Maanantaina alkanut hammassärky tuntuu yltyneen, täytynee mennä huomenaamulla YTHS:lle käymään. Jotenkin typerää, viereisessä hampaassa on väliaikainen paikka ja välillä kuvittelenkin, että sitä särkee. Nyt olen kuitenkin varma, että kyseessä on taaempi hammas, jonka piti olla ehjä.

Opintoviikkoja ropisee ja kolmas kerta selkeästi toden sanoo: pääsin lopulta Tilastollisen kuvauksen tentistä läpi. Jipii!

Eilen oli ensimmäinen todellinen kesäpäivä: kaivoin talvisäilöstä varvassandaalit ja nyt taas läpsyttelen joka paikkaan. Mukavaa ja kevyttä. Eilen avasin myös puistojuopottelu kauden Sampsan kanssa, joimme viiniä Kaisaniemen puistoissa. Ennen sitä maistelimme ilmaista makkaraa Rautatientorilla pihakeinussa. ;)

Siskolla oli tuparit perheen kesken maanantaina, heidän kotinsa näyttää hienolta. Iines-kissa oli yllättävän uteliaalla tuulella. Siitä on tullut rohkea tyttö!

Töissä pitää kiirettä, onneksi olen saanut kesäapulaisen, joka on vielä kaiken lisäksi innokas tekemään kaikenlaista. Tänään tuli tehtyä kaksi mainosta, päivitettyä hinnastoja ja huomenna pitäisi päivitellä nettisivuja. Apulaiseni onneksi hoitaa liikettä ja asiakaspalvelua.

Viikonloppu oli kerrassaan mainio ja meni hetkessä ohi. Lauantaina ohjelmassa oli nautiskelua pasta carbonaralla, kävelyä ja muuten vain yhdessäoloa Sampsan kanssa. Sunnuntaina taas supermyöhäinen herääminen, Hesarin lukemista, seikkailua Malmin Citymarketissa ja kävelyretki Malmilta Tapulikaupunkiin.

Ihastuin suunnattomasti matkanvarrella olevaan Tapanilan puutaloalueeseen: pieniä hiekkateitä ja kylänomaista tunnelmaa. Juuri tuollaiseen paikkaan minä haluaisin muuttaa! Vanhoja puutaloja, hieman ränsistyneitäkin, varjoisia pihoja, joilla kasvaa kymmeniä erilaisia kukkalajikkeita! Alueella vilisee kissoja, jotka metsästävät pihoilla liikkuvia oravia, pieniä lapsia, jotka viihtyvät leikkimässä omalla pihalla, koska siellä on tilaa ja järkeviä virikkeitä. Pitäisi varmaan voittaa lotossa. Omakotitalo kun maksaa Helsingin seudulla 300-500 tuhatta euroa.

Puheviestinnän oppimispäiväkirja ei tunnu vieläkään valmistuvan.. Ahdistus! Sillä ei tosin enää kai ole mitään väliä, kun päiväkirja on jo muutenkin 3,5 viikkoa myöhässä.

Edelleen kipeänä. Miten voi olla flunssassa toukokuun lopussa. Aargh. Nautin töissä piparminttuteetä ja kanelikorppuja. Hyvää on ja auttaa kurkkukipuunkin.

Sain eilen siskon sohvanpäällisen melkein valmiiksi. Pienellä kotikoneella ison raskaan kankaan ompelu välillä tuntui kyllä hankalalta. Varsinkin, kun pöytä oli vielä lastattu täyteen tavaraa… Tänään pitäisi jaksaa kirjoittaa vihdoin ja viimein puheviestinnän oppimispäiväkirja. Vähän jo pelottaa saanko sitä ikinä hyväksytettyä, se kun on jo kolme viikkoa myöhässä.

Aloitin eilen tavaroiden pakkaamisen. Yhdeksän päivää muuttoon. Todella vaikeaa, kun yrittää päästä eroon turhasta roinasta, mutta ei halua luopua mistään. ;)

Nyt se sitten tuli, yskin keuhkojani pihalle. Asiakaspalvelutyössä ei kovin miellyttävää..

