Category Archives: Ompelu

Lankatekniikat Muilla mailla Neulonta Ompelu

Neulepaita Skotlannin tuliaisista

Matkapostaukset kesäkuisesta Skotlannin reissusta antavat vielä odottaa itseään (ovat jo tosin työn alla!), mutta sen sijaan olen saanut valmiiksi ensimmäisen neuleen langoista, jotka reissulla hankin. Meillähän oli loistava suunnitelma ostaa puolityhjät matkalaukut täyteen viskiä ja villaa ja siinä onnistuimmekin tosi hyvin: minun matkalaukkuni painoi kotimatkalla noin 20 kiloa, mieheni laukku 27. Onneksi KLM:llä ollaan sitä mieltä, että pariskunnan matkalaukut lasketaan yhteen eli keskimäärin laukkumme painoivat sallitun ~23 kiloa. Tosin ei nyt puhuta siitä, että kummallakin oli kotimatkalla jalassa painavat vaelluskengät ja käsimatkatavarana kulkevat reput täynnä tavaraa, etteivät painorajat kovin pahasti paukkuisi.

 

neulepaita_1_w

 

No mutta nyt vihdoin asiaan eli valmistuneeseen neuleiseen: vaikka vierailimme lampaiden täyttämässä Skotlannissa, ostin silti Cornwallissa, Englannin puolella kehrättyä lankaa! Puolustaudun kuitenkin sillä, että Blacker Yarnsin Hebridian/Mohair 4-ply -langassa on ainakin rodultaan Skotlannin saarilta kotoisin olevan hebridiläislampaan villaa. Langan hankin Edinburghissa Kathy’s Knits -lankakaupasta, joka on pikkuruinen, mutta monipuolinen lankakauppa, jossa on hyvä valikoima skottilaisia ja englantilaisia lankoja. Vastapäätä muuten sijaitsee kiva pubi ja muutenkin alue on tosi nättiä, pikkukauppoja, kahviloita ja pubeja riittää.

Vasta Suomessa keksin, mitä langasta neulon ja tajusin, että pitkähihaiseen paitaan lanka ei tule riittämään. Siispä tilasin kaksi kerää lisää suoraan Blacker Yarnsin verkkokaupasta. Värierä on eri ja värieron kyllä huomaa, mutta hihansuissa ja helmassa ei se niin haittaa.

 

neulepaita_detail_2_w

 

Tekniset tiedot: lankaa meni vähän alle 300 grammaa. Keristä kuitenkin osa oli reippaasti alle 50 grammaa eli kuudetta kerää paitaan kuitenkin meni.

Puikkokoko: 3,5mm

Työkuvaus: Neuloin paidan pääntieltä alaspäin. Paidan edetessä hihoja ja helmaa kohden (kyllä, neuloin kaikkia aina pätkän kerrallaan) tuli mieleen, että pitääkin kokeilla pitkästä aikaa 1 o, 1 n -joustinneuletta, jota olen pitänyt aika kammottavana vaihtoehtona viimeiset kymmenen vuotta. Kokeilu yhdessä hihassa näytti onnistuneelta ja niinpä päätin antaa hyljeksimälleni neulostyypille mahdollisuuden. Ehkäpä olen saanut kaikesta ainaoikeinneulos -hössötyksestä tarpeekseni? Neuleen malli on oma, mutta ennen pääntien neulomista näin kuvan Second Female -vaatemerkin uudesta neulepaidasta ja halusin omaan paitaani samantyyppisen pääntien.

 

neulepaita_detail_w

 

Paidan malli on tosi simppeli, vartalo-osassa ei ole lainkaan muotoiluja ennen kuin juuri ennen helman joustinneuletta: halusin takaosasta himpun verran pidemmän, siksi neuloin muutamia lyhennettyjä kerroksia alkaen muutaman silmukan etukappaleen puolelta. En tiedä huomaako sitä oikeastaan, mutta eipä paita ainakaan nouse selästä. Tuo vatsakumpu allaolevassa kuvassa ei sitten kerro tulevasta perheenlisäyksestä, vaan siitä, että herkuttelen liikaa!

 

neulepaita_2_w

 

Tykkään langasta ja neuleesta ihan hirmuisesti. Ainoa huono puoli on se, että lanka pölisi neulottaessa aika paljon ja myös kylvetyksen jälkeen se karvaa jonkin verran. Eli tätä paitaa ei varmaankaan käytetä mustien vaatteiden kaverina. Lanka on aika karkeaa ja herkkähipiäisimmille en sitä suosittele. Itse kuitenkin tykkään langan tunnusta. Neulepinta on samanaikaisesti kevyttä, mutta siinä jämäkkää.

