{"id":426,"date":"2007-06-26T09:45:00","date_gmt":"2007-06-26T09:45:00","guid":{"rendered":"http:\/\/mielitty.com\/blog\/2007\/06\/26\/neulakinnastekniikasta\/"},"modified":"2007-06-26T09:45:00","modified_gmt":"2007-06-26T09:45:00","slug":"neulakinnastekniikasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/2007\/06\/26\/neulakinnastekniikasta\/","title":{"rendered":"Neulakinnastekniikasta"},"content":{"rendered":"<p>Paikassa, jossa vietimme juhannusta, oli paljon katajia. Siksi uskalsinkin pyyt\u00e4\u00e4 is\u00e4nnilt\u00e4mme yht\u00e4 katajanoksaa neulakinnastekniikan neuloja varten. Heille neulakinnastekniikka ei ollut ennest\u00e4\u00e4n tuttu, joten  lupasin tehd\u00e4 selvityksen neulakinnastekniikasta t\u00e4nne.<\/p>\n<p>Eli katajasta olisi tarkoitus tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 neuloja:<\/p>\n<p><a href=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2007\/06\/kinnasneulat.jpg\" data-lightbox=\"gal[426]\"><img decoding=\"async\" style=\"\" src=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2007\/06\/kinnasneulat.jpg\" alt=\"\" id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5080290118060592114\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<p>Vasemmanpuoleinen on katajaa (ainakin tiet\u00e4\u00e4kseni) ja oikeanpuoleinen poronluuta. Neulat ovat melko pitki\u00e4, niiden pituus on 10,5-11 cm. Vaikka minulla onkin jo n\u00e4m\u00e4 kaksi neulaa, ajattelin kokeilla uteliasuuttani neulantekoa itse. Neulojen alla kuvassa on neulakinnastekniikalla neulattu pariton sukka.<\/p>\n<p>Neulakinnastekniikka on tuhansia vuosia vanha tekstiilitekniikka, joka on ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt unohduksiin. Suomessa tekniikka on ollut yleisesti osattu viel\u00e4 1900-luvun alkupuolella Karjalassa. Kuten tekniikan nimi suomeksi kertoo, neulakinnas<\/p>\n<p>tekniikalla on yleens\u00e4 tehty kintaita, mutta tekniikalla on tehty muitakin vaatekappaleita. Esimerkiksi roomalaisajalta Egyptist\u00e4 on l\u00f6ytynyt v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 neulattuja sukkia.<\/p>\n<p>Tekniikkaa nyky\u00e4\u00e4n pidet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa pohjoismaisena tekniikkana. Siit\u00e4 kertovat englanninkielisess\u00e4 maailmassa k\u00e4ytetyt nimitykset, mm. n\u00e5lbinding<\/p>\n<p> ja naalbinding<\/p>\n<p>.<\/p>\n<p>Alunperin tekniikan minulle opetti Muolaassa vuonna 1915 syntynyt mummoni. Tekniikalla tehdyt kintaat ovat mummoni mukaan parempia ty\u00f6k\u00e4sineit\u00e4 kuin neulotut lapaset. Tekniikka hankala oppia kirjoista, koska tekniikka on kolmiulotteinen ja yhten\u00e4 &#8220;ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4&#8221; k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vasemman k\u00e4den peukaloa.<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 taloudestamme l\u00f6ytyy vain kaksi valmista neulakinnasty\u00f6t\u00e4:<\/p>\n<p><a href=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2007\/06\/neulakintaatok.jpg\" data-lightbox=\"gal[426]\"><img decoding=\"async\" style=\"\" src=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2007\/06\/neulakintaatok.jpg\" alt=\"\" id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5080289568304778210\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<p>Edess\u00e4 on minun harmaat kintaani, joissa on samatyyppinen koristelu kintaansuussa kuin Kansallismuseosta l\u00f6ytyv\u00e4ss\u00e4 neulatussa fragmentissa (joka on l\u00f6ydetty muistaakseni Tuukkalasta). Taaempana on siipalle tekem\u00e4ni kintaat.