enkä ihannoi feministejä, mutta kannatan _joitakin_ heidänkin kannattamistaan asioista. Monet periaatteessa kannattamistani asioista on melko utopistisia, kuten “sama palkka (moraalisesti) samanarvoisesta työstä”.Muu, kiitos vinkistä!

  26. Mikko Moilanen, onpa Sinun tiellesi osunut hurjaa porukkaa!Itse olen onnekas, sillä elämäni ihmiset ovat melko selväpäistä sakkia: muun muassa naisia, jotka pitävät itseään feministeinä (ilmeisesti sitten siinä perinteisessä mielessä) ja kannattavat tasa-arvoa, ilman että miehiä pissitään silmään. Suurin osa ihan tavallisia perheenäitejä tyytyväisine miehineen ja lapsineen. Meitä on moneen junaan. Ääri-ihmisiä löytyy aatteesta kuin aatteesta, valitettavasti.

  27. Mikko Moilanen, onpa Sinun tiellesi osunut hurjaa porukkaa!Oi! Pieonokainen yrittää ivailla. Ivallinen vastaus on alkukantaisimpia keinoja yrittää peitellä ja kiistää tosiasioita. Olisit edes vähän hienostuneempi.Olen miettinyt tuntitolkulla ellen jopa vuorokausikaupalla sitä, että pyhittääkö tarkoitus keinot. Yritin kovasti keksiä, että miten se tapahtuisi. En keksinyt, mutta mietiskely ei ollut turhaa. Havaitsin aika monta muuta asiaa.Sinä et varmasti ole vastaavia kysymyksiä pohtinut, koska valehtelu on mielestäsi pikkujuttu.Korneinta asenteessasi on tietysti se, että ala-arvoinen toiminta minkä voisi helposti jättää tekemättä on myös helposti tehtävissä, joten sinun mielestäsi on ihan järkevää valehdella. Teet mitä pystyt, valehtelu sujuu sinulta helposti, koska muuhun et pysty. Pikkujuttu. Kaikkihan täällä valehtelee! Mitä sitte, jos valehtelee! Pieneen päähän ei mahdu, että mitä sitten.

  28. “Kitti Suoranta said…Taisin olla vähän epätarkka puhuessani ronskista sahaamisesta ja pikkutarkoista pistoista.”. Taisit olla Kitti vähän epätarkka, tai suorastaan valehtelit, monessa asiassa joita tuossa radio ohjelmassa luettelit.Viljelit feministien suosikki lauseita kuten:* “naisten euro on 80 senttiä”Tämä lause on osoitettu valheeksi jo monta kertaa, mm. Ylen toimittaja Mika Rahkonen osoitti sen kädestä pitäen viime syksynä A-Piste ohjelmassa “tasa-arvo”ministeri, änkyräfeministi Tuula Haataiselle. Mitä teki Haatainen? Pyöritteli silmiään ja lanseerasi käsitteen “sama palkka saman arvoisesta työstä”. Haatainen ei kuitenkaan kysyttäessä osannut sanoa kuka ko. “arvoistus” määrittelyn tekisi.Myöskään Haataiselta ei löytynyt kommenttia tai mitään sanottavaa kun Mika Rahkonen kysyi, miksi “tasa-arvo” ministeriä ei huoleta se, että seinäjokelaisen euro on 76 senttiä uusimaalaiseen verratuuna. Jessus sentään tätä “tasa-arvoa”.* “naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on huomattavasti enemmän”Enemmän kuin mitä? Älä valehtele. Miehiin kohdistuvaa väkivaltaa on enemmän, katso tilastoja.* “90% lähisuhdeväkivallan tekijöistä on miehiä”Missä tämä on tutkittu ja kenen toimesta? Tähän älä tarjoa mitää UTH tutkimusta tai Naisiin kohdistunut väkivalta 2005 tutkimusta. Nämä on vain naisille tehtyjä kyselytytkimuksia, miehiltä ei ole kysytty mitään. Kuinka siis tuohon 90% lukemaan on päästy?Ei miehet ja tavalliset, järkevät naiset feminismin “nimeä” ole liannet, vaan feministit itse härskeillä ja valheellisilla lausunnoillaan.

  29. Jaahas, tunnustukselliset feministivihaajat ovat päässeet vauhtiin minunkin blogissani. Kuten sanoin, mielestäni kaikki ääri-ilmiöt ovat pelottavia, ärsyttäviä ja väärin. Se, että toinen ääripää yrittää selittää valkoisesta mustaa ja toinen mustasta valkoista, ei tee kummastakaan ääripäästä oikeutettua.

  30. Minä olen feministivihaaja. On pelkästään kunnia vihata valehtelevia ja vihaa lietsovia feminazeja, joita harvat uskaltaa arvostella.*nappaa kortin*Miehet on joutunut propagandistiselta puolelta todennäköisesti pahempaan terroriin kuin juutalaiset natsi-saksassa. Täällä miehet ei ole ainoastaan lehdistön, päättäjien ja yleisen mielipiteen ajamia, vaan jopa yliopisto on valjastettu rasistisen miesvihan palvontaan ja lietsontaan. Kyllä, olen feministivihaaja, aivan kuin olisin voinut vihata natseja. Ja ei, sinä et edes tiedä, mitä vauhtiin pääseminen on.