 

neulepaita_4 _w

 

housut_4_w

 

Kuvissa esiintyvät pellavahousutkin ovat uudet. Leikkasin kankaat housuihin jo toukokuussa, mutta innostuin ompelemaan ne valmiiksi vasta viime viikolla. Housut ovat itseasiassa täydelliset hellehousut ja viime sunnuntai, jolloin sain housut valmiiksi ja joilloin kuvat on otettu, olikin mitä hienoin hellepäivä. Kaava on tämän kevään 2/15 Ottobre -lehdestä (malli nro 2). Itseasiasssa kaava on pohjepituisiin housuihin, mutta pidensin lahjetta jatkamalla sitä suorana. Tein housut koossa 42, mutta lisäsin taka-ja etukappaleiden korkeuteen n. 1,5 cm. Kiinnitin vyötärölenkin toisin kuin ohjeessa sanottiin (kiinnitin ne kokonaan vyötärökaitaleelle). Nämä olivatkin ainoat muutokset, jotka tein ja housut istuvat ihan nätisti (tein tosin etukäteen lakanakankaasta shortsipituisen proton). Kangas on joskus puolisentoista vuotta sitten Eurokankaan palalaarista löytynyttä pellavaa (saattaa olla tosin myös puuvillapellavasekoitetta). Taskupusseihin käytin varastoistani löytynyttä valkoista puuvillamusliinia ja ompelulangat, vetoketju ja nappikin löytyi omista varastoista.

 

housut_3_w

 

housut_2_w

 

housut_1_w

 

Tällaista tällä kertaa, toivottavasti jo seuraavassa postauksessa päästään Skotlantiin!

 

Lankatekniikat Ompelu

Todellisen hellekesän vaatekerta

Eilen olin liikenteessä alla näkyvässä vaatekerrassa. Eipä uskoisi, että kesäkuun viimeistä viikkoa viedään. Paksut sukkahousut eivät olleet yhtään liikaa ja laukussa oli vielä villainen huivi, joka tuli tarpeeseen ulkona istuskellessa. Mmmm, Suomen kesä on parhaimmillaan! Tykkään tästä asukokonaisuudesta tosi paljon: pukeutumistyylini on muuttunut yhä yksinkertaisemmaksi ja vaatteiden juju on oikeastaan vain laadukkaat materiaalit ja linjakkaat leikkaukset.

 

loma

 

Neulepaita on BC Garnin Tussah Tweed -silkkilankaa ja sitä meni neljä vyyhtiä eli 200 grammaa (puikot 2,75mm). Neuloin paidan melkein samoilla spekseillä kuin keltaisen tässä postauksessa olevan, mutta hihojen suhteen toimin eri tavalla, koska minulla oli lankaa rajoitettu määrä. Loin hihojen silmukat jämälangalle ja neuloin vain pari senttiä sileää ennen vartalokappaleen ja hihojen yhdistämistä. Kun paita oli hihoja vaille valmis, purin jämälangat ja neuloin hihoja alaspäin niin pitkälle kuin lankaa riitti. Paidasta tuli vielä kivempi kuin keltaisesta ja parin käyttökerran jälkeen raakasilkki pehmeni ylellisen tuntuiseksi.

 

tussahtweed

 

Taskullinen hame taas on tehty sihteerihame-luottokaavalla. Kangas on pehmeää farkkumaista puuvillakangaista, jonka ainoa huono puoli on se, että se rypistyy käytössä hieman liikaa (kts. alla oleva kuva). Ostin kangasta 120 cm ja se meni hameeseen mystisesti lähes kaikki. Ostin vanhoilla teollisuuskoneilla Japanissa kudotun farkkukankaan Tygverketistä Tukholmasta kevätlomalla maaliskuussa. Tygverket on muuten luonnonkuituisten vaatetuskankaiden suhteen ihan ykköspaikka, suosittelen!

 

loma_7

 

Minulla ei ole vuosiin ollut kankaista kesätakkia, mutta tänä keväänä kaipasin sellaista. Ensimmäiseksi mietin ostavani ihan perinteisen farkkutakin, mutta päädyin sitten suunnittelemaan ja ompelemaan yksinkertaisen takin itse. Minulla oli aika tarkka mielikuva kankaasta, jonka takkiin haluaisin ja jo valmiiksi lannistuneena menin Eurokankaaseen etsimään kangasta. Tiedättehän, jos on tarkka mielikuva siitä, millaista kangasta tarvitsee, ei yleensä löydä mitään sinne päin viittaavaakaan. Hämmästykseni olikin suuri, kun myyjä kaivoi esiin harmaan puuvillaelastaanikankaan (pvl 96%, elast. 4%), joka on farkkumaista ja toimikassidoksista kuten farkku, mutta jäykempää ja melkein vahapintaiselta tuntuvaa. Pesin kankaan ennen leikkaamista ja vahamaisuus tuntui silti pysyvän, hyvä hyvä!  Ennen kuvien ottamista takki on ollut jo pari viikkoa käytössä ja se on myös ollut pakattuna matkalaukkuun. Materiaali ei siis kauheasti rypisty.

