Varmaan melkein kaikilla peruskoulun käyneillä ensimmäinen tekstiilityön tunneilla tehty työ on ollut kässäpussi eli käsityön säilyttämiseen tarkoitettu pussi. Kässäpussia tehdessä on ollut luonnollista harjoitella mittaamista, kankaan leikkaamista, nuppineulojen käyttämistä ja niin edelleen.
Minun ensimmäinen kässäpussini oli punaruudullinen ja tein sen peruskoulun kolmannella luokalla. Siitä on lähes 20 vuotta aikaa ja sen jälkeen en ole tehnyt yhtään kässäpussia. Käsityöt ovat kulkeneet epämääräisissä muovipusseissa tai kankaisissa kauppakasseissa. Tällä viikolla havahduin, että olin ottanut kässäpussiksi nimenomaan kauppakassiksi ostamani Reisenthelin kassin. Päätin, että tilanteelle pitää tehdä jotain.
Niinpä syntyi jotain tällaista:
No mutta sehän on kässäpussi!
Tein kaksi versiota, värikkäämmän värikkäitä päiviä varten ja tummasävyisen niitä päiviä varten, kun haluaa olla tyylikäs asusteita myöten (sen päivän kun oikeasti näkisi ;) ).
Pussi on juuri sen kokoinen, että sinne mahtuu peruskäsityö. Nämä pussit nyt ovat oikeastaan vasta protoja, jos näitä kässäpusseja innostun tekemään lisää, tuota kiristysmekanismia täytyy pohtia vähän lisää.
Nappeja!
Punaisessa pussissa pilkut ovat vuorikankaassa:
Tummassa versiossa on sisällä tummansininen kukkakuvioinen puuvillakangas ja koristeena punaisia nappeja Project Spectrumia ajatellen.
Kankaat ovat uusia lukuunottamatta hurmaavaa apila-kangasta. Se oli alunperin pitkä röyhelöesiliina, jonka löysin kirpputorilta. Laitoin esiliinan surutta palasiksi, siitä kangasmäärästä tulee vielä yhtä ja toista. Mustapohjainen pallokangas on jonkilaista sekoitekangasta, muuten kankaat ovat puuvillaa.
Tykkään noista kässäpusseista ihan superpaljon. Samantyyppisiä voisi tehdä myös kengille ja miten minusta tuntuu, että samaan tyyliin tehty olkalaukku voisi olla aika pop? No katsellaan.
16 Comments
Suurkiitos vinkistä, tajusin juuri itsekin raahanneeni vuosikausia käsitöitäni random muovipusseissa! Nyt ryhdyn tuumasta toimeen ja surautan itsellenkin kässäpussin!Olen seurannut blogiasi epäsäännöllisesti reilun vuoden ajan monen ystävän suositeltua sitä minulle, ja olen nauttinut lukemisesta suuresti! Työsi ovat oivaltavia ja kauniita.
nättiä :)
Minäkin varmaan kommentoin ekaa kertaa, mutta kässäpussimuisto herätti nostalgisia tunteita :) Minun kässäpussissani oli semmonen kiinnitys, että yläreunassa oli n. 5 cm päärme, joka oli ommeltu kiinni 5cm ja 4 cm kohdalta muodostaen samalla nauhakujan. Nauhakujan kohdalla oli sivusaumoissa aukot niistä tuli nauhat molemmista päistä ulos. Nauha oli yhtenäinen, mutta pujotettu siten, että pussin suun sai kiinni vetämällä molemmista reunoista yhtä aikaa. Samalla se leveä päärme meni nätisti ryppyyn. Vähän huonosti selitetty, mutta en löytänyt kuvaa :) Sellainen kiinnitys voisi sopia sinunkin pusseihisi :)
mun koulussatehty kässäpussi on tämmönen: http://satumh.vuodatus.net/blog/618711 säilytän siinä nykyään kanavatöitä. :)uudenuutukainen tuunattu on puolestaan tällainen: http://satumh.vuodatus.net/blog/1154329 ja sen kanssa käyn neuletapaamisissa. :)
oivoi. Mullakin on jossain jemmassa kässäpussi, vohvelikankaasta tehty (sai vähän opetella kirjailujakin). Silti käsityöt kulkee erikokoisissa muovipusseissa, jotka on aina yhden kuljetuksen jälkeen rikki. Pitäisi siis munkin ottaa kässäpussi työn alle.
