Keväinen irtiotto

Olin viime viikon talvilomalla. Alunperin oli tarkoitus viettää loma ihan vain kotia rempaten, mutta koska lattialistojen laitto oli odottanut jo kahdeksan kuukautta, emme nähneet syytä miksei se voisi odottaa vielä muutaman viikon. Remppa sai siis jäädä kesken, kun päätimme lähteä Berliiniin muutamaksi päiväksi.

Tällä kertaa pyörimme lähinnä Prenzlauer Bergin alueella, ihan jo senkin takia, että hotellimme sijaitsi siellä. Ihastuin alueeseen todella, vaikka berliininsuomalaiset tuntuvatkin pitävän aluetta tylsän porvarillisena ja keski-ikäisenä :) Kaupunginosa on kuitenkin täynnä pieniä mielenkiintoisia putiikkeja, viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita. Seuraavana muutamia helmiä

Memory Berlin (Schwedter str.2 Prenzlauer Berg Berlin (U2 Senefelder Platz)) on upea  vintage-kauppa, jossa tekee löytöjä. Ja kyllä, nyt harmittaa, etten ostanut käyttämätöntä punaista nahkaista olkalaukkua 60-luvulta 25 eurolla.

Prenzlauer Bergissä kannattaa lähteä shoppailemaan ja kiertelemään varsinkin lauantaina. Silloin ihmisiä on hurjasti liikkeellä ja Kollwitzplatzilla on hienot markkinat. Seuraavat kaupat sijaitsevat Wörtherstrassella:

Seuraavassa kuvassa on tähän mennessä tsekkaamistani berliiniläisistä lankakaupoista ihanin. Mopo alkoi kaupassa keulia “ehkä vähän”, mutta lähinnä ostin Loopsin omaa lankaa nimeltä Trapper 3.5 (merinovillaa ja kashmiria, langasta lisää joskus myöhemmin). Liikkeessä on valikoimaa useilta lankamerkeiltä ja luonnonkuidut ovat pääosassa. Tarjolla on myös raakasilkkivaatteita ja sukkia. Kaupassa ei sitten käy luottokortit eivätkä kaksi myyjätärtä juuri puhu englantia. Mutta eihän se ostamista estä ;)

Kollwitzplatzin lauantaitori oli yksi matkan kohokohdista. Torilla on myytävänä ruokaa ja ruokatarvikkeita, kaikenlaisia kummallisuuksia, kuten koju jossa myytin salmiakki- ja lakritsimakeisia (Suomi oli hyvin edustettuna), paikallisten käsityöläisten tuotteita ja vähän eksoottisempaakin tavaraa. Tori on selvästi profiloitunut alueensa mukaan: Prenzlauer Bergin alueella kun asuu paljon hyvätuloisia hieman boheemeja ihmisiä.

Bongasin torilta todella hienoja perulaisia kirjoneulemyssyjä ja -kynsikkäitä. Valitettavasti tuollaiset pipot eivät minulle sovi, päädyin siis vain kynsikkäisiin (ne pilkahtavat pari kuvaa alempana).

Perulaiset neuleet ovat todella hienoja ja nyt minua harmittaa etten ostanut kuin ne yhdet kynsikkäät. Osassa neuleista oli käytetty jännää kirjoneuletekniikkaa: Nypyt on neulottu eri värillä kuin pohjaneulos. Klikkaa alempi kuva isommaksi!

Kollwitzplatzin markkinoilta saa myös uutta herkkuruokaani: maalaisranskalaisia tryffelimajoneesilla. Päälle sitten hörppäsin vehnäolutta. Ihan taivas!

Tällä kertaa pääsimme myös sunnuntain kirppareille. Lähdimme virkkuina ensiksi Arkonaplatzille ja sitten Mauerparkin kirppikselle. Arkonaplatzin kirppis on mielenkiintoisempi ja valikoidumpi sekä ehkä noin 20 kertaa Mauerparkia pienempi. Toisaalta Mauerparkissa voi tehdä löytöjä, nauttia todella rennosta tunnelmasta ja hyvästä ruuasta. Minä en ostanut mitään, mutta Mies löysi edullisen ja hyväkuntoisen kameran 1900-luvun alusta.

Arkonaplatzilta löytyy kodin somistukseksi vaikka mitä, vaikkapa kultainen mallinukke!

Seuraavat kuvat ovat Friedrichshainin alueelta. Volkspark Friedrichshain -puisto on kauniilla säällä käymisen arvoinen, siellä on todella erikoinen satuaiheinen suihkulähde, joka ei tosin vielä ollut toiminnassa nyt maaliskuun alussa. Kuvassa yksi suihkulähdettä ympäröivistä kummallisista patsaista, huomaa kissi naisen sylissä. Mistäköhän sadusta tässä on kyse?

Tämä kuva on oikeastaan omistettu äidilleni. Eräässä Kreuzbergin kaupunginosan baarissa oli hyvin tyytyväinen baarikoira, joka heittäytyi seuraamme (kuvassa hän istuu tuolilla), koska häneltä otettiin leikkikalu eli metallinen pullonkorkki pois suusta. Ihana otus.

Mikä Berliinissä on lomalla parasta? Edullinen ruoka, ziljoonat kuppilat ja kaikki pikkupuodit. Mikä taas on kamalinta? Se, ettei parin Berliini-päivän jälkeen jaksa enää syödä kaikkea mitä haluaisi.

[Kuvat on otettu Desire HD:lla Vignette-ohjelmalla, koska huomasin vasta lentokenttäbussissa unohtaneeni kameran kotiin. Olipas hassua olla liikenteessä ilman kameraa!]