 

loma_3_c

 

Kesätakki oli protovaiheessa hieman murheenkryyni: halusin saada takista laatikkomaisen ja lyhyen, vähän vanhanajan työtakkia muistuttavan. Mallin tuli kuitenkin sopia minulle ja laskeutua nätisti. Tein ensimmäisen proton ja en saanut sitä selästä lainkaan istumaan. Tein muutoksia, mutta toinen proto ei istunut yhtään paremmin. Sen jälkeen päätin olla radikaali ja kokeilla kaavan pohjaksi muokkaamaani Coletten Laurel-mekon kaavaa ja sehän toimi (onneksi, muuten takkiprojekti olisi varmaankin jäänyt protovaiheiseen!). Tein takakappaleen neljästä osasta, siten sain muotolaskokset “piilotettua” saumoihin. Etukappaleessa ainoat muotoilut ovat rintalaskokset. Takkiin meni yllättävän paljon kangasta. Ajattelin, että kahdesta metristä saan itselleni myös pienen hameen, mutta alavarat leikattuani kangasta jäi ehkä laukkuprojektiin.

 

loma_2

 

Takin väljyys on sellainen, että sen alle saa pitkähihaisen neulepaidan. Takissa on normaalipituiset hihat, mutta tykkään kääntää ne vajaamittaiseksi. Isoihin taskuihin sopii nenäliina, avaimet ja kännykäkin. Takki on vuorittamaton, ainoastaan hartiaosan tein kaksinkertaisena. Viimeistelin saumat itsetekemälläni vinonauhalla, hihoissa on kuitenkin pussisaumat. Etureunan alavarat tein takkikankaasta ja laitoin alavaroihin kaksinkertaisen tukikankaan, että etureuna ja pääntie pysyvät jämäköinä. Aluperin ajattelin, että haluan takkiin lyötävät nepparit kiinnitykseksi, mutta sitten kaivelin omia varastojani ja sieltähän löytyi ommeltavia jumboneppareita.

Takki on nyt ihan lemppari ja voisin kuvitella tekeväni talveksi vähän jotain samantyylistä, mutta väljempää ja pidempää. Kangas minulla onkin talvitakkiin jo valmiina (yllätys!). Alla vielä pari yksityiskohtaa kesätakista.

 

takki

 

 

takki_3

Lankatekniikat Neulonta Ompelu

Sihteerihame ja keltaisen kesäneuleen kiemurat

keltainen2crop

 

Tämän postauksen tähti on sihteerihame, vaikkei siihen kiinnitä kuvissa ensimmäisenä huomiota. Se kuuluu sihteerihameen luonteeseen, se ei varasta show´ta vaan on yksi garderobin peruskivistä.

Kutsun sihteerihameeksi polvipituista hametta, joka a) on niin mukava päällä, että kahdeksan tunnin toimistotyöpäivän aika ei ala kertaakaan ahdistaa, vaikka siinä onkin napakka, vyötäröllä istuva vyötärönauha, b) on niin pitkä, että istuessa helma ei ala uhkaavasti nousta yli reiden puolivälin, c) on a-linjainen eli harpauksetkin onnistuvat repimättä saumoja tai halkioita, d) on niin eleetön, että on yhdisteltävissä monenlaisiin yläosiin ja kenkiin. Bonuksena hyvässä sihteerihameessa on taskut, joihin voi sujauttaa nenäliinan ja kännykän.

Tämä ompelemani hame täyttää nämä kaikki kriteerit:

 

keltainen5

 

Ensimmäisen sihteerihameeni tein muutama vuosi sitten Joka tyypin kaavakirjan* -ohjeella  ja sen jälkeen olen tehnyt muutamia eri kankaista. Tuotekehittelyä tehdessä olen huomannut, että parhaiten hameessa toimii keskipaksuinen, venymätön ja kauniiisti laskeutuva kangas. Jos kangas on villasekoitetta, hameeseen on hyvä laittaa vuori ja helman päärmeen voi halutessaan viimeistellä itsetehdyllä vinonauhalla. Näissä kuvissa esiintyvän villasekoitekankaisen grafiitinharmaan hameen olen tehnyt tämän vuoden tammikuussa ja se on oikea työjuhta: olen mielestäni käyttänyt sitä noin joka toinen päivä. Olen ollut hieman vastaan kaikenlaista univormupukeutumista, mutta tälle hameelle annan ääneni.

