Sampsa mainitsi jokin aika sitten, että digikamera on hieman kärsinyt, kun sitä kuljetetaan ilman mitään suojaa olkalaukun taskussa. Lupasin sitten tehdä suojapussin kameralle. Pussi on (yllätys, yllätys) neulottu Oü Rewoolin hahtuvasta ja sen jälkeen huovutettu. Kiinnityksen hoidin tänään pienen tuotekehittelyn jälkeen matonkanttausnauhalla ja tarranauhalla. Meinasi muuten mennä hermo Stockan nyöri- ja nappiosastolla, kun en meinannut saada palvelua.

En tiedä miten pussi tulee kestämään käytössä, mutta katsotaan. ;) Väritys on minun mielestäni oikein tyylikäs.

Pussi kiinni…

…ja auki.

Tänään viimeistelin kaksi shaalia, jotka sain pois kangapuista jo viime viikolla. Materiaalina on erilaiset jämävillalangat, ohutta ja paksua Pirkka-lankaa, Esiton huopalankaa ja OÜ Rewoolin lankaa. Sidoksena oli yksinkertainen perusidos, välilangallinen kanava. Kankaaseen sain kuitenkin eloa ja mielenkiintoisuutta eri värisillä langoilla. Loimessa on yhteensä seitsemää eri väristä ja erilaista lankaa. Kuteena käytin yhtä aikaa vain kahta erilaista lankaa. Välilangallinen kanava on siitä hauska sidos, ettäse näyttää hyvin erilaiselta kankaan eri puolilta. Olen tyytyväinen lopputulokseen, toinen shaali taitaa mennä lahjaksi.

Portfolio on vielä tekemättä, mutta saan sen varmaan tehtyä vasta matkan jälkeen. En jaksaisi ottaa nyt stressiä portfoliosta. Huomenna on paljon tekemistä ja pakkaamista. Lähden Italiaan ylihuomenna!

Tässä yksityiskohta toisesta shaalista.

…niin emäntä ottaa kuvia. Tarvitsisin oman digikameran. ;)

Eli tässä italialainen jäätelölankasikermä ja ensimmäinen “lämmitin”. Olen ihan jo rakastunut tuohon vasemman käden lämmittimeen, pitää saada vielä oikea käden lämmitin valmiiksi.

Messuesittely ei vain ole mun juttuni. Pitäisi hymyillä koko ajan ja tuputtaa brosyyrejä. Uhhuh… Noh, onneksi se on nyt ohi, töitäkin seuraavan kerran kolmen viikon päästä.

Viikonloppukin meni kuin varkain. Lauantaina oli mitä ihanimmat ortodoksihäät. Vaikka kotoa lähtiessä mieli olikin maassa, niin kaunis ilma ja kauniit ihmiset piristivät kummasti. Uspenskin katedraali vihkimispaikkana oli uusi kokemus ja niin se oli varmaan japanilaisturisteillekin, jotka tulivat vihkitoimitusta kirkkoon pällistelemään. Ortodoksikirkoissa on se hauska puoli, että toimitukset eivät ole suljettuja kuten luterilaisissa kirkoissa, vaan kaikenlaisia toimituksia, jumalanpalveluksia tai vaikkapa avioliittoon vihkimistä voivat tulla seuraamaan kaikki paikalle sattuvat ihmiset.

Morsian oli kaunis, suorastaan majesteetillinen punaisessa puvussaan ja sulhanenkin oli komea. Itku tuli, kun sulhanen lauloi serenadin tuoreelle vaimolleen. Ruoka oli hyvää ja Katajannokan Kasino oli juhlapaikkana mitä ylellisin. Tykkäsin ja kovasti.

Sunnuntaina olisi ollut Pukkisaaren muinaismarkkinat, mutta koska vettä tuli kuin Esterin tupsusta jäimme kotiin olemaan. Harmittaa hiukan, koska sain vihdoin lautanauhankin ommeltua peplokseen, puku olisi ollut siis käyttövalmis ja koristeltukin. Toisaalta Sampsan kaatiot (ts. irtolahkeet) olivat ja ovat edelleen vielä leikkaamatta ja ompelematta.

Muinaismarkkinoiden sijaa viihdytin itseäni pitkien raidallisten käsivarsien/ ranteidenlämmittimien neulomisella. Sain toisen valmiiksi ja aloittelin jo toista. Värit ovat kuin italialaisten jäätelöiden altaasta, löytyy niin pistaasia, mansikkaa kuin suklaata, päärynää ja mangoakin. Laitan kuvan lämmittimistä myöhemmin. Lanka on Suomen käsityönystävien Teema-lankaa (100% villaa, tex 100×4, noin 100g/250m).

