Tyttöjuttui

Kyllä täällä ehkä jotain vielä neulotaankin, mutta mitään järkevää ei ole näyttää. Jatkan siis korumeemillä, johon viittasin yli viikko sitten. Sen jälkeen olen saanut lajiteltua ja järjestettyä kaikki koruni ja järjesteltyä kaikki nykyään käyttämäni arkikorut leivostelineeseen (ostin Indiskasta, 8,90€). Teline on kätevä, nyt korvikset eivät ole sekaisin korurasioiden pohjalla.

Tarkoituksena on siis kertoa itselleen tärkeistä koruista. Minä voisin kertoa koruistani useamman postauksen ajan, kun olen tällainen koruharakka. Jos olisin yhtä lahjakas kirjoittaja kuin Alcinoe, kirjoittaisin Edellinen elämä -tarinan, joka selittäisi harakkamaisuuteni kaikkeen ihanaan värikkääseen ja kiiltävään pikkutavaraan (varsinkin nappeihin).

Koruni voi jakaa amulettikoruihin ja pukukoruihin. Amulettikorut ovat sisäistä varmuutta antavia. Pukukorujen tehtävä on vain olla kauniita. Suurin osa koruistani ovat pukukoruja: Niillä ei ole suurta rahallista arvoa. En edes tajua, miksi joku voi haluta kimmeltäviä timanttikoruja, varsinkaan jos ne timantit ovat noin kärpäsenjätöksen kokoisia. Pidän kuitenkin “aidoista” materiaaleista: metalleista, puolijalokivistä ja lasista. Omatekemissäni koruissa käytän myös tekstiilimateriaaleja ja muovia.

Amulettikoruja:

Erityisiä suosikkejani ovat oman eläimeni, hirven, kuvin koristellut korut. Kalevala Korun rannekorun olen ostanut itselleni amuletiksi, KK:n hopeisen juoksevan hirven ostin vanhantavaranliikkeestä itselleni lahjaksi.

Pyöreä tyylitelty hakaristi-rintakoru on parin vuoden takainen löytö kirppikseltä. Koru on luultavammin balttilaista alkuperää. Sormus on ainoa koru jota käytän jatkuvasti (paitsi leipoessa). Sormus on vuoden vanha lahja siipalta: Sain itse valita korun synttärilahjakseni Tallinnasta ja tuo sormus solahti oikean käden keskisormeen vaivattomasti. Vaikkei siinä suurempaa mystiikkaa ole, minusta on kiva ajatella, että sormus oli tarkoitettu juuri minulle. Sormus on koristeltu onnea tuottavin balttilaisin symbolein: ristipäinen risti, hakaristi, haravakuvio ja hedelmällistä naista esittävät kuviot sopivat mainiosti naisen käyttämään sormukseen. Sormuksella ei ole ollut epätoivottuja vaikutuksia ainakaan vielä.:)

Pukukoruistani suurimman osa on suunnitellut sisareni. On kätevää, että on korusuunnittelija ja -tekijä perheessä. Välillä kiikutan siskolle materiaaleja ja/tai toiveita ja hän toteuttaa minulle yksilöllisiä koruja. Koska siskolla ei ole blogia pystyssä, en voi linkata sinne (syytös siskolle päin). Hänen korujaan voi kuitenkin tulla katsomaan joulukuussa Naisten joulumessuille ja Wanhan myyjäisiin, jaamme taas myyntipöydän.

Tämä siskon suunnittelema korusetti on ollut suosikkini koko kesän ja alkusyksyn:

Puolijalokiviä ja hopeaa, ei voi kyllä muistaa mitä kiveä.

Allaoleva korallikorusetti on yksi ehdottomista suosikeistani, korallin takia omatunto tosin hieman kolkuttaa. Koralli materiaalina oli minun valintani. Pidän kokonaisista koruseteistä, joihin kuuluu kaulakoru, korvikset ja rannekoru.

