Huovutetut tossut, päivitetyt ohjeet

Tässä tarkistetut ja sujuvammiksi kirjoitetut ohjeet huovutettuihin tossuihin:

Rai-rai-raitaa! Raidalliset huovutetut tossut

Rusetilla! Huovutetut rusettitossut

Nyt ohjeet on saatavissa myös englanniksi:

Rai-rai-raitaa! Felted stripy slippers

Rusetilla! Felted slippers with bows

Olen käyttänyt nyt omia tossujani kolmisen viikkoa ja tykkään niistä todella paljon. Jalkoja ei todellakaan palella!

Continue Reading

Koodisana: eineslounas

Muuttaisin päivätyössäni kaksi asiaa, jos mahdollista olisi. Nämä eivät liity työnkuvaani, mutta vaikuttavat jokaiseen työpäivääni.

1) Konttorille olisi mukavampi saapua tuntia nykyistä myöhemmin eli kello yhdeksäksi.

2) Toivoisin, että konttori sijaitsisi paikassa, jossa olisi muita lounasvaihtoehtoja kuin omat eväät tai  paikallinen Amican kanttiini.

Näihin ajatuksiin kirvoitti aamun kiireessä kaupasta nappaamani aivan kammottava Kokkikartanon Metsäsienikeitto. Milloin minä opin, että eineskeitot ovat aivan yhtä karmeaa kuraa kuin kaikki muutkin muovipaketeissa mikrossa lämmitettävät einesruuat?

Continue Reading

Sama näkymä x 18

Kun muutimme nykyiseen kotiimme, oli minun mielestäni yksi parhaimmista jutuista asunnossamme näkymät keittiön ikkunasta kauas monen kilometrin päähän. Ja samaa mieltä olen edelleenkin. Koilliseen antava maisema on tarjonnut sääviihdettä viimeisen puolentoista vuoden aikana kiitettävästi. Välillä olen näpännyt pokkarillani kuvan, kun maisema on ollut minusta erityisen kaunis. Tähänastinen kuvakavalkadi on nyt katsottavissa Flickrissä. Laadullisesti kuvat ovat kammottavia, mutta tärkeintä noissa on se, kuinka maisema muuttuu sään, vuodenaikojen ja valon mukaan. Kuvat kannattaa katsoa slideshow’na.

Kesäsade ja aurinko 17. heinäkuuta 2011 aamuyöllä:

Continue Reading

Ruuanlaitosta ja arjesta

Elämänhallinnan perusedellytyksiä tulevaisuudessa ovat kuulemma ATK-taidot ja kyky liikkua tietoverkoissa. Voivat ollakin. Tämänhetkisessä suomalaisessa todellisuudessa, tavallisessa arjessaan ihminen vielä toistaiseksi tarvitsee enemmän ynnä- ja vähennyslaskua ja kertomataulua kuin Internetiä. Kyky valmistaa arkinen sapuskansa ja suorittaa ruokaostoksilla tarvittavaa yksinkertaista päässälaskua ovat elämänhallinnan perustaitoja, joita täyspäiseltä terveeltä ihmiseltä voidaan edellyttää kaikkina aikoina siinä kuin kykyä pestä omatoimisesti hampaansa ja pukea vaatteet päälleen.

Näin osuvasti Tuula-Liina Varis kirjoitti kolumnissaan* vuonna 1996, eikä maailma siitä ole juurikaan muuttunut. Vaikka internet on aivan eri tavalla mukana jokapäiväisessä elämässämme kuin 15 vuotta sitten, lähtee oma arjen hallinta paljon perustavanlaatuisemmista asioista kuin netin käytöstä. Vaikkapa taidosta tehdä edullista, maittavaa ja ravintorikasta ruokaa. Toisaalta, nykyisin netti myös tukee arjenhallintaa, mistäpä nykyään löytäisi ruokareseptejä niin helposti kuin netistä? Siksipä tämäkin kirjoitus syntyi. Täyttämään netin reseptikirjoa.

Viimeisen viiden vuoden kuluessa olen oppinut pitämään ruuanlaitosta ihan eri tavalla kuin ennen. Kaikki tekemäni ruoka ei ole edullista tai ravintorikasta, mutta maittavaa siitä yritän tehdä aina. En vieläkään ole super-ruuanlaittaja ja välillä onkin kiva paukutella henkisiä henkseleitä yllättävien onnistumisien ansiosta. Näitä semmelknödeleitä eli eteläsaksalaisia sämpylämykyjä halusin kokeilla ensi kertaa pari viikkoa sitten saksalaiseen iltaan (tätä ohjetta käytin suuntaa-antavana). Kuva on seuraavalta aamulta, paistoin neljä jäljelle jäänyttä mykyä aamupalaksi. Nämä eivät ole missään nimessä mitään trendikästä ruokaa, ovatpahan vaan suussasulavan hyviä ja suhtkoht helppoja valmistaa.

