March 2011 – Mielitty

Pitsiä vihreästä puuvillasta

Tämä neuletakki sai alkunsa oikeastaan jo viime kesäkuussa, mutta aivan erilaisena. Tarkoitus oli tehdä hyvin yksinkertainen sileäneuloksinen neuletakki merseroidusta puuvillasta. Yksinkertainen siksi, että suurin osa neuletakeistani on aika erikoisia ja eivät tyylillisesti sovi kovinkaan monenlaisten vaatteiden kanssa. Aloitin siis neulomaan sileää neuletta, jaksoin neuloa vartalo-osaa noin kymmenen senttiä ja sitten kyllästyin. Sileä neulos tylsästä sileästä puuvillasta on tosiaan tylsää! Neuleen alku jäi kässäpussiin ja muutossa se joutui vaatehuoneen perälle.

Nyt helmikuussa sitten totesin, etten jaksa neuloa aivan perusneuletakkia ja purin viimekesäisen takin alun. Takissa on pakko olla jokin juju, oli se sitten joku yksityiskohta tai vaikkapa vähän erilainen pitsineule. Tällainen siitä sitten tuli.

Takki pääsi ensimmäistä kertaa käyttöön Berliinin reissulla, napit sain kiinnitettyä lähtöä edeltävänä iltana. Kuvia (joista tietty on kiittäminen maailman parasta matkaseuraa eli aviomiestäni) varten kiipesimme Volkspark Friedrichshainissa sijaitsevalle bunkkerivuorelle, joka tosiaan on rakennettu sodanaikaisen bunkkerirakennelman päälle. Todella kreisiä, koska vuori vaikuttaa jotenkin todella luonnolliselta.

Toisesta Berliinin rakennusprojektista: Neuletakkikuvissa itseasiassa siintää taustalla minun mielestäni Berliinin hienoin rakennus, jättimäiseltä joulukoristeelta näyttävä tv-torni (ylemmässä kuvassa tuossa käteni yläpuolella :) ).

Takki on oikeastaan todella perusneuletakki, mutta itse tykkään sileän merseroidun puuvillalangan ja kolmiulotteiselta näyttävän pitsineuloksen liitosta. Kolmiuloisuutta ja volyymia pitsineulokseen tuovat ainaoikeinneulotut raidat.

Takin malli ja pitsineulos on omasta päästä ja olin aika ihmeissäni, kun Ravelrystä jossain vaiheessa katselin, että mitä muuta Rico Designin Essentials Cotton DK -langasta on tehty. Yksi ravelrylainen oli tehnyt Kim Hargreavesin Anaïs-neuletakin ja sehän on tyyliltään aika samanlainen kuin minun takkini, vaikka toki onkin paljon niukempi ja lyhythihainen. Ehkä lanka halusi juuri tämän tyyppiseksi takiksi :)

Neuloin takin vartalo-osan yhtenäisenä hihoihin saakka, neuloin hihat ja takin yläosan perinteisesti erikseen ja istutin hihat lopuksi kädentielle ompelemalla. Vartalo-osassa pitsineulos osoittautui aika haastavaksi: olin neulonut takkia jo parikymmentä senttiä, kun jouduin myöntämään, että sen vartalonympärys oli melkein neljänneksen liian iso (tällaista urpoilua ei ole tapahtunut aikoihin ja purkaminen otti todella päähän!). Hihaistutus näyttää takapuolella jotenkin paljon oudommalta kuin etupuolella, muuten takki istuu hyvin.

Lopuksi neuloin nappilistan ja pääntien reunan. Minulla on jonkinlainen pakkomielle saada nappilista ryhdikkääksi, ettei se löpsötä tai irvistele kiinni tai auki ollessaan. Puuvilla on villaa paljon armottomampi materiaali ja tässä takissa en saanut nappilistaa niin kauniiksi kuin olisin halunnut. Listä vähän töröttää ylä- ja alareunasta.

Neuletakin tiedot

Lanka: Rico Designin Essentials Cotton DK (130m/50g) 400g
Puikot: Pyöröpuikot, Pitsi-Addit 3,5 mm
Neuleen koko n. 42/L

Napit ovat löytö kirpparilta vuosien takaa. Ne ovat kevyttä materiaalia ja oikeastaan sinivihreät, jostain syystä kuvassa ne näyttävät melkein mustilta. Nappien materiaali on kevyttä, se vaikuttaa melkein paperimassalta.

Kuvia lisää Flickrissä.

Keväinen irtiotto

Olin viime viikon talvilomalla. Alunperin oli tarkoitus viettää loma ihan vain kotia rempaten, mutta koska lattialistojen laitto oli odottanut jo kahdeksan kuukautta, emme nähneet syytä miksei se voisi odottaa vielä muutaman viikon. Remppa sai siis jäädä kesken, kun päätimme lähteä Berliiniin muutamaksi päiväksi.

