Berliinissä

Piipahdimme lokakuun alussa Berliiniin muutaman kirpeän syyspäivän ajaksi. Koska en ikinä ole ollut hip ja cool, en myöskään ole ikinä käynyt aikaisemmin Berliinissä. Nyt oli kuitenkin hyvä syy lähteä, kun reissu oli vähän niin kuin häämatka. Berliinihän on tietysti tunnettu juuri romanttisuudestaan…

Alla näkymä hotellihuoneen ikkunasta. Kuten kuvasta näkyy, tykkäämme asua myös muualla kuin kotona korkealla.

Joku oli piirtänyt jättimäisen sydämen ruohokentälle (hah, tästäpä saitte Berliinin romanttisuuden epäilijät!):

Tämä oli minulle siis ensimmäinen oikea käynti Saksan maaperällä (lentokenttiä ja lentokenttähotelleja kun ei lasketa). Ihastuin maahan ikihyviksi. Ainakin Berliini on täynnänsä minun pituisiani naisia (sulauduin joukkoon toisin kuin Italiassa tai Ranskassa), ruoka on hyvää ja sitä saa jokaisesta kadunkulmasta, Franziskaner Hefe -vehnäolutta saa kaikkialta ja se on itkettävän halpaa. Lievää Saksa-hulluutta on siis havaittavissa.

Itse en osaa saksaa kuin muutaman sanan, siksi tenttasin varmaan raivostuttavuuteen asti Mieheltä, että mitä mikäkin sana tarkoittaa. Oli hauskaa huomata miten intuitiolla ruotsin ja englannin sanastolla ymmärsi yllättävän paljon, mutta ehkä seuraavalle reissulle pitää hankkia sanakirjakin.

Berliini on arkkitehtoonisesti aivan järkyttävän ruma kaupunki (suuri osa kaupungistahan näyttää aivan Merihaalta!), mutta taas toisaalta todella kaunis ja täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia, niin arkkitehtoonisia kuin muitakin. Niskat meinasivat sijoiltaan ja silmät myös, kun yritin vilkuilla kaikkea jännää ihmisistä aina talojen räystäisiin saakka.

Ylläolevan kuvan syynä on ullakokerroksen ikkunasomistukset: ikkunoihin oli pingotettu pitsiliinoja! Toisella puolella katua muuten oli Rewe-ketjun iso valintamyymälä (Invalidenstr. 158, 10115 Berlin). Vaikkei tuntisi vetoa ruokakauppoihin ulkomailla kuten minä, on tämä kauppa jo tilana nähtävyys: myymälä sijaitsee vanhassa kauppahallissa, kannattaa siis katsella kattoon eikä vain hyllyihin, jos tuonne kauppaan eksyy.

Harmillisinta reissulla oli, ettei ehtinyt syödä ja juoda kaikkea hyvää, minkä näki. Myös sunnuntaisin aukiolevat kirpparit näkemättä, kun lauantaina oli  liian kiire baareillessa, köh. Helmut Newton -museossakin vierailu jäi väliin. No, ehtiihän sitä myöhemminkin.

Neuleharrastajalle piipahtamisen arvoisia paikkoja ovat La Laine, josta saa Suomessakin myytävien Lana Grossan ja Noron lisäksi myös Lang Yarnsin lankoja. Lang yarns oli uusi tuttavuus, mutta merkin langat vakuuttivat: Ostin muutaman kerän jakinkarvasta ja villasta kehrättyä Yak -lankaa. La Lainen lähellä, samalla kadulla on Schwarzes Cafe, jota suosittelen lämpimästi. Ravintolalla on ihana terassi sisäpihalla, mutta sisätilatkin ovat mukavat. Spinat-käsespätzle (vai mikä oikea kirjoitusasu nyt onkaan…) on maistamisen arvoinen annos.

[Langat lepäilevät äidiltä synttärilahjaksi saamani Gustav Klimt -taidekirjan sivuilla. Nuo maalausten värit ja ornamenttiset kuviopinnat!]