 

hameenhelma

 

Ja sitten kuvissa olevasta keltaisesta neuleesta: tämän piti olla ensimmäinen neulepusero, jonka ikinä teen suoraan ohjeesta. Neuleen piti olla Madderin Lena Tee. Sellainen siitä ensiksi tulikin…

 

lenatee_w

 

… mutta todellisuus iski sitten päin näköä, kun puin neuleen päälleni. Madderin runollisissa mallikuvissa liihottelee eteerinen nainen niityllä, mutta minä näytin lähinnä itäsaksalaiselta kuulantyöntäjältä. Olen yleensä hyvä valitsemaan itselleni sopivia malleja, mutta nyt hurmaannuin mallikuvista niin, etten nähnyt miltä valmis neule näyttäisi päälläni. Vaikka olkapääni eivät ole hurjan leveät, on kroppani aika yläpainotteinen ja minulle eivät sovi vaatteet, jotka korostavat hartialinjaa.

En olisi ikinä Lena-paitaa tullut käyttämään, siksi purin neuleen kädentielle ja päädyin tekemään pienet raglanhihat: loin hihoja varten 75 s ja neuloin muutaman kerroksen ainaoikeaa, jonka jälkeen yhdistin hihat ja vartalo-osan ja aloitin raglankavennukset. Pääntien “rakensin” lyhennetyillä kerroksilla, että takakappale (=niska) nousee dekolteeta korkemmalle. Lopputulokseen olenkin sitten tyytyväinen eli kannattaa jatkossa tarkemmin miettiä näyttäisikö kuvissa kauniilta näyttävä vaate myös hyvältä päälläni.

 

keltainen

 

Neuleen lanka on Hjertegarnin Arezzo Lin -puuvillabambupellavasekoitetta. Käytin 3 mm:n puikkoja, että pinnasta tuli mukavan jämäkkä, neuletiheys on 25 s/10cm. Lankaa meni 300 grammaa.

Paidan koristeena on meripihkakoru, jonka ostin halvalla Berliinistä pari kesää sitten. Minulla on toinen samantyyppinen, mutta isompi, joka on mummini peruja. Pidän näistä “neukkutyylisistä” meripihkakoruista kovasti.

 

keltainen4

 

*) Joka tyypin kaavakirjan painos on tällä hetkellä loppu. Kirja on niin hyvä perusteos, että soisin siitä otettavan uuden painoksen. Sillä välin kannattaa tutustua yhden kirjan tekijän eli Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaappi -kirjaan, joka laittaa pohtimaan suhdetta pukeutumiseen, vaatteisiin ja vaateteollisuuteen ihan uudella tavalla.

Ompelu Valmiskaavat

mmmay15 ja Eliana-mekot

Käsityönharrastajien keskuudessa vietetään nyt toukokuussa vuosittaista Me Made May -kuukautta, jonka ideana on juhlistaa ja tuoda ylipäätään näkyväksi kuinka paljon tälläkin hetkellä on (länsimaissa) ihmisiä, jotka ompelevat itse vaatteensa. En lähtenyt kuukauteen suorittamaan eli en ole joka päivä pukeutunut itsetekemiini vaatteisiin, mutta on ollut taas hauska huomata, että miten paljon itse tekemiäni arkivaatteita vaatekaapistani löytyy ja miten itse tekemieni vaatteiden joukosta löytyvät ne mukavimmat ja omanoloisimmat vaatteet. Tässä postauksessa esiintyy uusin, helatorstaina valmistunut mekko.

 

eliana dress (1)

 

Ompelukaavoja suunnitteleva Pauline Alice julkaisi tämän vuoden alussa raglanhihaisen Eliana-leningin kaavan. Olin tämän tyylistä mekkoa kaipaillutkin, koska jostain syystä kangasvarastooni on kertynyt paljon kuvioviskooseja (Eurokankaan kuvioviskoosilaarit ovat vähän liian vietteleviä!). Tämä vihreän-maastokuviollisen-kukertava on itseasiassa toinen versioni mekosta, ensimmäisestä mustavalkopilkullisesta protosta löytyy nyt vain nopea räpsäisy:

 

elianaprotow

 

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun käytin Pauline Alicen kaavoja, mutta arvelin mekon rennon mallin antavan anteeksi mahdollisia istuvuusongelmia ja en siksi tehnyt mekosta lakanakankaista protoa. Tein ensimmäisen version koossa 42 ja vain pidensin hieman etu- ja takakappaletta sekä hameosaa sopivammaksi 182 senttiä pitkälle sekä lyhensin hihaa 3/4 -pituiseksi. Olen ympärysmitoiltani täysin Pauline Alicen kokoa 42, mutta kuten usein saan huomata, rintavalle ihmiselle ei ihan peruskoko 42 sovi: takakappaletta tulee kaventaa ja etukappaleessa tehdä pienempiä tai isompia muutoksia. Pauline Alicen kaavoissa toki ilmoitetaan, että kaavoitus on tehty 165 senttiselle ja B-kupille.