Osasyyllinen tautiin taitaa olla eilisiltainen reippailu. Olimme S:n kanssa iltakävelyllä Arabianrannassa, Vanhankaupunginlahdella ja pitkospuilla Lammassaareen. Auringon laskettua alemmaksi oli aika kylmä ja pukeutuminen ei tainnut olla aivan tarkoituksenmukaista. Ihanaa oli silti. Istuimme keskellä ruovikkoa Lammassaareen vievien pitkospuiden viereen rakennetulla lavalla ja katselimme kuinka kaksi kuumailmapalloa lipui majesteetillisesti ohi. Helsingin Sanomien sponsoroima mainospallo sopi hienosti keltaisen ruovikon väreihin, takana näkyi Herttoniemen kerrostalot ja hyppyrimäki. Voi kun olisi ollut kamera mukana!

Tilastotieteen tentti oli tänään kerrassaan outo. Joko osasin kaiken tai sitten vain laskin väärin kaikki tehtävät. Toivon vain niin kovasti, että pääsisin läpi. No, viikon päästä sen tietää. Enää on tehtävä puheviestinnän oppimispäiväkirja ja kudonnan kansio ja sitten voikin siirtyä kesäopintojen pariin. Ne ovatkin herkkua: kutomista ja kansatiedettä. Jee! Tietysti kahdeksan tunnin työpäivät hieman rajoittavat opiskelua..

Tänään ajattelin pitää vapaaillan ja kaavoittaa hametta. Musta kangas, jossa on valkoisia pilkkuja on odottanut jo aika kauan. Lisäksi haluaisin oranssin pellavahameen. Kangas on, mutta en tiedä minkä mallisen hameen haluaisin. Kellotetun varmaan, mutta olisi kiva saada siihen vaikka joitain saumoja. Ehkä teen etu- ja takakappaleen kummankin kolmesta eri kappaleesta.

Nyt olisi myös aikaa S:n muinaispuvun housuille ja roomalaistunikalle. Olisi taas niin kiva päästä ompelemaan käsin. Itselleni haluaisin tehdä tossumaiset kengät, mutta siihen tarvitsen opastusta. Ihan itse en sellaisia osaa tehdä.

Huomenna alkaa sitten pakkaaminen muuttoa varten. ;)

Viikonloppu meni vauhdilla ja nyt alan epäillä, että en tälläkään kertaa tule pääsemään tilastollisen kuvauksen tentistä läpi. Miten kaavat voivat näyttää esimerkeissä ihan ymmärrettäviltä, mutta heti kun pitäisi itse selvittää joku laskutoimitus on ihan sekaisin? Pahimmillaan olen mielestäni selvittänyt tehtävän loistavasti, mutta sitten kuin tarkistan vastauksen, ei se ole lähimainkaan oikea. Aargh! Miksiköhän käsityönopettajan tulee osata tilastotiedettä?! Kurssi voisi olla minusta vapaaehtoinen, ne ihmiset, jotka haluavat tehdä tutkimusta kvantitatiivisin menetelmin voisivat minun puolestani aivan vapaasti käydä kaikki keski- ja hajontalukuja käsittelevät kurssit…

Jos en nyt pääse tentistä läpi, niin joudun uusimaan koko kurssin ensi keväänä JA en saa suoritusmerkintää tänän keväänä suoritetusta harjoittelusta. Bollocks.

Tänä aamuna heräsin vähän yli kuusi ja aloin ahdistuneena selaamaan sivuainemahdollisuuksia. Syksyksi pitäisi löytää jokin mielellään käsityö- ja kansatieteitä tukeva sivuaine. Mikään ei tunnu mielekkäältä, paitsi museologia, mutta sen opinnot alkavat seuraavan kerran vasta syksyllä 2006. Vaihtoehtona tietenkin olisi, että nyt tulevana vuonna tekisin melkein kaikki käsityö- ja kasvatustieteen opinnot kuljeksimasta pois. Se ei vain tunnu niin mielekkäältä, koska haluaisin myös hörhöillä. ;) Ehkä päädyn folkloristiikkaan. Tai sitten en.

Huomisen tentin jälkeen on aikaa taas ompelulle. Siskon sohva saa uuden päällyksen (turkoosin!) ja minä itse toivottavasti pari hametta. Neulomani shaalikin on kesken, kuten myös pari lautanauhaa, shaalikangas kangaspuissa ja neulakinnastekniikalla tehdyt sukat… Myös muuttoruljanssi alkaa todenteolla ensi viikolla.

