{"id":218,"date":"2006-05-10T17:24:00","date_gmt":"2006-05-10T17:24:00","guid":{"rendered":"http:\/\/mielitty.com\/blog\/2006\/05\/10\/vav-magasinet-ja-soiden-vaki\/"},"modified":"2006-05-10T17:24:00","modified_gmt":"2006-05-10T17:24:00","slug":"vav-magasinet-ja-soiden-vaki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/2006\/05\/10\/vav-magasinet-ja-soiden-vaki\/","title":{"rendered":"V\u00e4v Magasinet ja soiden v\u00e4ki"},"content":{"rendered":"<p>Uusimmassa <a href=\"http:\/\/www.vavmagasinet.com\/start.html\">V\u00e4v Magasinet<\/a> -lehdess\u00e4 on yhten\u00e4 teemana historialliset kankaat ja ruotsalaiset keskiajan historianel\u00e4v\u00f6itt\u00e4j\u00e4t. Parasta lehdess\u00e4 ovat muutamat upeat v\u00e4rikuvat historiallisista tekstiileist\u00e4. Marisen aina, ett\u00e4 miksei arkeologisista tekstiilil\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 ole ikin\u00e4 v\u00e4rikuvia lehdiss\u00e4 tai kirjoissa. Kuvat ovat yleens\u00e4 aina suttuisia mustavalkokuvia.<\/p>\n<p>V\u00e4v Magasinetissa on jopa sidoksia erilaisiin murto- ja k\u00e4rkitoimikkaisiin, joiden mallit on otettu Ruotsalaisista &#8220;suohaudoista&#8221; l\u00f6ytyneist\u00e4 kangasfragmenteista. Tosin kaikki eiv\u00e4t ole fragmentteja, lehdess\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n 1920-luvulla suosta l\u00f6ytynytt\u00e4 ovaalinmuotoista viittaa, joka 2300 vuoden i\u00e4st\u00e4\u00e4n huolimatta vaikuttaa k\u00e4ytt\u00f6kelpoiselta. H\u00e4mment\u00e4vint\u00e4 viitassa ei ole minun mielest\u00e4ni sen ik\u00e4, vaan se ett\u00e4 viitta on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti valmistettu yhten\u00e4 kappaleena. Viitan koko on 200 x 248cm. Moisen viitan valmistaminen pystykangaspuissa on aikamoinen ty\u00f6!<\/p>\n<p>Ovaalinmuotoinen viitta taitettuna k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n:<\/p>\n<p><a href=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2006\/05\/gerumsmantel20detail.jpg\" data-lightbox=\"gal[218]\"><img decoding=\"async\" style=\"\" src=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2006\/05\/gerumsmantel20detail.jpg\" alt=\"\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<p>Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa on l\u00f6ytynyt satoja &#8220;suoihmisi\u00e4&#8221;, suohon kuolleita, murhattuja tai uhrattuja vainajia. Osa on s\u00e4ilynyt niin hyvin, ett\u00e4 turvetta polttoaineeksi nostettaessa kalmon l\u00f6yt\u00e4j\u00e4t ovat kuvitelleet t\u00f6rm\u00e4nneens\u00e4 hiljattain murhattuun ihmiseen. Vuosisatojen aikana suuri osa kalmoista on tuhoutunut, ne on haudattu tavalliseen kirkkomaahan tai muuten tuhottu. Vasta 1800-luvun lopussa alettiin kiinnitt\u00e4\u00e4 suurempaa huomiota vainajiin ja heid\u00e4n erikoiseen vaatetukseensa. Radiohiiliajoituksissa 1900-luvulla on selvinnyt, ett\u00e4 vainajat ovat el\u00e4neet noin 100 eKr-100 jKr.<\/p>\n<p>Suohaudoissa hapettomissa oloissa el\u00e4inkuituiset vaatteet ovat s\u00e4ilyneet hajoamatta. Valitettavati pellavaiset vaatteet, joita kaikella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, ovat hajonneet jo aikap\u00e4ivi\u00e4 sitten. Tanskan Huldren suohaudasta on l\u00f6ydetty naisten villaisia ja nahkaisia vaatteita.<\/p>\n<p>Tanskalaisesta Huldre-suosta l\u00f6ytyneiden kalmojen puvut:<\/p>\n<p><a href=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2006\/05\/Huldre.jpg\" data-lightbox=\"gal[218]\"><img decoding=\"async\" style=\"\" src=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2006\/05\/Huldre.jpg\" alt=\"\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<p>J\u00e4nnitt\u00e4vint\u00e4 on, ett\u00e4 peplos-tyyppinen hartioilta kiinnitett\u00e4v\u00e4 puku on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo ajanlaskumme aikoihin. Samaa peplos-pukuahan on rekonstruoitu suomalaisiin muinaispukuihin, jotka pohjautuvat 1000-1200 -luvun hautal\u00f6yt\u00f6ihin. Sama pukutyyppi olisi siis ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjolassa ainakin noin tuhannen vuoden ajan. Samasta suosta on l\u00f6ytynyt naisen hame, jonka ruudullinen kuosi voisi olla 1800-luvun  naisen puvusta. Hame vain on valmistettu l\u00e4hes 2000 vuotta aikaisemmin!<\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 suov\u00e4est\u00e4 mainiossa kirjassa The Bog People (kirjoittanut P.V.Glob). Kirja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuvia, mutta mustavalkoisia sellaisia&#8230;<\/p>\n<p>_______________________________________<\/p>\n<p>Mieli vet\u00e4\u00e4 taas kutomaan, kun lukee historiallisista tekstiileist\u00e4. Kangaspuita ei kuitenkaan ole saatavilla. Tai kyll\u00e4h\u00e4n tuohon ty\u00f6huoneen nurkkaan mahtuisi&#8230;.;)<\/p>\n<p>Toinen viime syksyn\u00e4 kutomanista shaaleista\/keinutuolimatoista ja Regina:<\/p>\n<p><a href=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2006\/05\/punainen20kudottu20ja20regina.jpg\" data-lightbox=\"gal[218]\"><img decoding=\"async\" style=\"\" src=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2006\/05\/punainen20kudottu20ja20regina.jpg\" alt=\"\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t shaalin v\u00e4ri ja k\u00e4ytt\u00f6tarkoitus paremmin.<\/p>\n<p><a href=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2006\/05\/punainen20kudottu20kaytossa.jpg\" data-lightbox=\"gal[218]\"><img decoding=\"async\" style=\"\" src=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2006\/05\/punainen20kudottu20kaytossa.jpg\" alt=\"\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uusimmassa V\u00e4v Magasinet -lehdess\u00e4 on yhten\u00e4 teemana historialliset kankaat ja ruotsalaiset keskiajan historianel\u00e4v\u00f6itt\u00e4j\u00e4t. Parasta lehdess\u00e4 ovat muutamat upeat v\u00e4rikuvat historiallisista tekstiileist\u00e4. Marisen aina, ett\u00e4 miksei arkeologisista tekstiilil\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 ole ikin\u00e4 v\u00e4rikuvia lehdiss\u00e4 tai kirjoissa. Kuvat ovat yleens\u00e4 aina suttuisia mustavalkokuvia. V\u00e4v Magasinetissa on jopa sidoksia erilaisiin murto- ja k\u00e4rkitoimikkaisiin, joiden mallit on otettu Ruotsalaisista &#8220;suohaudoista&#8221; l\u00f6ytyneist\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-218","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=218"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/218\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=218"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=218"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=218"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}