Lämmittimiä neuloessani katsoimme Star Trekia, leffat 2 ja 6. Viihdyttäviä olivat. Illalla tuli vielä Rautanaamio, mutta sitä en jaksanut katsoa kuin puoleen väliin, vaikka Porthoksena olikin Gérard Depardieu. Vähän harmitti jälkikäteen. Depardieu on vain niin loistava.

Olen taas vaihteeksi kipeänä. Tällä kertaa vuorossa on jonkinlainen vatsatauti. Olo on vetämätön ja ei oikein huvita mikään, ei edes käsityöt. Kulunut viikko on mennyt nopsaan, mitään kyllä en ole saanut aikaiseksi. Tai olen ollut parina päivänä koulussa kutomassa, 75 senttiä kutomista jäljellä enää. Toivon, että huomenna saisin kudottua sen ja sitten siivottua kangaspuut. Tänään voisi koittaa jaksaa tehdä portfoliotekstit kudonnan kansioon. Onneksi portfolion ei tarvitse olla laaja.

Toissa päivänä tein ehkä kuukauden parhaan ostoksen: Ostin suomi-englanti-suomi -käsi- ja taideteollisuussanaston. Olen vasta kymmenen vuotta pähkäillyt tekstiilialan erikoissanaston kanssa ja nyt sitten sain sanakirjan hankitttua. Akateemisesta vain 12,50€. Ei paha hinta minun mielestäni.

Toissa päivänä olin myös kuuntelemassa suomalais-norjalaisen kansanyhtyeen Friggin keikkaa Espalla Etno-Espa -tapahtumassa Annin suosituksesta. Upeaa musiikkia, tuollaisesta minä tykkään!

Tänä iltana on Taiteiden yö, mutta en oikein usko, että minusta on lähtijäksi. Siskon kanssa piti mennä. Kylläpäs tämä on nyt nillitystä.

Ai niin, olen nyt hillitön punapää. Parin kuukauden vaaleanruskeahiuksisuuden jälkeen päätin (yllytyksestä) kokeilla taas jotain räväkämpää.

Esittelen tässä kolmiohuivin ja laukun, jotka tein ensi lauantain häitä varten. En siis itse ole astumassa avioon, vaan Sampsan ystävät Gini ja Mikko.

Huivista näkyy vain osa, mutta se on mukavan kokoinen (yläreuna noin 180cm, sivut noin 110cm). Huivin langat ovat musta Onlinen Mambo ja vihreä tehostelanka, Onlinen Flair. Laukun tein jämälangoista, eniten siinä on Novitan Tahitia, lisäksi huivista jäänyttä Onlinen Mamboa ja Flairia. Yhteensä laukkuun ja huiviin meni 150 grammaa Mamboa, 50 grammaa Flairia ja noin 60 grammaa Tahitia.

Vihreä tehostelanka Flair (väri 0027) on aivan ihana, siitä tulee mieleen sudenkorentojen siivet.

Päätin, että en ompelekaan uutta leninkiä häihin, vaan laitan mustan pellavamekon. En tiedä pahastuuko joku tummasta pukuvalinnasta, mutta ainakaan hääparilla ei ole valittamista.

Tässä esittäytyvät vihreät hahtuvalapaset, joista vasemmanpuoleinen on huovutettu ja oikeanpuoleinen ei. Tämän parin jälkeen olen tehnyt jo kaksi paria lisää, mutta ne ovat joululahjoja, eivätkä siis siksi esiinny täällä. Yhteen lapaseen menee lankaa vähän alle 30 grammaa, ei kovin paha. En huovuttanut lapasta kovinkaan voimakkaasti, leveyssuunnassa vähän enemmän kuin pituussuunnassa.

Eilen Ilsan tupaantuliaisissa bongasin hänen kirjahyllystään herttaisen oppaan “Sukuelämä terveeksi” (kirjoittanut Tohtori Rakel Jalas 1940-luvulla). Kirja sisältää ajalleen tyypillistä asennoitumista lisääntymiseen ja seksiin ja oli kerrassaan mielenkiintoista luettavaa. Kyseisestä kirjasta tuli mieleen toinen opaskirja “Kihlautuneiden kirja”. Sekin on 1940-luvun tuotoksia ja sisältää nykyajan näkökulmasta melko hilpeitä neuvoja nuorelle naiselle kihlausajalle ja sen jälkeen.