Katti, kiitos kehuista. Kässäpusseja kannattaa tosiaan suosia.:)Helmineiti, kiitos.Salla h, juu tuosta selityksestä tajusi ihan hyvin. Silloin siitä rypytyksestä vaan tulee paljon “näyttävämpi” ja sellaista en näihin halua. Pitää miettiä.Satu h, tuo “pakkoneuloosi” on kyllä hyvä, en ollut ennen kuullutkaan.:)Heini, nuo vohvelikankaiset ja kirjaillut kässäpussit ovat tuttuja.:) Vinkkinä, kun kankaiseen pussiin laittaa vuorikankaan, terävätkään puikot eivät tule niin helposti kankaan läpi.
Hei määääääkin haluan kässäpussin! Ala-asteen karmeaa vohvelikangasviritystä ei ole tullut ikävä, mutta ehkä sen voisi nyt kaivaa esiin. Luulen, että siellä on joku keskeneräinen käsityö. Tai ne karseanväriset villasukat. Nyt käsityöt on kaikki sekaisin semmoisessa pienessä korissa, ei oikein käytännöllistä.Kenkäpussin kanssa haluaisin. Jotain tyylikästä, mitä voisi kanniskella teatterin aulassa. Omaa ompelukykyä tai -halua ei ole, niin että ostaisin jos joskus tekisit, vinkkivinkki :D
Me ei jostain syystä tehty kässäpussia koulussa, tosin äiti teki mulle silloin yhden (vaan yksivärisen, aika ruman) ja nyt pari vuotta sitten toisen (söpön). Nuo omat pussisi on muuten todella ihania!Juu, kengille oma, ja sitten matkustelua varten alusvaatteille ja matkalla syntyvälle pyykille omat. Ja se olkalaukku olisi varmasti pop!
Oooo, kenkäpussi kuulostaa ihanalta!
Siiri, katsellaan. Ehkä innostuin noita enemmänkin kehittelemään.Cat, ai toi alusvaatepussi onkin hyvä idea. Kaikenlaisia säilyttimiä tarvitaan aina!Kati e, ja tarpeelliselta.;)
Kiitoksia vinkistä, taisit saada herämään minutkin siihen, että kässäpussi tarvitaan ja niin myös kenkäpussi kuten SCAREDY-CAT jatkoi tuota ideasi jalostamista…Sivujasi on muuten kiva lukea.
Ihania kässäpusseja!
Ihania pussukoita! Mullakin on vielä ensimmäinen käsityöpussi tallessa, pitääkin etsiskellä se käyttöön. Mullakin käsityöt kulkee yleensä mukana muovipussissa. Meillä käsityöpussin kylkeen kirjailtiin vielä omat nimikirjaimet.
Miriva, Ano ja Kaisa, kiitos!
Täällä yksi, joka ei ole koskaan “joutunut” tekemään kässypussia. Teettänyt kyllä olen :) Novita ratkaisi taannoin puutteen kaksin kappalein :STuohon kiinnitykseen superkätevä on se sellainen kahden nyörin systeemi; nyörien lenksut ulos molemmista päistä ja niistä yhtaikaa vetämällä pussi menee kiinni.tippi
Hei!Minun käsityöpussini on ruskearuudullista kangasta, ja se on jo 30 vuotta vanha, mutta edelleen käytössä. ;o))Noita kenkäpusseja olen minäkin suunnitellut (en vielä yhtään toteuttanut), niissä saisi kengät säilytettyä pölyttöminä. Ja matkalla menisivät mukavasti vaatteiden lomaan.