Ensimmäinen versio on “ihan jees” ja olenkin käyttänyt sitä paljon, mutta vihreään versioon teinkin sitten vähän enemmän muutoksia: taka- ja etukappaleeseen lisäsin pituuteen 2 cm ja kavensin kumpaakin kummastakin sivusta 1 cm. Keskietuun lisäsin 2 cm. Hihaa kavensin 1 cm kummastakin sivusta ja nostin kainaloa 1,5cm. Hihan pituuden lyhensin juuri kyynerpään alapuolelle olevaksi. Hameosaan lisäsin pituuteen 5cm. Tästä vihreästä versiosta tykkäänkin sitten vielä enemmän!

 

elianadress

 

eliana dress 2_ok

 

Eliana-ohjeessa pääntien halkio suljetaan vinonauhalla, joka jatkuu pääntien viimeistelyreunasta solmimisnauhoiksi. Kokeilin sitä ensimmäisessä versiossa, mutta tähän toiseen versioon halusin huomaamattomamman nappi- ja nappisilmukiinnityksen. On muuten erityisen tyydyttävää, kun kaivelee nappilaatikoista sekalaisia helmiäsnappeja, joiden säilyttämisen järkevyyttä on monta kertaa miettinyt ja sitten löytää juuri sen yksinäisen napin, joka on täydellinen juuri tähän vaatekappaleeseen.

 

napit

 

Kuvissani ei näy pääntien halkio, joka mekossa on, mutta Pauline Alicen blogista löytyy mainio tutoriaali halkion ompeluun. Seuraavaksi teen samanlaisen halkion toppiin, jossa ei ole pääntiellä rypytystä, ehkä halkio pääsee silloin vähän paremmin oikeuksiinsa.

 

eliana dress (4)

 

nappilistaw

 

Tällä kaavalla tulen varmasti ommelleeksi vielä useamman mekon. Materiaalia, pituutta ja hihamallia vaihtamalla mekosta saa aivan erilaisia versioita. Pauline Alicen kaavojen ohjeet eivät ole ihan yhtä yksityiskohtaiset kuin esim. Colette  Patternsilla, mutta jos on yhtään ompelutaustaa, noilla ohjeilla pärjää kyllä hyvin.

Seuraavassa postauksessa käsittelenkin sitten muunmuassa paria ei-niin-onnistunutta vaateprojektia ja sitä, miksi oman kropan mittasuhteet kannattaa pitää mielessä vaatteiden malleja valittaessa eikä vain sokaistua mallikuvista.

Ompelu

Käytännöllinen huivi kankaasta

Tänä keväänä olen innostunut yksinkertaisemmasta pukeutumistyylistä kuin ennen. On ehkä väärin sanoa minimalisesta, mutta esimerkiksi Apiece Apart -merkin vaatteet viehättävät minua kovasti. Mulla on ollut jo pidemmän aikaa mielessä, että tarvitsisin tosi yksinkertaisen huivin. Neulottuja ja kudottuja huivejahan minulla on vaikka kuinka paljon, mutta kaikissa huiveissa on aina joku “juju”, jonka tarkoitus on elävöittää muuten yksinkertaista asukokonaisuutta.

Tässä on huivi, jonka valmistamiseen menee niin kauan kuin reunojen päärmäämiseen saa menemään aikaa. Kyseessä on niin helppo ompelutyö, että itseäni melkein hävettää, etten ole aikaisemmin ommeltuja huiveja tehnyt!

 

ommeltuhuivi_w

 

Yksinkertaisessa huivissa tärkeää on laadukas materiaali. Oma huivini on sataprosenttista italialaista villaa ja voi että laadukas, ohut villakangas onkin mukava asetella kaulalle. Kangas näyttää harmaalle, mutta kude on itseasiassa oliivinvihreää ja loimi harmaata eli kankaassa on eläväpintaisuutta. Kangasta valittaessa kannattaa kokeilla miltä kangas tuntuu kaulalla. Useimmiten kädet ovat paljon karaistuneemmat karheille kuiduille, mutta korvan alle kangasta painettaessa tuntee, onko materiaalissa ainesta huiviksi.

Valmistusohje neliönmalliseen huiviin kaikessa yksinkertaisuudessaan menee näin: tarkista, että sivut ovat yhtä pitkät. Jos kankaan leveys on 150cm, leikkaa pituudessa 150 cm pala. Jos kankaassa ei ole paksuja hulpioita, sinun ei tarvitse muuta kuin kääntää reunat (0,75 cm+ 0,75 cm). Jos hulpiot ovat paksut, leikkaa ne pois ja muista huomioida, että kappaleen sivujen tulee olla yhtä pitkät. Mitä ohueampi päärmeestä tulee, sen siistimmältä huivi näyttää. Silitä päärmeet lopuksi, että huivi näyttää viimeistellyltä.