Tällä kertaa pyörimme lähinnä Prenzlauer Bergin alueella, ihan jo senkin takia, että hotellimme sijaitsi siellä. Ihastuin alueeseen todella, vaikka berliininsuomalaiset tuntuvatkin pitävän aluetta tylsän porvarillisena ja keski-ikäisenä :) Kaupunginosa on kuitenkin täynnä pieniä mielenkiintoisia putiikkeja, viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita. Seuraavana muutamia helmiä

Memory Berlin (Schwedter str.2 Prenzlauer Berg Berlin (U2 Senefelder Platz)) on upea vintage-kauppa, jossa tekee löytöjä. Ja kyllä, nyt harmittaa, etten ostanut käyttämätöntä punaista nahkaista olkalaukkua 60-luvulta 25 eurolla.

Prenzlauer Bergissä kannattaa lähteä shoppailemaan ja kiertelemään varsinkin lauantaina. Silloin ihmisiä on hurjasti liikkeellä ja Kollwitzplatzilla on hienot markkinat. Seuraavat kaupat sijaitsevat Wörtherstrassella:

Seuraavassa kuvassa on tähän mennessä tsekkaamistani berliiniläisistä lankakaupoista ihanin. Mopo alkoi kaupassa keulia “ehkä vähän”, mutta lähinnä ostin Loopsin omaa lankaa nimeltä Trapper 3.5 (merinovillaa ja kashmiria, langasta lisää joskus myöhemmin). Liikkeessä on valikoimaa useilta lankamerkeiltä ja luonnonkuidut ovat pääosassa. Tarjolla on myös raakasilkkivaatteita ja sukkia. Kaupassa ei sitten käy luottokortit eivätkä kaksi myyjätärtä juuri puhu englantia. Mutta eihän se ostamista estä ;)

Kollwitzplatzin lauantaitori oli yksi matkan kohokohdista. Torilla on myytävänä ruokaa ja ruokatarvikkeita, kaikenlaisia kummallisuuksia, kuten koju jossa myytin salmiakki- ja lakritsimakeisia (Suomi oli hyvin edustettuna), paikallisten käsityöläisten tuotteita ja vähän eksoottisempaakin tavaraa. Tori on selvästi profiloitunut alueensa mukaan: Prenzlauer Bergin alueella kun asuu paljon hyvätuloisia hieman boheemeja ihmisiä.

Bongasin torilta todella hienoja perulaisia kirjoneulemyssyjä ja -kynsikkäitä. Valitettavasti tuollaiset pipot eivät minulle sovi, päädyin siis vain kynsikkäisiin (ne pilkahtavat pari kuvaa alempana).

Perulaiset neuleet ovat todella hienoja ja nyt minua harmittaa etten ostanut kuin ne yhdet kynsikkäät. Osassa neuleista oli käytetty jännää kirjoneuletekniikkaa: Nypyt on neulottu eri värillä kuin pohjaneulos. Klikkaa alempi kuva isommaksi!

Kollwitzplatzin markkinoilta saa myös uutta herkkuruokaani: maalaisranskalaisia tryffelimajoneesilla. Päälle sitten hörppäsin vehnäolutta. Ihan taivas!

Tällä kertaa pääsimme myös sunnuntain kirppareille. Lähdimme virkkuina ensiksi Arkonaplatzille ja sitten Mauerparkin kirppikselle. Arkonaplatzin kirppis on mielenkiintoisempi ja valikoidumpi sekä ehkä noin 20 kertaa Mauerparkia pienempi. Toisaalta Mauerparkissa voi tehdä löytöjä, nauttia todella rennosta tunnelmasta ja hyvästä ruuasta. Minä en ostanut mitään, mutta Mies löysi edullisen ja hyväkuntoisen kameran 1900-luvun alusta.

Arkonaplatzilta löytyy kodin somistukseksi vaikka mitä, vaikkapa kultainen mallinukke!

Seuraavat kuvat ovat Friedrichshainin alueelta. Volkspark Friedrichshain -puisto on kauniilla säällä käymisen arvoinen, siellä on todella erikoinen satuaiheinen suihkulähde, joka ei tosin vielä ollut toiminnassa nyt maaliskuun alussa. Kuvassa yksi suihkulähdettä ympäröivistä kummallisista patsaista, huomaa kissi naisen sylissä. Mistäköhän sadusta tässä on kyse?

Tämä kuva on oikeastaan omistettu äidilleni. Eräässä Kreuzbergin kaupunginosan baarissa oli hyvin tyytyväinen baarikoira, joka heittäytyi seuraamme (kuvassa hän istuu tuolilla), koska häneltä otettiin leikkikalu eli metallinen pullonkorkki pois suusta. Ihana otus.

Mikä Berliinissä on lomalla parasta? Edullinen ruoka, ziljoonat kuppilat ja kaikki pikkupuodit. Mikä taas on kamalinta? Se, ettei parin Berliini-päivän jälkeen jaksa enää syödä kaikkea mitä haluaisi.

[Kuvat on otettu Desire HD:lla Vignette-ohjelmalla, koska huomasin vasta lentokenttäbussissa unohtaneeni kameran kotiin. Olipas hassua olla liikenteessä ilman kameraa!]