Kumpikin kirja siis puuttuu kirjahyllystäni. Jos siis jossain näitä näette, niin voin kernaasti ottaa ne vastaan lahjana tai kauppatavarana.

Ilsan tupaantuliaiset olivat kovin mukavat. En ennestään tuntenut juuri ketään, mutta illan aikana käytiin paljon mielenkiintoisia keskusteluja. Paljon hehkuttamani ilotulitusten ihastelu jäi väliin, koska olimme sen verran väsyneitä, että päätimme kotiutua verrattain aikaisin.

Nyt ottaa päähän. Missaan Italianmatkan takia Kädentaito 2005 -messut ja Työväenopiston kansallispukukurssin järjestämän reissun Lahteen. Pöh. No, kai sitä mieluummin Italiaan lähtee. Kai…;)

Todellakin, ilmoittauduin tänä vuonna kansallispukukurssille. Ajatuksissa on, että aloittelisin tekemään jotain pukua, vaikken koko projektia saisikaan vuodessa valmiiksi. Valitsen varmaan jonkin Muolaan lähipitäjän puvun, Muolaan kansallispukua kun ei vielä ole tarkistettu ja siihen ei varmaan ole kankaitakaan saatavilla. Karjalaistyyppisen puvun kuitenkin haluan, jollei mieleni ihan sitten muutu.

____________

Tarkistinpa sitten asian: Muolaan puku on uusi puku 1980-luvulta, eli Suomen kansallispukuneuvosto on koonnut sen silloin. Siis jos jostain materiaaleja pukua varten löydä, alan todennäköisesti valmistamaan kyseistä pukua.

Lainausmerkit sen vuoksi, että “alan” lehdistä puhuessani minulle tulee mieleen aina aikuisviihdelehdet, eivätkä oman alani tekstiilitaidetta ja käsitöitä käsittelevät lehdet. Mieleni taitaa olla kieroutunut…

Minun on tehnyt jo pitkään mieli tilata Interweave Knits, Vogue Knitting ja Fiberarts. Epäilyttää vain niiden maksaminen ja miten ja milloin lehdet tänne Suomeen saapuvat. Samasta aiheesta on keskusteltu myös Neulonta-listalla. Lehdet tulisivat kuitenkin tilaamalla hyvin paljon edullisemmaksi kuin irtonumeroita ostamalla. Taitaa olla hieman nurinkurista, että pidän käsityölehtien selailusta, vaikka en ohjeiden mukaan halua mitään toteuttaakaan. Pidän lehdistä inspiraation lähteenä, vaikken mitä mallia suoraan toteuttaisikaan

Eilen pidin jo kolmannen perättäisen käsityöpäivän, mitä nyt aamulla kävin samoilemassa Haltialassa. Ja mikäs siinä oli vaellellessa: Ilma oli raikas, ei liian kuuma kuten keskikesällä, aavistus syksyä oli jo selvästi ilmassa.

Eilisen ahkeroinnin seurauksena minulla on vihreä pari hahtuvalapasia jo valmiina ja toinen pari melkein valmis. Vihreät tulevat omaan käyttöön ja toiset joululahjavakkaan. Päädyin huovuttamaan lapaset käsin. Yhden lapasen huovuttamiseen menee alla 15 minuuttia aikaa.

Tein aluksi huovutuskokeiluja pesukoneessa, mutta silloin tilkut kutistuivat melkein 50% ja niistä tuli aivan liian huopuneita kovia koppuroita. Käsin huovuttaessa tilkku kutistui noin 30% ja siitä tuli pehmeä, mutta kuitenkin tiivis. Pesukonehuovutusta voisin kyllä kokeilla laukulle.

Eilen rupesin taas pohtimaan sitä, että miksi minulle on niin tärkeää samaan aikaan katsella televisiota, kun teen jotain yksinkertaista käsityötä. Vastaus on, että käsityö voisi edetä hieman nopeammin, jos keskittyisin pelkästään siihen, mutta silloin tylsistyisin kuoliaaksi. Katselin siis eilenkin noin kahdeksan (!!!) tuntia telkkaria, uppouduin jopa saksalaiskanavien tarjontaan, vaikkein dubatuista sarjoista mitään ymmärtänytkään. Sitä voidaan jo varmaan sanoa kielikylvyksi.;) Ehkä pitäisi siirtyä hieman laadukkaampaan tarjontaan ja ruveta katsomaan leffoja, niitä kun löytyy kotoa niin dvd- kuin vhs-muodossakin.