 

harmaa huivi

 

Olen nyt viikon verran käyttänyt huivia päivittäin. Neliönmallinen 143cm x 143cm -kokoinen huivi on siitä kätevä, että se toimii kaulahuivina ja hartianlämmittimenä. Kietaisin huivin kertaalleen jo boleroksikin. Kesälle joudun tekemään ehkä pari huivia ohuesta pellavasta…

Ompelu

Ei samanlaisia tuulipukuja

Naurahtelen hyväntahtoisesti pariskunnille, jotka  pukeutuvat samaan tapaan ja “samanlaiset tuulipuvut” taitaa olla jo ihan käsite. Mutta meilläpä onkin Miehen kanssa samanlaiset oloasu-bokserit!

pingviinit2

Löysin hurmaavan pingviini-viskoosin viime kesänä Turun Jättirätistä. Kaavailin tekeväni kankaasta itselleni hauskan kesätopin (pingviinit sopivat ihan hyvin kesään!), mutta ostosreissulla mukana ollut Mies ilmoitti haluavansa samasta kankaasta bokserit. No mikäpä siinä, kangas oli edullista eli kyllä sitä saattoi pari metriä ostaa.

Lopputulos on se, että kesätoppia en vielä ole saanut tehtyä, mutta parin kuukauden takaiselle Teneriffan reissulle tein sitten meille kummallekin olobokserit. Apuna käytin tätä ilmaiskaavaa (kaava on helppo tulostaa ja teippailla A4-arkeista kokoon). Kaavassa on vain yksi koko ja se on maksimissaan 100 cm:n lantionympärykselle. Koska me kummatkin olemme vähän isompia, päädyin itselleni lisäämään noin sentin jokaisen kaavan sivusaumaan, keskietuun ja keskitakaan. Miehen boksereihin lisäsin vähän enemmän ja tein lisäksi suoran vyötärökaitaleen.

Bokserit on tykätty oloasun alaosa ja pitänee jossain vaiheessa tehdä toisetkin joistain muusta kankaasta. Mutta mikä olisi parempaa kuin pingviinit?!

pingviinit

 

Lankatekniikat Neulonta Ompelu

Aurinkoista marraskuussa

Neuloin auringonkeltaisen huivin ja jo aikaisemmin syksyllä vaaleankeltaisen pipon ruskein tipluin. Piposta lisää myöhemmin, koska unohdin ihan pyytää ottamaan pipopää -kuvia!

kelt_10

Tässä huiviposeerausta. Lanka on viime keväänä värjäämääni, meni tosi monta vuotta, ennen kuin raaskin valkoisen himmeäkiiltoisen villa-angoralangan värjätä ja käyttää. Huivin pitsineulos on Arne & Carlos Strikk fra Setesdal -kirjasta (kuten jo aikaisemmin kerroin), mutta se taitaa olla aika perinteinen neulosmalli. Aloitin huivin kärjestä ja neuloin niin kauan kuin lankaa riitti.  Langan menekki: himpun verran alle 200g, puikot: pyöröpuikot 4,5mm.

kelt_4

Mekko taasen on ompelemani, tein sen jo keväällä Coletten Laurel -kaavalla. Paitsi että en tehnyt mekosta ihan niin tyköistuvaa (ei tarvetta vetoketjulle), pidensin helmaa ja tein siitä a-linjaisemman. Laurel-kaavassa on rintalaskokset (tein mekkoa varten Full Bust Adjustmentin) ja muotolaskokset selässä eli mekko laskeutuu hyvin vähän muodokkaammankin päällä. Ompelin kaikki mahdolliset saumat pussisaumoina.

Mekon olisi tietty voinut silittää kuvausta varten…

kelt_1

… mutta minusta se näyttää ihan hyvältä näinkin:

kelt_9

Viimeistelin mekon mekkokankaasta tekemälläni vinonauhalla. Mekko on ihan paras työvaate: ei purista ja neuletakin kanssa on tarpeeksi siisti toimistotöihin. Tämä onkin vähän tällainen moderni navettamekko!:) Mekon kangas on pellavasekoitetta ja ostin sen hurjan halvalla Tallinnasta tehtaanmyymälästä. Tykkään tuosta kankaasta todella paljon, se on vähän “farkkuhenkistä” ulkonäöltään, vaikka itseasiassa mekko on ihan peruspalttinaa. Kankaan salaisuus on, että sen kude on vaaleansinistä ja loimi mustaa, siksi kangas näyttää eläväpintaiselta. En vuorittanut mekkoa, koska käytän sen alla Damella-merkkistä viskoosista alusmekkoa (huippulöytö Stockan alusvaateosastolta).

kelt_5

Tässä täydelliset syysasusteet, vuosia sitten lahjaksi saamani kirjoneulekäsineet (kiitos entiselle työnantajalleni Tuulialle!), uusi pipo ja aurinkoinen huivi:

kelt_11

Historia Lankatekniikat Neulonta Ompelu

Maailma on erilainen tekstiiliorientoituneen silmin

Tänä aamuna katsoimme ohjelmaa, joko käsitteli Englannin vanhaa, jo mennyttä teollisuutta, hiilikaivostoimintaa ja höyryvetureita. Nauroin, että tarkkaavaisuuteni herpaantuu heti, kun siirrytään historiasta isojen metallisten koneiden toimintamekanismeihin. Ne kun eivät minua kiinnosta.