Itse en päässyt piipahtamaan Handmade Berlin -kaupassa, koska se on sen verran omituisesti auki (ti-la 14-20), mutta kävin kuikuilemassa ikkunan takana ruokapaikkaa etsimässä. Kuikuilun ja nettisivujen perusteella kauppa on vierailun arvoinen. Handmade Berlin on melko lähellä Schwarzwaldstuben -ravintolaa, jossa kannattaa ehdottomasti syödä. Ravintolaan tosin täytyy mennä illalla hyvissä ajoin, jos syödä aikoo. Kahdeksan jälkeen pöytää olisi joutunut odottamaan tunnin, meidän paikalle ilmestyessämme pöytiä oli onneksi yksi jäljellä.

Jos aamiaispaikkavinkkejä joku kaipaa, niin sellaiset kuin Oliv ja Kaffeemitte ovat suositeltavia, jos siinä nurkilla asustaa.

Continue Reading

Patterin ja radion välissä

Viime viikonloppuna toivuskelin flunssasta ja istuskelin lämpöpatterin lämmössä. Ikkunan luona luonnonvalossa oli hyvä valita nappeja ja ommella niitä kiinni kaulureiden nappilistoihin. En varmaan ikinä kyllästy nappien lajitteluun ja sommitteluun. Mutta se vaatii valoa. Mieluiten kirkasta luonnonvaloa, koska keinovalo vääristää kaikkia värejä ainakin himpun verran.

Keittiön ikkunanurkassa istuessani toisella puolellani punaisen arkun päällä kökötti taloutemme kolmas jäsen, jolla on voimakas oma tahto: keittiön vanha putkiradio (vaikkakin myös makuualkovin kelloradiolla on oma luonteensa…). Olen aika varma, että keittiön radio on neitihenkilö, koska sen verran oikutteleva on hän. Välillä hän toistaa musiikin virheettömästi ja hyvin kuulaasti, välillä lähetys ei tahdo kuulua millään. En tiedä vaikuttaako laatuun ilmankosteus vai -paine vai mikä. Loukkaantumisen syitä voi olla myös useita, esimerkiksi kun vein kasvin radion vierestä kasteltavaksi, radion sointi muuttui heti huonommaksi. Enkä tuo palmuvehka toimii antennina? Jalkalamppua radio ei taas siedä lähellään eli ota nyt tuosta selvää. Sellainen hän on, pieni perheenjäsen.

Säänvaihtelut tekevät ikkunamaisemista mielenkiintoisia. Peiton alla inkivääriteetä siemaillen ensimmäinen pikkuruinen lumisadekaan ei tuntunut niin pahalta:

Merenlahden takana taasen paistoi toisena päivänä aurinko:

Continue Reading

Sateenkaaren päässä. Alussa vai lopussa?

Eilen täytin 31 vuotta. Aamupalaa syödessämme Mies kysyi, että olisinko vuosi sitten uskonut olevani vuoden päästä asunnonomistaja ja rouva. En, enpä kyllä olisi. Nuo kaksi sanaa kun sisältävät niin paljon enemmän kuin vain oman merkityksensä. On hykerryttävää sanoa, että viime vuosi on ollut onnellisempi kuin yksikään edellinen. Ihana, ihana elämä.

Ihmismieli on kummallinen asia. Kun se on pois tolaltaan ja mustaa täynnä, ei mikään helpota tai ilahduta.  Sitten kun mieli on tasapainossa, täynnä valoa ja onnellisuutta, elämä muutenkin näyttää kauniit puolensa ja kaikki järjestyy kuin itsestään. Se on outoa ja oikeastaan epäreiluakin, koska on vaikeaa sanoa mikä on syy ja mikä seuraus, mikä luo onnea ja onnellisuutta, mikä taas surua ja onnettomuutta.

Rakastan maisemaa, joka avautuu kotimme ikkunoista. Ikkunoista näkyy paljon taivasta, maisema muuttuu siis paljonkin sään mukaan. Kaikki kuvat on otettu syyskuun ja nyt lokakuun alun aikana keittiön ikkunasta.

Sumua 2.10.10

Lokakuu siis alkoi. Lokakuun soittolistalla soi taas Type O Negativen October Rust ja sieltä erikoissuosikkina Cinnamon Girl. Kappale Spotifyssa/You Tubessa.

Continue Reading