  31. Se, että toinen ääripää yrittää selittää valkoisesta mustaa ja toinen mustasta valkoista, ei tee kummastakaan ääripäästä oikeutettua.Ääripää? Selvennetään propagandistisen ja asenteellisen lausuntosi logiikka.Se, että antinatsit vastustavat natseja, ei tee kummastakaan ääripäästä oikeutettua.Voi että. Tämä ei edes naurata enää. Joskus tyhmyys vaan on niin surullista.

  32. Mikko hyvä. Ehkä kannattaa harkita viestin lähettämistä toisenkin kerran. Ei ole syytä loukata blogajaa vaikka onkin eri mieltä asioista. Olen seurannut tätä muutaman viikon ja tämä on harmittomimpia ja hyväntahtosimpia blogeja joita yleensä on. Voimakkaasti kantaa ottavat ja ilkeät blogit ovat aika tylsiä ja niihin kyllästyy nopeasti. Mielitty voisi kyllä blokata ja poistaa ilkeimpiä viestejä.

  33. Ei ole syytä loukata blogajaa vaikka onkin eri mieltä asioista.Haha, sanoisin, että ei ole syytä yrittää loukata ihmistä. Minua yritti loukata ensin “Anu” ja sen jälkeen Mielitty. Tietenkään sinä et havainnut mitään. Sehän on nyt selvä. Minä huomasin, ja objektiivinen ruoska voi heilua sen jälkeen välittömästi niin, että kyyneleet valuu ja veri roiskuu. Silloin tosin on turha itkeä, jos kivi lentää sattumalta takaisin omaan päähän.Sensurointinne ei voisi vähempää kiinnostaa. Sehän kuuluu vain asiaan. Jos olisitte parempia taktikkoja, niin että missään tapauksessa poistaisi viestejäni, koska niistä voisi hyvin esittää, että miten paha ihminen olen. Hah-hah. Eli teillä on nyt pulmallinen valintatilanne. Jättääkö viestit propagandistisista syistä näkyville vai pitäisikö ne poistaa kiusallisista totuuksista johtuen. Sensurointinne ei kiinnosta, mutta valintanne kiinnostaa. Sinä kallistuit “yllättäen” poistamisen puolelle, aivan kuin sillä jokin kirjoittamani muuttuisi. Voi voi.Mielityn persoonaa sivutakseni voin aivan hyvin todeta, että kyseessä on varmaankin todella mukava ja ilmeisen rohkea ihminen. Hän jopa uskalsi ilmaista oman arvionsa todellisuudesta, minkä ei voi todellakaan katsoa olevan vähäinen teko omassa viitekehyksessään. Olen ihan oikeasti todella hämmästynyt, että tuollaisia naisia on olemassa. Se olisi ollut miehillekin vaikeaa. Kynnys arvostella feministejä pääsee varmasti kaikista kynnyksistä lähimmimmäksi sitä kynnystä, mikä oli ennen edessä natseja arvosteltaessa, vaikka Gestapoa ei ole. Natseja voi arvostella nykyisin helposti, sillä saa pisteet kotiin, mutta mitään ei ole nykyisin niin vaarallista arvostella kuin feministejä.Mutta pankaahan tuulemaan. Alkakaa nokkimaan. Olen jo monta kertaa turhaan käynyt katsomassa, että onko se alkanut jo.

  34. Kuningas kirjoitti:Se olisi ollut miehillekin vaikeaa. Kynnys arvostella feministejä pääsee varmasti kaikista kynnyksistä lähimmimmäksi sitä kynnystä, mikä oli ennen edessä natseja arvosteltaessa, vaikka Gestapoa ei ole.Mutta kuinka vaikeaa olisikaan ollut arvostella natsipuolueen jäsenenä natsipuoluetta! Sitä ei varmaan kukaan voi täysin käsittää.Meikä siirtyy nyt aktiiviseen täsmäsotaan. Jätän passiiviset hyökkäyssotaan osallistumattomat naiset rauhaan. Oivallus oli siitäkin hyvä, että nyt voin olla joidenkin naisten kanssa ystävä ilman että syyllistyisin vehkeilyyn pahuuden ruumiillistumien kanssa.(Aion tosin tarkkailla tätä blogia jonkin aikaa siltä varalta, että feminazien iskuryhmä saapuu tänne kurittamaan Mielittyä. Tiedän, että se ei kiinnosta häntä ja voisin hänen ja monen muun mielestä ennemmin siirtyä välittömästi muualle.)

  35. Kaipa tiedät, että työantaja ei saa kysyä raskaaksi tulosta tai perheen perustamisaikeista työhön ottotilanteessa? Toivottavasti yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki pikkuhiljaa uppoaa työantajiin ja työntekijöihin. Olen feministi ollut ikäni ja olen yhä. Kun maailmaa tarkkailee, niin tyttöihin ja poikiin, miehiin ja naisiin kohdistuvat rooliodotukset ovat hyvin erilaiset monessa mielessä, ilman perustetta. Tutkimuksia on olemassa pilvin pimein, sukupuolen mulkaisesti eriytynyt kasvatus alkaa jo synnytyssalissa kun vauvan sukupuoli selviää.

Leave a Reply to Mikko Moilanen Cancel reply

Your email address will not be published.