Toisaalta sitten kun on tekstiileistä kyse, sitä bongaa juttuja ihan vahingossa: Lähdin tänään Miehen seuraksi AFK:n pimiölle, pari filmiä kun odotti kehittämistä. Matkalla huomasin, että Kisahallin viereen oli avattu uusi UFF. Sieltä löysin kauniskuviollisen, helmiäisnappisen neuletakin, joka oli kuitenkin valitettavasti liian pieni ja muutenkin epäsopiva minulle. Nappasin kuitenkin takista kuvan, että voisin joskus käyttää samaa mallineulosta johonkin  (pitsin, oikeiden, nurjien ja nostettujen silmukoiden yhdistäminen on tuossa kovin kaunista).

1377424117078

Pimiöllä taas odotellessani selasin vanhoja Fotografisk Årsbok -kirjoja  eli Valokuvauksen vuosikirjoja. Niistä löytyi muutamia kuvahelmiä (valitan, hatarapäisenä en ottanut vuosia ylös, kirjat ovat kuitenkin 1940-50 -luvuilta). Kirjoissa on paljon mielenkiintoisia kuvia, joista osa oli pakko kännykällä napsaista talteen.

Kauniissa leningissä on hihat ja yläosa (ehkä myös kaulus) leikattu täysvinoon, jolloin kangas on saatu laskeutumaan paremmin ja ruudut hauskasti vinoon. Hameosa on kellotettu ja leikattu lankasuoraan:

1377426284954

Pojalla on katupojan yrmy ilme, mutta hänen paidassaan on jännä ja kuitenkin yksinkertainen pintaneulos. Tykkään myös tuosta piposta ja noista kalanruoto-tweed -housuista hurjasti.

1377426469794

1377426483899

Tällaista tämä on, isot, mekaaniset koneet eivät kiinnosta, tekstiilikuidut kyllä!

Lankatekniikat Ompelu

Sorbetto-puseroita ja Sorbetto-mekko

Mä jaksan jankuttaa Sorbetto top -kaavasta vaikka ikuisuuksiin. Siitä on tullut “peruskaava”, jolla on helppo tehdä kevyitä puseroita, toppeja, mekkojakin. Kevään ja kesän aikana olen tehnyt useita keveitä viskoosipuseroita, jotka ovat väljempiä leikkaukseltaan. Tietty oikea peruskaava toimisi ihan yhtä hyvin, mutta olen tuon Sorbeton hyväksi todennut ja käytän sitä.

topit_web

Tämän (kyllä, vielä on kesä, kun ulkona ei tarvitse sukkiksia) kesän lempparimekko oli yksinkertainen Sorbetto-kaavaa apuna käyttäen tehty mekko. Ristin mekon Mexico-mekoksi printtikankaan meksikohenkisen kuvioinnin mukaan. Leikkasin mekon yläosan kaavan mukaan, mutta lisäsin etu- ja takakappaleeseen sivuihin 1cm:n väljyyttä. Vyötäröltä alaspäin leikkasin hameosan a-linjaiseksi. Pääntiestä tein alkuperäistä kaavaa pienemmän. Tämä mekko oli nopeasti valmis!*

Kuvat on otettu viimeistä lukuunottamatta oikeassa kesäparatiisissa eli Villingin saaressa, johon saimme tänä kesänäkin kutsun. Aurinko porotti sen verran kovasti, että kuvat ovat vähän puhkipalaneita, pahoittelen.

mexico8_ok

mexico5_t

Mekon kangas on (yllätys, yllätys) Eurokankaan viskoosikilolaarista ja tässä projektissa pienenä murheenkryyninä oli se, että painokuvio meni reilusti vinoon lankasuorasta. En tietenkään tajunnut tuota kangasta ostaessani, vaan vasta levittäessäni kankaan leikkuupöydälle. No, ajattelin, että leikkaan kankaan kuvion mukaan ja jos sauman rupeavat kiertämään mekkoa käytettäessä, niin ainahan mekko kotivaatteesta** käy. Olen mekkoa paljon käyttänyt ja sen jo pessytkin useampaan kertaan ja suuri yllätys onkin ollut, ettei langansuuntaan vinoon leikkaaminen (vinoon lankasuorasta noin 15-20 astetta!) näytä vaikuttavan vaatekappaleeseen mitenkään.

