Juhannus meni Helsingissä. Vierailin kuitenkin aattona “maalla” eli vanhempieni luona Vantaalla. Juhannuspäivänä vietin aikaa Linnanmäellä ja Torkkelinmäen kuningattaren, Marinadin, luona grillaten. Tosin loppuillasta huomion veivät hassut hatut ja peruukit. Viikonlopun aikana tuli käveltyä paljon ja nautittua hiljaisesta Helsingistä. Mukavaa oli!
Aattoiltana tarjoilin luonani salaattia ja valkosipulileipiä:
Sydämen muotoiset jääpalat ovat mielestäni söpöjä.:)
Linnanmäellä paistoi aurinko, vaikka sadetta oli luvattu:
Keskikesä näkyy kotonakin: sitkeä pieni viherkasvi on kehittänyt hassuja “kukkia” . En tiedä mikä olisi tuollaisten virallinen nimi, biologit auttakaa!
Lopuksi tähtireportteri
Mielityn video Götheborg-laivan saapumisesta (ja tykeistä!) Helsinkiin sunnuntaina 8. kesäkuuta. Tästä videosta tosin puuttuu virallinen selostus.
10 Comments
Mystinen viherkasvi on pennimuori, Peperomia rotundifolia…
Aa, kiitos. Osaisitko vielä kertoa, että millä nimellä kutsutaan tuollaista “kukkavartta”?
Tunika on mielestäni kaunis ja siro, ei yhtään äitiysmallia. rennon kesäisen :) Napit hihansuissa ovat mielestäni kaunis yksityiskohta.Voikun sitä itsekkin osaisi tehdä vaatteita itse.. tosin enpä ole kokeillutkaan moneen, moneen vuoteen. Kunhan tästä vielä vähän rohkaistun (ja ostan viimeinkin niitä puolia jotka ovat olleet ostoslistalla vuosia)niin ehkäpä ompelukone saadaan kaivettua naftaliinista.
Oi! Tosi kaunis!
Kivannäköinen tunika, vyö varmasti kruunaa komeuden. Ja kankaalla päällystetyt napit tekevät viimeistellyn ilmeen. Olen itsekin haaveillut, josko saisin tehtyä tuollaisia pikkuvekkejä johonkin ompeleeseen, oliko haastavaa vai helppoa?
Sampra, sille on syy, että en pyytänyt ottamaan kuvaa sivulta päin!:D Kannattaa rohkeasti aloittaa ompeleminen, esim. Jokatyypin kaavakirja on selkeä aloitusopas, jossa on kivoja malleja.Turisti, kiitos!Bengalia, kiitos. Laitan sitten kuvia, kunhan vyön saan tehtyä. Pikkuvekit on helppoja tehdä, aikaa niissä menee, mutta kunhan kunnolla neulaa (tai jopa harsii), on ompelu helppoa.
Kaunis tunika – tuo kangas on aivan ihanaa, ja pidän myös napeista! Täytynee etsiä tuo Ottobre, niin voin minäkin leikkiä raskaana olevaa… (koska tiedän, että niin väistämättä käy, jos laitan tuonmallisen vaatteen päälleni).
Tyylikästä taas, tuo yllä tuntee varmaan olvansa huoliteltu. Malli on ainakin helteellä ihanteellinen, kun vyötärö saa ilmaa… olipa maha millainen vaan. Sinulle kyllä sopii vyökin kun olet hoikka.
Scaredy-Cat, tuollaisia kankaita vain harvoin löytää, sen takia en ole kangast aennen raaskinut käyttääkään. Tervetuloa ei-raskaana-olevien tunikaklubiin.:)Pirle, parasta tuossa on juuri tuo ilmavuus. Ihan kuin ei olisi mitään päällä!
ihana! t. kans yks tunikafani. :)