Kolmen päivän matkaa voi hyvin kutsua diminutiivimuodossa sanalla lomanen. Tämän lomasen vietimme Tallinnassa. Teimme pitkiä kävelyretkiä, herkuttelimme edullisesti ja fiilistelimme arkkitehtuurilla. Yksi Tallinnan mielenkiintoisimmista piirteistä on arkkitehtooniset vastakohdat. Kun rakennuskantaa on vierivieressä 1300-luvulta 2000-luvulle, voi helposti löytää omat suosikkinsa ja edellisten vuosikymmenien kuriositeetit. Omat suosikkini sijoittuvat 1500- ja 1900-luvuille. Niistä en tosin ottanut kuvia. Mikäköhän järki siinäkin oli?
Vanhassakaupungissa bongailin kauniita jouluvaloja, pienillä kujilla valkoista valoa hohtavat valoköynnökset loivat sadunomaista tunnelmaa:
Toisaalla valosuunnittelijalta oli karannut homma hieman lapasesta. Kaupunginmuurin tornien koristelu oli lähinnä hämmentävä:
6 Comments
Hih, itseasiassa tykkään tuosta tornien valaistuksesta. Yhdellä adjektiivilla kuvaillen: humoristinen.
ne punaset katot on ilmeisiminkin laitettu että korosta sitä että niillä torneilla on punaset katot… se on vaan semmoinen ööö voisi varmaan sanoa ylpeys paikka :Ditse vanhana Tallinnalaisena sen tajun, mutta ei se nyt kaiken kaunimpi oo
Repesin nauramaan, kun näin nuo tornit männäviikolla. Muut osat valaistuksesta olivat onneksi hieman paremmalla maulla toteutettuja.Kävelin miehen kanssa Karnaluksiin, ja ihmettelimme matkalla vastakohtien keskustaa. Valtavia lasijulkisivuja, rouheita muotoja, uskaliaampia toimistorakennuksia kuin Suomessa koskaan – ja vieressä ränsistyneitä, vinoja, sieltä täältä halkeilevia taloja. Omalla tavallaan erittäin viehättävä keskusta.
Hanna-h, sitä voisi kutsua myös lasvegasmaiseksi. :)Triin, uskoisin, että suunnitelma on näyttänyt paperilla ihan hyvältä ja osa ihmisistä varmaan pitääkin värillisistä valoista. Punainen on vain vähän… yliampuva?Rieppa, joo suurin osahan Vanhan kaupungin valaistuksesta on todella kaunista! Tuo oli vain pakko ikuistaa.:)Tuo keskustan kerroksellisuus ja vierekkäisten rakennusten erilaisuus tuo juuri mielenkiintoisuutta. En ole itse todellakaan vapaan kaupunkisuunnittelun kannalla, mutta Tallinnassa on paljon hyviä ratkaisuja, jos on huonojakin.
Minua hieman masentavat Tallinnan vastakohdat: turistien ulkoilmamuseoksi muuttunut, viimeisen päälle korjattu vanhakaupunki ja esim Pärnu Maanteen varrella olevat rapistuvat, harmaat neuvostoajan kerrostalot, joissa ihmiset kuitenkin joutuvat asumaan. Kannattaa lähteä esim Nömmen (oikeasti pitäisi olla virolainen ö, en tiedä miten sen saa) omakotitaloalueelle katselemaan, siellä on huikea tunnelma. Vanhoja satuhuviloita, aivan peppimäinen tuntu.
Matroskin, kutsunkin aina Tallinnan Vanhaa kaupunkia aikuisten huvipuistoksi. Alue on nykyään niin kaunis, tunnelmallinen ja täynnä kivoja paikkoja. Toisaalta siellä kuitenkin tuntuu olevan myös esimerkiksi kahviloita, joissa tallinnalaiset itsekin käyvät. Vanhaa kaupunkia on remontoitu mielestäni pieteetillä ja se onkin oikein, koska matkailu ja turismi on Tallinnan ja koko Viron taloudelle niin tärkeää. Kaupungin rakennuskanta on muuten sitä mitä on, kiitos Neuvostoliiton. Tallinnassa todellakin kannattaa pörrätö muuallakin kuin Vanhassa kaupungissa!:) Postauksen toinen kuva on otettu Põhjan kaupunginosassa ja ainakin siellä neuvostoaikaisia pienkerrostaloja on jo alettu korjata. Saman alueen puutalot ovat hienoja, näin puutaloalue-intoilijana toivon, että jossain vaiheessa löytyy rahaa ja intoa niidenkin korjaamiseen.