Vihreä lasihelmistä koostuva kaulakoru on Accessorize -kaupasta, olin haikaillut sitä jo pitkään, mutta hinta tuntui kalliilta. Alennuksessa noita koruja sai sitten kaksi yhden hinnalla. Ostin kaksi ja kiikutin siskolle toisen. Hän teki toisesta kaulakorusta minulle rannekorun ja kolme paria korviksia.

Lopuksi materiaali, joka on ollut suosikkini jo kauan, meripihka. Se on kauniin lämmin materiaali ja meripihkajäljennöksetkin käyvät minulle. Korvikset olen ostanut lukioikäisenä Tallinnasta. Lehtirintaneula on perintöä äidinäidiltä. Se on yksi lempparikoruistani ulkonäkönsä ja historiansa ansiosta.

You may also like

26 Comments

  1. Kiitos indiskavinkistä, olen nimittäin mietiskellyt leivosvadin hankkimista koruille minäkin jo jonkun aikaa, mutten ole törmännyt sopivaan.Sitten kun minulla on pukeutumishuone erikseen, tai ainakin tilava vaatehuone, voisin tehdä sellaisen ‘taulun’ johon saisi korvikset roikkumaan. Tutun tyttären seinällä näin kankaalla päällystettyjä styroksilevyjä tms. joihin korvikset sai pisteltyä – aika hauskan näköistä (tosin minun makuuni turhan levotonta yksiön seinälle…).Tykkään kovasti tuosta ensimmäisestä siskosi tekemästä korusetistä. Täytyy muistaa tulla Joulumessuille katsomaan… Mahdatko muuten tehdä Riemukukkia tänä vuonna?

  2. aivan loistava vinkki tuo indiskavinkki! ja mietin tässä että voisikohan joulumessuille tilata räätälöityjä pipojen tupsuja.. niitä kun tuppaa välillä aina häviämään.. nimm. myös Pietarin matkaa 11 tuhatta kertaa suunnitellut

  3. Musta Lammas: Indiskassa on ollut välillä valkoisia ja turkooseja leivosvateja. Ne eivät sytyttäneet, mutta tuo vihertävän pronssinvärinen on mielestäni ihana. Apua, pitääkö nyt rynnätä ostamaan toinen, ennen kuin kaikki blogin lukijat ehtiin viedä kaikki?:)Joo, tuollainen taulu on itselläkin ollut mielessä, mutta tällä hetkellä kaikki seinät vie kirjahyllyt. Tänä vuonna on tulossa uusia Riemukukkia. Väriehdotuksia saa antaa!Norppa, siis millaiset pipojen tupsut sulta katoaa, kuulostaa hassulta? Mitä sä niille teet? Sä voit tilata spesiaalitupsut jos haluat.Mulla tuli tosta Pietarista mieleen Zerkalo-matkatoimisto, joka on ainakin tehnyt ihan kohtuuhintaisia matkoja Pietariin…Ano, mullekin tuli mieleen heti noista helmista karviaismarjat.

  4. Ai että mitä koruja!! Ihania! Mulla on samanlaiset punaset pallokorvikset kun sulla (ne missä on yhdet pallot), yhdet pienet ja toiset on vähän isommat. Ne on mun ehdottomasti ihanimmat korvakorut, ja oon ihan kade sun punasesta setistä!!! :)

  5. Oho, kiitos. Tiedä vaikka kirjoittaisin jonkin koruharakkatarinan, jos vähän valotat kaikujasi menneistä elämistäsi. =)Indiska on muutenkin hyvä kauppa. Sen joulunjälkeisalesta olen hankkinut useimmat koruni. Tosin enhän minä olisi koskaan keksinyt tehdä leivosvadista korutelinettä.