Saksalaiset sämpylämykyt (n. 15 kpl)

250 grammaa ei-aivan-tuoretta [eilistä] ranskanleipää kuutioina

2,5 dl lämmintä kevytmaitoa

1 keskikokoinen sipuli

3 kananmunaa

pekonia muutama siivu

ripaus suolaa

ripaus valkopippuria

hyppysellinen  [1/8 teelusikallinen] muskottipähkinää

3 rkl tuoretta persiljahaketta

Ota noin kourallinen leipäkuutioita erikseen: lisää ne valmiiseen massaan, jos siitä tulee liian löysää. Kaada maito loppujen  leipäkuutioiden päälle ja sekoita, kunnes massa on tasaista. Kuutioi pekoni ja sipuli, paista ensin pekoni pannulla ja lisää sitten sipuli. Anna sipulipekoniseoksen viiletä hieman ja lisää se ja loput ainekset leipämassaan.  Sekoita hyvin ja anna taikinan vetäytyä 15 minuuttia. Laita vettä kiehumaan n. 3 litraa ja lisää veteen vähän suolaa. Pyörittele leipämassasta palloja (halk. noin 4 cm) ja kokeile yhdellä pallolla onko leipämassa tarpeeksi tiivistä: pudota pallo varovaisesti kiehuvaan veteen. Jos pallo hajoaa, lisää loput kuivat leipäkuutiot. Anna kiehua noin 20 minuuttia ja nosta reikäkauhalla vedestä lautaselle. Semmelknödelit toimivat ateriana yksinäänkin, mutta erityisen hyviä ovat esim. Lidlin pikku-bratwurstien ja hapankaalin kanssa.

 

Elna-mummin kaalipiirakka (koko: 1/2 uuninpellillistä)

Toinen edullinen ja vähemmän eksoottinen herkku on perinteinen rahkataikinaan tehty kaalipiirakka. Kaalipiirakan huono puoli on siinä, että valmistusprosessi kaalinhaudutuksineen vie kolmisen tuntia aikaa.  Tällä ohjeella tehty piirakka vastaa mielikuvaani äitini äidin valmistamasta ihan mielettömän hyvästä kaalipiirakasta (ohje on kuitenkin omani).

Täyte:

keskikokoinen kaali

2 keskikokoista sipulia

nokare voita

2 dl vettä

suolaa

mustapippuria rouheena

siirappia tai hunajaa

Piirakkataikina:

175 g voita/leivontamargariinia

5 dl vehnäjauhoja

2 dl maitorahkaa

ripaus suolaa

ripaus sokeria

Suikaloi kaali ja sipulit. Sulata voinokare kattilassa, lisää sipulisuikaleet ja kuullota. Lisää kaali, kuullota ja lisää sitten vesi ja suola. Anna hautua kannen alla vähintään tunti, mielellään puolitoista. Valmista sillä aikaa taikina: nypi voi ja jauhot murumaiseksi massaksi, lisää loput ainekset. Älä vaivaa, vaan sekoita ainekset nopeasti tasaiseksi.  Laita taikina vähäksi aikaa lepäämään jääkaappiin. Kun kaali on hautunut, jäähdytä se. Kauli taikina leivinpaperin päällä  neliömäiseksi levyksi, toisesta puolikkaasta tulee pohja ja toisesta kansi. Siirrä taikina uuninpellille. Levitä jäähtynyt kaaliseos pohjataikinapuolikkaalle. Lisää päälle mustapippuria, siirappia/hunajaa. Sivele vettä pohjataikinan reunoihin ja käännä toinen puoli taikinasta kanneksi. Paina reunat lujasti kiinni toisiinsa. Voitele piirakka ja tee haarukalla muutamia reikiä kanteen. Paista tavallisessa uunissa noin 50 minuuttia 175 asteessa, kiertoilmauunissa noin 30 minuuttia 170 asteessa. Ota piirakka uunista ja  kääri se hetkeksi papereineen vetäytymään keittiöpyyhkeen sisään. Nauti palanen kaalipiirakkaa voinokareen kera!

 

* Kolumni on julkaistu kokoelmassa Tippaleipä kaalipadassa ja muita ilmiöitä (Art House 1999)

Continue Reading