mexico16ok

Käyttömukavuutta mekossa lisäävät taskut, jotka leikkasin ja ompelin Colette Crepe -leningin kaavojen mukaisesti. Kangasta mekkoon meni kaksi mekon pituutta + noin 0,5 metriä vinonauhaan, hihoihin ja taskuihin. Mekon pääntien viimeistelin vinonauhalla, hihansuihin ja helmaan käänsin n.1,5+1,5cm:n saumavarat.

mexico14_ok

Koska mekko oli tosiaan a-linjainen ilman vyötärökavennuksia ja ajattelin käyttää mekkoa lähinnä vyön kanssa, lisäsin vyötärölle mekon nurjalle puolelle vinonauhasta tehdyn kuminauhakujan, johon sitten pujotin 1cm leveän kuminauhan. Näin mekosta tuli vähän muotoillumpi ja vyötäröllä oleva ylimääräinen kanssa rypyttyy kauniisti vyön alle. Lisäksi nahkainen vyö tekee mekosta asiallisemman, ettei näytä siltä, että haahuilen ympäriinsä yöpaita päällä. Vilpoinen kangas, sopiva helmapituus ja taskut tekevät mekosta super-kesämekon.

mexico17_ok

mexico

Ja bonarina: mekko toimii hyvin kaupunkiurheilussakin eli hyppynarua hypätessä!

hyppy

*) Itseäni ärsyttää, kun ihmiset sanovat, että surauttivat ompelukoneella jonkun vaatekappaleen. Olen saattanut ennenkin valittaa, mutta mielestäni ompelu ei ole ikinä surauttamista, vaan keskittymistä ja tarkkuutta vaativaa, aika hidastakin toimintaa. Monimutkaisemmissa vaatteissa harsin mieluusti vaikeimmat kohdat. Mutta tämän mekon kohdalla tein poikkeuksen, tämän mekon surautin! :)

**) Kotivaatteet, nuo mukavat lökövaatteet, joissa ei todellakaan lähdetä ihmistenilmoille. Helposti löpsähtävistä trikoovaatteista tulee kotivaatteita ihan liian nopeasti ja sitten on taas kaksi täyttä korillista lökövaatteita vaatehuoneessa.

Mielitty-kauppa Ompelu

Fillarilla!

Olen tehnyt uusia neulonta- ja fillariaiheisia laukkuja pikkuhiljaa ja nyt niitä on Etsy-kaupassani mukava valikoima.  Kesän kunniaksi kaupassa on nyt kaikki 10% alennuksessa 28.7. asti koodilla SUVITARJOUS. Kannattaa käydä kurkkaamassa! Jos et tykkää maksaa Paypalin kautta, valitse maksutavaksi ”Other”, niin lähetän sinulle yksityisviestinä maksutiedot tilille maksamista varten.

laukkuja

Itselläni on ollut käytössä harmaa In knitting we trust -laukku viime syyskuusta, mutta tänä kesänä se on ottanut osumaa reissatessaan polkupyörän korissa (jostain syystä kiinteässä korissa on todella teräviä kohtia, johon laukku on hankautunut. Vähän tuo on harmittanut, mutta siistimpään käyttöön olen nyt ottanut beigen Fillari-kassin. Tykkään laukuissa aika neutraaleista väreistä (tai no, köh, onhan mulla hunajankeltainen käsilaukku ja noin ziljoona riemunkirjavaa kauppakassia…), koska ne sopivat monenlaisten värikkäiden asukokonaisuuksia kanssa yhteen.

bicycle

Keksin myös tavan suojella pyöränkorissa kuljettamiani tavaroita: Laitan koriin ensiksi Ikean valkoisen pikkukassin. Se on kudottu muovista ja on kätevä myös  silloin, kun on juuri satanut ja pyöränkori on vielä märkä. Ei ole kovin tyylikästä, mutta toimivaa kyllä!

bicycle2

Fillarilaukussa on muuten sana polkupyörä 21 kielellä: Bicyclette = ranska, Sykkel = norja/tanska, Reiðhjól = islanti , Bicicleta = espanja, Ποδήλατο = kreikka, Birota = latina, Rothair = gaeli, Divritenis = latvia, Fahrrad = saksa, Jídzní kolo = tsekki, Polkupyörä = suomi, Jalgratas = eesti, Bicycle = englanti, Kerékpár = unkari, Велосипед = venäjä, Cykel = ruotsi, Fiets = hollanti, Bicikl = bosnia/kroatia, Rower = puola

Kuvissa esiintyvä heppatoppi on tehty (taas kerran) Sorbetto-topin kaavalla, mutta olen jättänyt etulaskoksen pois. Puuvillakangas on Turun Jättirätista ja ostettu jo viime vuoden puolella.