  6. Päivänsäde, mun rossissa ei näy KK-keimaa eli se ei ole Kaleva Korua. Toihan on kyllä perinteinen malli.Tinna, kiitos, tuo punainen on tosiaan korallia ja vaikka tunnen huonoa omaatuntoa korallin käyttämisestä, ainakin tulen käyttämään noita vielä kauan.Pikkumyy, siitä vain messuille sitten ostamaan (hoo, mä olen ihan markkinanainen!).Alcinoe, ei kestä kiitellä, hyvä kirjoittaja olet. Itselleni kun ei ole suotu kirjoittajan lahjoja, osaan arvostaa muiden taitoa. Hmm, elämän paikka olisi Eurooppa ja aika nappien käytön yleistettyä, eli 1200-luvun jälkeen.Indiskasta saa myös alessa mainioita koruja, joita voi pilkkoa sitten pienempiin osiin ja koota uudelleen mielesiksi.

  7. voi miten kätevä tuollainen koruteline! mulla on kaulakoruille sellainen puu ikeasta. oon kans aikamoinen hamsteri korujen suhteen, varsinkin just kaulakorujen. eniten kyllä tykkään puukoruista/helmikoruista ja muutenkin enempi yksinkertaisista kuin mitenkään prameilevista jutuista. timanteista yms. oon ihan samaa mieltä sun kanssa. turhaa hienostelua.

  8. Iik, tekisi mieli kaivella tuota korurasiaa, missä näkyy meripihkahelyjä. Kävin juuri Krakovassa, ja se on kyllä meripihkafriikin taivas, toinen toistaan ihanampia korukauppoja oli vieri vieressä siinä torin ympärillä.

  9. Mä olen ollutkin Pietarissa. Tosin nukuin koko ajan… Hyvä paikka päikkäreille, torkuille, nokosille, yöunille, silmänummistamisille.Mua oikeasti usein harmittaa etten voi käyttää nykyisin kauheesti koruja. A) Koska ne voivat painaa/raapia Helmiä ja myös B) mennä rikki.Mulla on harakan luonne ja hamsterin sielu! Mulla on koruja niin, ettei siinä ole oikeasti mitään tolkkua. Ihan oikeita “arvokkaita” koruja, tunnearvokkaita ja rihkamaa, mistä en voi luopua.Odotan, että Helmi haluaa katsella (ei siis aina vaan koskea) äöitinsä koruja, koska se on ollut musta aina niin …hyvää ajanvietettä. Ihan pienestä.Mäkin meinasin ostaa tommosen kerrosvadin, mutta… Mulla on jo kippoo ja kuppii koruille. Ja silti kun kaverilla on sellainen pöydällä, niin mua AINA harmittaa etten oo ostanut. Hamsteri huutaa sisälläni!

  10. Tein taannoin lehtijuttua, johon halusin haastatella amulettikorujen omistajia ja pyytää heitä kertomaan korujensa merkityksestä. Oli miltei mahdotonta saada ihmisiä myöntämään, että heillä on amulettikoruja.

  11. Sisko, amatsoniittiahan ne olikin. Unohdin täysin. Onneksi mun ei tarvitsekaan osata.:)Satu h, olen ihan yllättynyt tuollaisen korutelineen toimivuudesta, se todella toimii!Ano, meripihka on ihanaa! Tuossa korurasiassa on perinnöksi saatuja ja kirppikseltä löydettyjä meripihkakoruja.Hna, ei Pietariin mennä nukkumaan vaan valvomaan! Odota vaan, Helmi on jo muutamassa vuodessa äidin korurasioilla. Sitten kannattaa tosiaan piilottaa kaikki rakkaimmat korut.:) Harakan luonne ja hamsterin sielu on mainio kuvaus, lainaan sitä jatkossa!Matroskin, aika jännää, että ihmiset eivät myönnä omaavansa amulettikoruja. Minusta amulettikorut tosiaan antavan sisäistä voimaa, turvaa ja uskoa itseen.

