Kuvittelin, että keskittymiskykyni palautuisi gradustressin kadottua. Olin väärässä. Nykyään pompin asiasta toiseen, en osaa keskittyä tai olla paikallani. Yllättäen mikään ei etene, kun vain haahuilee. Kaikki aloitetut käsityöprojektit pitäisi inventoida, en todellakaan enää muista montako neulepaitaa, -takkia, -sukkaa tai pitsihuivia minulla on kesken. Puhumattakaan kaikista ompeluprojekteista, jotka kaiken lisäksi valmistuisivat nopeasti, jos niihin vain tarttuisi. Niinpä niin, jos
ja pitäisi
. Tästä kaikesta huolimatta aloitin taas yhden uuden projektin.
Paksusta Pirkkalangasta on syntymässä kuusikulmaisia tilkkuja Erika Knightin Koukussa virkkaukseen -kirjan (Essential Crochet) inspiroimana. Saa nähdä syntyykö kuusikulmioita ikinä enempää kuin vauvanpeitollinen, lähipiiriin ei ainakaan ole lähiaikoina jälkikasvua ilmestymässä. Ehkä siskon kissat tarvitsisivat itselleen torkkupeiton, jota retuuttaa ympäri asuntoa?
En ole ihan vakuuttunut peittotilkkujen värivalikoimasta, mutta lähinnä olen kuluttanut jämälankoja pois. Katsotaan, miten projekti edistyy.
Kuvat on otettu uudessa lempipaikassani: noin kahdessa minuutissa kotioveltani kävelee Puu-Vallilan puolelle. Alueen keskellä sijaitsevat silokalliot ovat ihan paras paikka viettää aikaa, kun mukaansa ottaa viltin, käsityön, lukemista ja evästä. Hyvä seurakaan ei ole pahitteeksi.
Kuunteluvinkki:
Uusimmassa Aristoteleen kantapää -ohjelmassa keskustellaan käsityötermeistä.
7 Comments
oltiin evan kanssa tuossa puolen kuun paikkeilla reissussa sitten ihan sun nurkilla vissiin. vallilassa yövyttiin hotelli avassa. puu-valilla jäi kyllä tutkimatta, mutta valtterissa kyllä käytiin. :)
Kiitos kuuntelulinkistä! Pisti korvaan, että tuossa Aristoteleen kantapäässä käsityönopettaja Selja Olkkonen dissasi kyllä käsityöblogit täysin sanomalla, että “blogeja paljon suurempi käsityömaailma on tekstiiliopettajien ylläpitämä Käspaikka (20 opettajaa)”. Ihan hyvä perustiedon paikka tuo Käspaikka on, mutta, mutta… ei taida todellakaan Selja Olkkonen tietää miten valtavasti käsityöblogeja, suomalaisia kuin muunkin kielisiä on ja miten paljon tietoa ja ohjeita ne pitävät sisällään, Ullaneuleesta ja Ravelrysta puhumattakaan.
Satu h, Vallila on oikeastaan aika iso alue, mut melkein nurkilla.:) Valtteri on ihan parhautta, varsinkin viikonloppuisin.Lankakomero, tuota unohdinkin kokonaan kommentoida! Ohjelman esittelyssä kävi ilmi, että Seija Olkkonen on jo jäänyt eläkkeelle, eli luultavammin hän ei ole aktiivista internetin käyttäjäsukupolvea (mitenkään dissaamatta tässä eläkkeellä olevia). Luultavammin Olkkoselle internetin käsityömaailma näyttää yleisesti sekavalta ja Käspaikka taas hyvin järjestäytyneeltä ja helposti selattavalta. Tosin täytyy muistaa, että monelle kaksikymppisellekään internetin tarjonta ei tunnu mitenkään selvältä ja esimerkiksi tiedonhaku tuntuu vaikealta.
Tuli mieleen Klimt noista muodoista ja väreistä.
Myönsin sinulle äsken kunniamerkin blogissani, joten tulehan hakemaan ;).Nuo kalliot ovat tosiaan kivoja istuskella ja minäkin otan joskus pyöräkoriin käsityön mukaan sitä varten.Varsinkin Taivaskalliolla tulee joskus istuskeltua.
Minut ainakin vakuutit tilkkujesi värimaailmalla! tahtoo, tahtoo – herkullisia murrettuja harmonioita. nam.
Violet, niin minullekin.:)Marja, kiitos kovasti! Mukavaa saada tunnustusta, vaikken päivitäkään blogiani enää entiseen tahtiin.Juuli, kiva että tykkäät. Väreillä leikkiminen on ihan superkivaa.