Edellisen postauksen kommenteissa Ihmettelijä kysyi, että missä historiallisia vaatteita sitten voi käyttää. Itse en voi antaa tyhjentävää vastausta, koska minä “vain” teen historiallisia vaatteita, en siis yleensä pukeudu niihin.

Minusta on mielenkiintoista kokeilla vanhoja kaavoitus- ja ompelutapoja. Olen tosin aivan alussa harrastuksessani, teen vaatteita teollisesti kudotusta kankaasta, käytän teollisesti valmistettua lankaa ja neuloja enkä ompele päreen valossa maakuopassa. Aika kaukana olen siitä, että kasvattaisin itse omat lampaani ja pellavani sekä jalostaisin villan ja pellavakuidut langaksi ja kankaaksi.:)

Jos minun pitää perustella miksi haluan toteuttaa vaatteita vanhoilla tekniikoilla, ei minulla ole muuta perustetta kuin se, että minä pidän vanhoista tekniikoista. Samalla tavalla voisi kyseenalaistaan jonkun muun harrastuksen, miksi kukaan pelaa jalkapalloa tai sählyä tai katsoo saippuasarjoja tai lukee klassikoita?

On erilaisia paikkoja ja tapahtumia, joissa historiallisesti oikeanlaisten vaatteiden käyttö on paikallaan:

1. Historian elävöittäminen voidaan käsittääkseni jakaa kahteen erilaiseen toimintamuotoon. Se voi olla näytösluontoista ulkopuolisille ts. yleisölle tarkoitettua toimintaa esim. tiettyjen historiallisesti merkittävien tapahtumien (kruunajaiset, taistelut) esittämistä. Se voi myös tarkoittaa vuosisatojen takaiseen elämäntapaan pyrkimista jopa sellaisella pieteetillä, että tapahtumiin (esim. metsäleirille) ei saa ottaa modernin yhteiskunnan tuotteista muuta mukaan kuin elintärkeät lääkkeet. Kaikki muut tapahtumaan mukaan otettavat tavarat pitää olla sellaisia kuin ne olivat 100 tai 1000 vuotta sitten, riippuen siitä mitä aikakautta elävöitetään. Living History ja Historical Reenactment -artikkelit Wikipediassa kertovat aiheesta lisää, niiden kautta löytyy myös ulkomaalaisia elävöittäjäryhmiä. Myös Sommelon sivut ovat käymisen arvoiset.
2. Larpeissa eli liveroolipeleissä pyritään pukeutumaan pelin tapahtumanpaikan- ja ajan mukaisesti. Jos peli sijoittuu Ranskan rokokoohoviin, pelaajien tulisi pukeutua ajan tyylin ja hengen mukaisesti. Käsittääkseni harvalla kuitenkaan on larpeissa historiallisesti oikeaoppisesti tehtyjä pukuja, eikä se ole tarkoituskaan!
3. Tiettyyn aikakauteen sijoittuvat tapahtumat: Turun keskiaikaiset markkinat, Hämeenlinnan keskiaikamarkkinat ovat myös paikkoja, joissa keskiaikaiset vaatteet pääsevät oikeuksiinsa, vaikkakin keskiaikamarkkinoiden yleisilmeestä voidaan olla montaa mieltä.

Jos on kiinnostunut historiasta, niin kyllä niille vaatteille käyttöä keksii. Nyt vähän marinaa päätteeksi: Miksi Suomessa elävöitetään lähinnä vain rautakautta ja keskiaikaa? Missä viipyy 1700-luvun elävöitys (sopisi Suomenlinnaan loistavasti) tai 1800-luvun porvariselämän elävöitys? Olen muuten innostunut tuosta rokokooajan elävöityksestä ja jotain huhuja olen joskus kuullut, että sitä Suomessakin olisi pienimuotoisena. Kaikenlaisista elävöittäjäryhmistä saa vinkata allekirjoittaneelle.

Virkistävä erikoisuus suomalaisten elävöittäjäryhmien joukossa on villiä länttä elävöittävä yhdistys Classic Old Western Society of Finland, jonka sivuilta löytyy lyhyt selvitys siitä, mitä on historian elävöittäminen.

Historiallisista vaatteista:

Netistä löytyy vaikka millä mitalla hyviä sivustoja historiallisista vaatteista, mutta sivujen tieteellisyydestä ei oikein voi olla varma. Ongelmana usein ovat vaatteiden väljyydet ja esimerkiksi saumatyypit. Kaikki faktat pitäisi aina tarkistaa tieteellisistä teoksista, mutta seuraavat linkkivinkit voivat ainakin antaa inspiraatiota:

1. Some Clothing of the Middle Ages on loistava sivusto, joilla on kaavoja monenlaisiin vaatteisiin. Lähteetkin mainitaan, mikä on plussaa.
2. Historický kostým on tsekkiläinen historianelävöittäjien (?) sivusto on myös mitä mainioin inspiraation lähde.
3. Myös yksittäiset ihmiset paneutuvat pukuhistorian julkaisemiseen netissä (näitähän löytyy lisääkin).
4. Netistä löytyy historiallisia tavaroita myyviä kauppoja: Historic Enterprises -sivusto on kadehdittavan hieno.

Kaverille tehty venäläistakki ja housut valmistuivat vihdoin (jos ei lasketa ehkä myöhemmin takkiin tulevaa pystykaulusta).

Vaatekerta on noin 1200-1300 -luvun tyyliä, mutta samantyyppisiä vaatteita on käytetty aikaisemmin ja myöhemminkin. Takin malli on perinteinen, kaava on tunika-tyyppiä 5, tässä mallissa on vain halkio edessä. Helma on leveä, sen ympärysmitta on kolme metriä. Leveät kainalokiilat helpottavat liikkumista.

Takin kangas on toimikassidoksista villakangasta, vuorikangas paksuhkoa keltaista rohdinpellavaa. Vuorikangas pilkistää vanhan postauksen kuvassa. Koristeena ja kiinnityksenä on käytetty villaista 14 laudalla tehtyä lautanauhaa, napit ovat pihlajaa. Lautanauhaa koristukseen ja kiinnityksiin meni noin kuusi metriä. Kiinnityksen historiallisuudesta minulla ei ole näyttöä, mutta minusta se vain on hieno ja toimivakin. Housut ovat villakangasta ja niiden malli on perinteinen.

Takki ja housut ompelin kokonaisuudessaan käsin. Ompeluun käytin pellavaisia 35/3-nypläyslankoja. Osa saumoista on ommeltu eri värisellä langalla kuin kangas on: Kauniit pistot ovat kuin kirjontaa kankaalla. Niin kankaat kuin ompeleetkin kestävät konepesun (!), valitettavasti takin lautanauhakoristeet eivät sitä kestäisi.

Vaatekerta on todella lämmin ja itseäni alkoi himottaa samantyyppinen päällysvaate (tosin ei ehkä noin näyttävällä kiinnityksellä). Ensiksi kuitenkin teen peruspäällysmekon pellavasta itselleni Herjolfsnes 37-mekon kaavalla.