  12. Hmm, aitoon dekandenttiin tyyliin kaadoin viinia lapparilla ja se hajosi, joten kirjoitan nyt ilman skandeja :DOonkin jo vahan aikaa miettinyt etta mihin ne kaikki korut ripustaisi. Mulla ei ole viela niin hirveasti kun olen aika nirso, mutta rakastan pitkia kaulakoruja ja niita on inhottava kaivella toistensa lomasta. Korvisten hankkimista taas hidastaa se etta mulla on tosi herkat korvat.Kaverin isa on muuten Venajan matkoja jarjestavassa matkatoimistossa toissa, pitaisko sen kautta jarjestaa akkain tavaranhamstrausmatka :PViimeisena viela: oon haaveillu jo monta kuukautta sellaisesta helmikaulakorusta jota lainasin kaverilta silloin kun olin Suomessa, mulla tais olla se kaulassa sillon ku nahtiin, siis sellanen etta siina samassa korussa on lyhyt nauha, pidempi nauha ja kaikkein pisin nauha, se on mun mielesta tajuttoman ihana ja sopii melkein kaiken kanssa. Sellasia jos jostain loytais niin ottaisin joka varissa, eika tarviis olla mitaa arvokkaita materiaalejakaan.

  13. Frigga, EI viiniä läppärille! Vaikka onhan se dekadentimpaa kuin esimerkiksi kolan kaataminen.:)Akkain hamstrausmatka kuulostaa hyvältä ja jos jonkin diilin saisi… Kun se viisumikin maksaa kai nykyään jonkin 60 euroa.Muistan hämärästi sen kaulakorun, siinä oli erikokoisia mustia helmiä (kai). En lupaile mitään siskoni puolesta, mutta siskoni tekee myös tilaustöitä.

  14. Hyva rosee meni hukkaan :(((Voisin kysella asiasta sun siskolta jahka kotiudun taalta Pera-Eerikkilasta, koska se koru on tajuttoman yksinkertainen ja oon varma etta osaisin teha sellasen itekkin, mutta en vaan tiia mista niita helmia saa.

  15. mulla on kaulakoruille ja korvakoruille “korutaulut”, jotka tein itse. eli siis kehykset, joissa on kangas lasin tilalla ja sen alla vanua, että siihen tulee “tyyny” ja korut nuppineuloilla kiinni siihen. ne on kauniit seinällä, mutta en sitten tiedä kuinka kätevät ne olisivat suurella koru määrällä. itse tykkään paljon. =)

  16. Frigga: “Kaverin isa on muuten Venajan matkoja jarjestavassa matkatoimistossa toissa, pitaisko sen kautta jarjestaa akkain tavaranhamstrausmatka :P”Halvimmalla pääsee, kun hyppää hesasta venäläiseen bussiin; matka suuntaansa 10-15e. Viisumi pitää tietty hankkia, sen saa halvimmillaan 47-52e matkatoimistoista. Sitten johonkin hostelliin yöksi, dormin saa n. 7e kauempana keskustasta, parin hengen huone maksaa n. 12e/pää. Zerkalolla on kanssa huoneita, niissä hinta lienee päälle kympin per pää, dormeja ovat. Se on ihan mukava kämppä toisaalta ja keskusta kävelymatkan päässä.

  17. Niin ja sanottakoon vielä, että jos porukkaa lähtee yli 6 henkeä, kannattaa jo mennä junalla. Hki-Pietari-Hki maksaa repin- ja sibelius-junissa n. 110e, mutta 6 henkeä tai yli saa 40% alennuksen eli maksaisi vain 66e edestakas. Ja vielä jos sattuisi olemaan opiskelija ja viitsisi kikkailla, voi matkustaa esim. lahteen ja ottaa lahti-pietari-lahti matkan, n. 50e, johon päälle lahti-hki-lahti 11,8e eli 61,8e yhteensä.Ryhmämatkailussa tuo kikkailu ei laske hintaa älyttömästi, mutta esim. yksin matkustettaessa tuolla keinolla pääsee 15e halvemmalla.

  18. Todella hieno blogi. Arvostaisin suuresti, jos tuosta kuparisormuksesta saisi kuvat yltympäriinsä, tai vaikka piirroksen missä kuviot on “levitettynä” tasoon, jotta voisin teettää sellaisen kullasta. Kiitos jo etukäteen.

Leave a Reply to Mielitty Cancel reply

Your email address will not be published.