Koska edellisessä postauksessa julistin pesäeroani pitkiin housuihin, ajattelin nyt kirjoittaa sukista ja sukkahousuista. Itseasiassa olen pohtinut sukkaongelmia jo parin viime viikon ajan, koska nyt kun säät ovat kylmenneet, on pitänyt siirtyä pitkiin sukkiin tai peräti sukkahousuihin. Suomen kaltaisessa kylmässä maassa paljassäärikausi on kuitenkin valitettavan lyhyt.
Monet naiset marisevat sukkahousujen epämukavuudesta, mutta minusta oikean kokoiset ja laadukkaat sukkahousut eivät tunnu päällä eikä niitä edes ajattele (kuulostan ihan Libresse-mainokselta). Tietenkin jos saisin valita, mieluiten kulkisin paljain säärin ympäri vuoden. Toisaalta, jos saisin valita vähän lisää, viettäisin harrastavan kotirouvan elämää jossain päin Italiaa.
Monet valittavat myös sukkahousujen kylmyyttä talvisaikaan. Tässä vaiheessa otetaan aseeksi kerrospukeutuminen: Paksut sukkahousut, yli polven ulottuvat villasukat ja villahousut pitävät koivet lämpiminä jopa 30 asteen pakkasessa.
Sukkahousuja vielä mukavammat ovat stay upit tai liivisukat. Tosin niitä kumpiakaan ei voi käyttää talvipakkasilla, muuten käy vielä huonosti (reidet jäätyy, tulee virtsatientulehdus). Tai ainakin pitää käyttää lisänä villahousuja. Minulla on DDR:ssä (!) valmistettuja paksuja liivisukkia. Niitä ei ole tehty pahvista, toisin kuin itäsaksalaisia autoja ja kodinkoneita, vaan kestävästä polyamidista.
Tein muutama päivä sitten sukkainventaarion, koska kaikista rasittavinta on alkaa etsiä aamulla kello seitsemän ehjiä sukkahousuja. Varsinkin jos on vielä niin pimeää, että karanneen silmukkajonon huomaa vasta, kun sukat ovat jo jalassa. Sitten myöhästyy bussista, kun pitää alkaa ommella tai vaihtaa sukkiksia. Ja perhosefektin vaikutuksesta New Yorkin pörssi romahtaa ja jossain Uzbekistanissa tapahtuu sukkavallankumous…
Joka tapauksessa inventaarion perusteella tulin siihen tulokseen, että minulla on:
- yksivärisiä paksuja ja ohuita sukkahousuja 12 paria,
- kuviosukkiksia 8 paria,
- pitsisukkiksia 14 paria,
- stay up- ja liivisukkia 12 paria,
- sekalainen määrä puuvillaisia ja villaisia polvi- tai ylipolvensukkia,
- sekalainen määrä varrettomia sukkia.
Tuo tuntuu minusta aika suurelta määrältä. Miksi kaapista ei tunnu löytyvän ehjiä ja sopivia sukkia, vaikka niitä todistettavasti siellä on? Pitäisikö niille kehittää jokin kätevä teline? Voisiko vaikkapa Niksi-Pirkka auttaa tässä asiassa? Ja miksi ostan niin paljon erikoisia kuviosukkahousuja, kun en niitä kuitenkaan paljoa käytä? Miksi esimerkiksi kullan- tai violetinväriset pitsisukkikset tuntuvat kaupassa niin vastustamattomilta, vaikkei niitä voisikaan käyttää arkisukkiksina? Tai kuka oikeastaan kieltää käyttämästä? Kysymyksiä, kysymyksiä!
Linkkivinkkinä, varmaan kymmenennen kerran Sock Dreams. Minullekin voi tilata lahjaksi tuolta juttuja! Vinkkinä stay upeista tykkääville: Tallinnan Kaubamaja on yleensä ilahduttanut laajalla italialaisella sukkavalikoimallaan. Eli jos sinne suuntaatte, suosittelen sukkaosastolla piipahtamista. Se on paljon parempi kuin Stockan vastaava.
Mielityn vaateblogi lopettaa sukkatiedoituksensa tällä kertaa tähän. Seuraavalla kerralla ehkä neulonta-asiaakin.
