Sanallinen tehtävä:

Ystävän häät ovat lauantaina klo 15. Juhlahuivi tulisi saada pingoitettuna kuivamaan jo perjantai-iltana, jotta lauantaina huivi olisi valmis käytettäväksi. Perjantai-iltana on tarkoitus lähteä baariin seitsemän maissa. Huivia on neulottu 50 grammaa ja jäljellä on toiset 50 grammaa. Ehtiikö Mielitty saada huivin valmiiksi, jos hänen neulontavauhtinsa on kolme grammaa tunnissa?

Bonus:

Miten uskot Mielityn oikeanpuoleisen silmän takana jomottavan päänsäryn vaikuttavan neulomisnopeuteen?

Ekstra-bonus:

Huivilanka on merinovillaa, 50 gramman kerässä on 400 metriä lankaa. Onko Mielitty hidas neuloja vai laiskotteleeko hän?

Joo, olen harkinnut asukokonaisuuden häitä varten uusiksi.

Continue Reading

Etymologiaa

Ei sitä turhaan ole tullut luettua merihistoriaa kymmentä opintoviikkoa: Intuitiivisesti keksin portviiniä siemaillessani, että sana portto

varmaankin liittyy sataman (port) huonomaineisiin naisiin.

Ja näin Veijo Meri toteaa sanasta kirjassa Sanojen synty:

Portto, ilotyttö, rahahuora, muinaisruotsissa ja -norjassa portkona, jonka port on satama ja kona nainen. Kysymyksessä oli siis satamanainen, satamahuora. Skandinaavit saivat sanansa anglosakseilta, joiden samaa tarkoittava sana oli portcwēn.

Continue Reading

Vuosia täyteen

Tänään täytän kaksikymmentäkahdeksan

vuotta.

Sen vuoksi onkin kiva, että olen todella tyytäväinen elämääni. Vaikka marmatankin täällä usein ja ihan kaikesta, loppujen lopuksi olen tosi tyytyväinen. Minulla on siippa, joka on samalla paras ystäväni, ihana perhe, ihania ystäviä ja kavereita (ja opin käyttämään Feisböökkiä, kaikki sinne nyt heti, haluan lisää kavereita).

Tänään on tiedossa shoppailua, sminkkaamista, viinittelyä ja syöpöttelyä. Mikäs sen parempaa. Itseasiassa aloitin juuri aamun nauttimalla kroatialaista päärynäviiniä. Oh, kuinka dekadenttia.

Eilen sain perheeltä synttärilahjoja:

Äidiltä äänikirjana Hilja Valtosen “Nuoren opettajattaren varaventtiili”. Kirjan olen lukenut ehkä viisi kertaa, mutta on hauska myös kuunnella se. Viisi tuntia taattua Valtosta! Lahja tosin taisi olla myös vihje siitä, että se gradu olisi paras saada valmiiksi (Joo, äiti). Isäni pienestä vihjeestä antoi minulle Vintage Fashion -kirjan, joka on todellista silmänruokaa. Sieltä voi poimia kaikki haluamansa asukokonaisuudet, joita on paljon. Sisaruksiltani sain lahjakortin NoaNoaan (oi onni ja autuus) ja sisareltani vielä kaulakorun.

Matroskin ja Liivia ovat esitelleet lempikorujaan. Minä innostuin ja pääsin jo niin pitkälle, että kumosin koruni tarjottimelle. Kunhan ensiksi nämä järjestän, niin enköhän ne lempikorunikin esittele. En ole oikeasti tajunnut, kuinka paljon koruja minulla onkaan…

Neulonut en ole oikeastaan viikkoon(!), mutta viikonloppuna tein omppupiirakkaa ja kovin kokeellista kinkkuparsakaalitomaattipaprikapiirakkaa, josta tuli ihan yllättävän hyvää.

Continue Reading