{"id":153,"date":"2006-01-29T19:28:00","date_gmt":"2006-01-29T19:28:00","guid":{"rendered":"http:\/\/mielitty.com\/blog\/2006\/01\/29\/vikkelisukista-osa-2\/"},"modified":"2006-01-29T19:28:00","modified_gmt":"2006-01-29T19:28:00","slug":"vikkelisukista-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/2006\/01\/29\/vikkelisukista-osa-2\/","title":{"rendered":"Vikkelisukista osa 2"},"content":{"rendered":"<p>Muutama kuukausi sitten <a href=\"http:\/\/mielitty.blogspot.com\/2005\/11\/vikkelisukista.html\">tarinoin vikkelisukista<\/a>. Eilen lukiessani Riitta Pylkk\u00e4sen v\u00e4it\u00f6skirjaa S\u00e4\u00e4tyl\u00e4ispuku Suomessa vanhemmalla Vaasa-ajalla 1550-1620<\/p>\n<p> sain lis\u00e4valaistusta neulottujen  sukkien ja varsinkin vikkelien alkuper\u00e4st\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirja on vuodelta 1955 ja kuvat sen vuoksi onnettoman pieni\u00e4 ja tottakai mustavalkoisia. Kirjja on kuitenkin t\u00e4ynn\u00e4 asiaa, eli jos olette kiinnostuneita pukuhistoriasta, tuo kirja on todellista herkkua!<\/p>\n<p>Kankaiset sukat vikkelisukkien mallina<\/p>\n<p>Euroopalaisessa s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ispuvussa on ainakin 1600-luvun lopulle k\u00e4ytetty yleisesti jalkojen suojina kudotusta kankaasta tai nahasta tehtyj\u00e4 sukkia. Turun tuomiokirkosta, Kijkin haudasta on l\u00f6ydetty sukat, joiden mallin on ollut Euroopassa varsin yleinen. Kyseiset sukat muistuttavat leikkaukseltaan niin ruotsalaisia kansanomaisia sukkia kuin 1200-luvun piispansukkiakin.<\/p>\n<p>Kangassukat ja niiden kaavat:<\/p>\n<p><a href=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2006\/01\/taftisukat.jpg\" data-lightbox=\"gal[153]\"><img decoding=\"async\" style=\"\" src=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2006\/01\/taftisukat.jpg\" alt=\"\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<p>Kankaasta  valmistettu sukka on koostunut kahdesta palasta, pohjakappaleesta nousevat vikkelit nilkkaan. Saumat ommeltiin takapistoin  (jos joku tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 takapisto tarkoittaa, niin olisin kiitollinen tiedosta). Sukkien saumat ja vikkelit saattoivat olla hyvinkin koristeelliset. Viel\u00e4 1600-luvun loppupuolella Turun r\u00e4\u00e4t\u00e4liammattikunnan mestarin\u00e4ytevaatimuksiin kuului juuri t\u00e4m\u00e4n tyyppiset kankaiset sukat vikkelein (medh fyra L\u00f6\u00f6ssa swicklar Efter Mott).<\/p>\n<p>Kijkin haudan sukkien lis\u00e4ksi Turun tuomiokirkosta on l\u00f6ydetty vuonna 1682 kuolleen professori Kempen haudasta l\u00f6ydetty sukat, joissa on erilliset pohjakappaleet ja vikkeli-sivukiilat. Sukat on leikattu silkkiripsist\u00e4 vinottain, jolloin kangas on muotoutunut jalan my\u00f6t\u00e4iseksi mahdollisimman hyvin.<\/p>\n<p>Puikoilla neulotut sukat<\/p>\n<p>Puikoilla neulotut sukat tulivat s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ispuvussa yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n varsin my\u00f6h\u00e4isess\u00e4 vaiheessa. Ranskassa mainitaan neulottu sukka jo vuonna 1387, mutta puikoilla neulominen yleistyi vasta 1500-luvulla. Suomeen hienoja silkkisi\u00e4, pellavaisia ja villaisia neulottuja regarn-sukkia alettiin tuoda 1500-luvun lopussa.<\/p>\n<p>Tuossa kuvatekstiss\u00e4 pit\u00e4isi lukea, ett\u00e4 NEULOTUT sukat.<\/p>\n<p><a href=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2006\/01\/silkkisukat.0.jpg\" data-lightbox=\"gal[153]\"><img decoding=\"async\" style=\"\" src=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2006\/01\/silkkisukat.0.jpg\" alt=\"\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<p>Kun kankaisista sukista siirryttiin puikoilla neulottuihin, sukkien malli pysyi varsin samanlaisena. Kavennukset tehtiin neulotuissa sukissa samoin kuin kankaisissa sukissa ja koristeelliset vikkelit tehtiin nyt neulomalla tai kirjomalla. Vikkelin p\u00e4\u00e4tekohdassa oli tavallisesti koristekuvio ja kangassukkien takasaumaa j\u00e4ljiteltiin koristepistoin. Tukholman Livrustkammerin kokoelmista l\u00f6ytyy muunmuassa Kustaa II Adolfin silkkisukat, joiden vikkelit  on koristeltu kulta- ja paljettikirjonnoin.<\/p>\n<p>Hienojen neulottujen regarn-sukkien alla ja ohessa k\u00e4ytettiin kotimaassa valmistettuja arkisia villasukkia. Asiakirjoista ei kuitenkaan k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 tarkoittaako &#8220;ullen strompor&#8221; puikoilla vai neulalla neulottuja sukkia. Pylkk\u00e4nen on v\u00e4it\u00f6skirjassaan sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 1500-luvulla Suomessa valmistetut sukat olisivat viel\u00e4 olleet neulalla neulattuja. 1700-luvun puikoilla neulottujen kansanomaisten sukkien mallit koristeellisine vikkelikuvioineen palautuvat 1600-luvun tuontisukkiin. T\u00e4st\u00e4 voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Suomessa puikoilla neulottujen sukkien historia alkaa 1600-luvulta.<\/p>\n<p>Jos joku hullaantuu vikkelisukkiin pahastikin, niin t\u00e4ss\u00e4 linkki <a href=\"http:\/\/www.dabbler.com\/ndlwrk\/stocking.html\">1500-luvun naisten vikkelisukkien ohjeeseen<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Muutama kuukausi sitten tarinoin vikkelisukista. Eilen lukiessani Riitta Pylkk\u00e4sen v\u00e4it\u00f6skirjaa S\u00e4\u00e4tyl\u00e4ispuku Suomessa vanhemmalla Vaasa-ajalla 1550-1620 sain lis\u00e4valaistusta neulottujen sukkien ja varsinkin vikkelien alkuper\u00e4st\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirja on vuodelta 1955 ja kuvat sen vuoksi onnettoman pieni\u00e4 ja tottakai mustavalkoisia. Kirjja on kuitenkin t\u00e4ynn\u00e4 asiaa, eli jos olette kiinnostuneita pukuhistoriasta, tuo kirja on todellista herkkua! Kankaiset sukat vikkelisukkien mallina [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-153","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=153"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/153\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=153"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=153"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=153"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}