<\/p>\n<p>Neulakinnastekniikoita on itseasiassa useampia erilaisia. Tavat eroavat toisistaan sen mukaan monenko langan yli tai ali neula pujotetaan ja monessako vaiheessa. Lopputulos on kuitenkin melko samann\u00e4k\u00f6inen eri tekniikoista riippumatta. Itse neulaan yleens\u00e4 suomalaisittain (kaksivaiheinen tekniikka), mutta olen kokeillut my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4isitt\u00e4in neulaamista (kolmivaiheinen tekniikka). Ven\u00e4l\u00e4isitt\u00e4in pinnasta tulee tiiviimpi kuin suomalaisittain neulattaessa. Yll\u00e4 olevan kuvan harmaat lapaset on neulattu suomalaisittain, vihert\u00e4v\u00e4t taas ven\u00e4l\u00e4isitt\u00e4in.<\/p>\n<p>Jotenkin neulakinnastekniikka on sellainen k\u00e4sity\u00f6tekniikka, joka aiheuttaa minulle paljon keskener\u00e4isi\u00e4 t\u00f6it\u00e4:<\/p>\n<p><a href=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2007\/06\/neulakinnasvaiheessaok.jpg\" data-lightbox=\"gal[426]\"><img decoding=\"async\" style=\"\" src=\"\/blogi\/wp-content\/uploads\/2007\/06\/neulakinnasvaiheessaok.jpg\" alt=\"\" id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5080288382893804498\" border=\"0\" \/><\/a><\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kesken ovat polvisukat, roomalaistyyppiset varvassukat siipalle ja kahdet lapaset itselleni. Pelk\u00e4\u00e4n, ettei n\u00e4ist\u00e4 tule ikin\u00e4 valmista.<\/p>\n<p>Lopuksi viel\u00e4 linkkivinkkej\u00e4, jos tekniikka kiinnostaa:<\/p>\n<ul>\n<li>Neulakinnastekniikkaa opettava Krista Vajanto on tehnyt gradunsa suomalaisista, erityisesti Eurasta l\u00f6ytyneist\u00e4 neulatuista kintaista. <a href=\"http:\/\/www.vajanto.net\/gradu\/\">Vajannon sivuilta<\/a> l\u00f6ytyy koko gradu ja sen lis\u00e4ksi todella hyv\u00e4t videot tekniikasta. <\/li>\n<li><a href=\"http:\/\/www.tkukoulu.fi\/%7Ekleinone\/neulakinnas\/index.html\">Kuvarikas sivusto<\/a> neulakinnastekniikasta.<\/li>\n<li><a href=\"http:\/\/cc.joensuu.fi\/%7Etkkroger\/erikoislankatyot\/neulakinnas.htm\">Linkkej\u00e4 ja kirjallisuutta<\/a> tekniikasta. <\/li>\n<li>Tekniikasta <a href=\"http:\/\/www.ukonvakka.org\/neulakinnastekniikka.htm\">Ukonvakka ry:n<\/a> sivuilla.<\/li>\n<li><a href=\"http:\/\/www.tkukoulu.fi\/%7Etkkroger\/kinnasneula\/materiaali.htm\">Tarja Kr\u00f6gerin sivut aiheesta<\/a>.<\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Paikassa, jossa vietimme juhannusta, oli paljon katajia. Siksi uskalsinkin pyyt\u00e4\u00e4 is\u00e4nnilt\u00e4mme yht\u00e4 katajanoksaa neulakinnastekniikan neuloja varten. Heille neulakinnastekniikka ei ollut ennest\u00e4\u00e4n tuttu, joten lupasin tehd\u00e4 selvityksen neulakinnastekniikasta t\u00e4nne. Eli katajasta olisi tarkoitus tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 neuloja: Vasemmanpuoleinen on katajaa (ainakin tiet\u00e4\u00e4kseni) ja oikeanpuoleinen poronluuta. Neulat ovat melko pitki\u00e4, niiden pituus on 10,5-11 cm. Vaikka minulla [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[],"tags":[3],"class_list":["post-426","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","tag-historialliset-vaatteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/426","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=426"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/426\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=426"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=426"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/mielitty.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=426"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}