Minä haluan nauttia viinini ulkosalla auringonpaisteessa, enkä villasukat jalassa kotosalla. Haluan päästä käyttämään kesäisiä ohuita vaatteita ja pieniä sandaaleja… Nyt tämä kaikki tuntuu kovin etäiseltä, ulkona on kylmää ja nytkin viluttaa vaikka on sisätiloissa villatakkiin pukeutuneena.

Tänään oli kovin vaikea lähteä peiton alta mihinkään ja päätinkin, että kudonnan tunnit saavat jäädä väliin. Kävin kuitenkin kääntymässä yliopistolla ja jättämässä Praktikum 2 -opintojakson oppimispäiväkirjan.

Piipahdin myös katsomassa ikuisuusprojektiani kangaspuissa, on hirveän vaikea arvioida tulevatko langat riittämään kahteen shaaliin vai pitäisikö ostaa uusia lankoja. Ajatuksenahan nykyisessä työssäni oli, että “kierrätän” jo kaapeissani olevaa materiaalia. Lankojen menekki olisi helppo laskea, jos langoista olisi paino ja metrimäärä tai tex-numero tiedossa, mutta se on aivan liikaa vaadittu. Tein joka tapauksessa sen verran pitkän loimen, että siitä tulee kaksi shaalia. Loimen väritys on punavoittoinen, vihreää on vain muutama lanka. Ensimmäisen shaalin kudon tummanpunaisilla langoilla, toiseen harkitsen kuteeksi joko vihreää tai valkoista lankaa. Sidoksena on kanava, eli kankaasta tulee aivan eri näköinen riippuen siitä mitä kuteena käyttää. Siksi mietinki, että pitäisikö tinkiä omasta periaatteestani ja ostaa toiseen shaaliin kuteeksi lenkkimohairia, se näyttäisi kyllä todella hyvältä.

Tänään on tapahtunut myös erikoisempaa. Aamupäivällä kotoa lähtiessäni törmäsin neljään rusakkoon. Yleensä Vallilassa törmää rusakkoihin joko todella varhain aamulla tai sitten öiseen aikaan. Nämä neljä sankaria kuitenkin laidunsivat tyynesti kerrostalon pihalla klo 10.30! Siitä olisi paistia helpolla saanut. ;)

Toiveita juuri nyt: haluaisin lisää aikaa kutoa kankaan valmiiksi, tehdä lautanauhan peplosta varten ja ommella pari hametta (kankaita tosin kaapissa on kuuteen hameeseen ja ties kuinka moneen muuhun jo suunniteltuun vaatekappaleeseen). Haluaisin, että joku muu pakkaisi muuttolaatikkoni ja että muutto olisi jo ohitse.

Roskisten vieminen on yleensä hyvä juttu, mutta tänään se jopa palkitsi: roskiskatoksesta löytyi täysin puhtaita banaanilaatikoita jonkun muun muuton jäljiltä. Raahasin laatikot voitonriemuisena kotiin, parin viikon päästä niitä jo tarvitsee. Eipä noihin muutamaan laatikkoon mahdu kuin murto-osa tavaroistani, mutta ei tarvitse ihan NIIN montaa laatikkoa lähi-Alepasta roudata.

Muistilistaa muuttoa varten: jätesäkkejä, laatikoita, teippiä, musta tussi laatikoiden sisällön merkkaamista varten, sanomalehtiä.

Katsoin eilen toisella silmällä Magnoliaa ommellessani siskon verhoa kokoon. Elokuva oli yllättävän hyvä ja jopa yleensä inhoamani Tom Cruise oli roolissaan uskottava. Jotenkin olen aina nauttinut elokuvista, joissa seurataan monen eri henkilön elämää samanaikaisesti.

Ajattelin, että pitää minunkin sitten ryhdistäytyä, ruveta järjestämään elämääni sähköisesti. Kaikki sähköiset muistilaput ovat sikinsokin eri koneilla, tämä voisi auttaa, tai sitten ei. Jotenkin olen itse ollut hyvin vastaan kaikenlaista narsistista toimintaa, mutta tässä sitä nyt ollaan.

Viikonlopuksi olisi vaikka mitä tekemistä: huomenna töihin, sitten siivoamista, kahden jo kaksi viikkoa olevan oppimispäiväkirjan kirjoittamista, tilastotieteen tenttiin lukemista (paras päästä läpi tällä kertaa..), ompelemista (siskon verho odottaa edelleen..) , neulomista. Sunnuntaina on äitienpäivä, eli silloin vanhempien luokse. Onneksi lahja on äidille jo ajateltuna.