Vuodelle 2008

Tuntuipa oudolta kirjoittaa tuo seuraava vuosiluku. Tänä vuonna tulevan vuoden otan vastaan hyvin hillityissä tunnelmissa.

Kun on kipeä, ei kauheasti juhlituta. Siippa jäi onneksi seurakseni kotiin ja seuraavaksi vuorossa Band of Brothersin tuijotusta. Ei liene huono uudenvuodenaatto tämäkään.

Onnellista uutta vuotta kaikille!

Continue Reading

Tuhlatut välipäivät

Olen yrittänyt jo useampana päivänä kirjoittaa jotain, mutta ei tunnu syntyvän muuta kuin marinaa. Vaikka juuri nyt olisi pitänyt olla onnellinen ja joutilas!

Kiireestä ja stressistä on hirveän vaikea päästä irti: Tällä viikolla olin antanut itselleni luvan olla tekemättä juuri mitään, mutta jo joulupäivänä ahdistuin toimettomuudesta. Mikäköhän minua vaivaa? Olenhan sentään omasta mielestäni mestari lusmuilussa ja laiskottelussa.

Koko viikkona ei ole tullut tehtyä mitään kauhean merkittävää, mutta hauskaa on kuitenkin loppujen lopuksi ollut. On tullut katsottua luvattoman paljon kaikenlaisia luontodokkareita ja elokuvia. Opettelin tekemään vihdoin rajaukset silmiin eye-linerillä (vähän ehkä vielä vaatii hiomista). Olen tavannut mukavia ihmisiä ja muistanen myös taas hetken, että portviini ja olut eivät maailmasta juomalla lopu.

Konkreettisista saavutuksista merkittävimmät ovat paksusta langasta neulottu slipoveri ja lapaset. Kuvia tulee, kunhan tästä tervehdyn ja reipastun. Loma on tietysti mainiota aikaa sairastaa.

Siippa lähti viideksi päiväksi maalle ja senkin takia minulla on ollut vähän yksinäistä ja tylsää (samalla voin nyt pyytää anteeksi kaikilta, joita olen puheluin ja tekstiviestein häiriköinyt). Kukaan muu ei jaksa kuunnella höpinöitäni, jaarittelujani ja marinoitani samalla tavalla kuin siippa. Vaikka se osaa olla välillä rasittavakin, on se kuitenkin niin rakas.

Jouluaatto sujui perinteisesti perheen parissa ja söin itseni kipeäksi. Vanhempieni ja tätini ansiosta ruokahuolto pelasi. Olen välillä miettinyt, että jos (ja kun) itse pitää alkaa joissain vaiheessa alkaa ottaa osaa jouluruokien tekoon, niin mitä jouluruokia oikeastaan tekisin/ hankkisin. Epäilen, että ruuanlaittoni jää jatkossakin riisipuuron ja tähtitorttujen asteelle.

Sain paljon joululahjoja (olen niin

kiltti!), kaikki oli tarpeellista tai ainakin ihanaa: Kirjoja, suklaata ja käyttötavaraa. Siipalta sain muunmuassa vaaleatukkaisuuden kulttuurihistorian Blondit. Populaari teos, mutta viihdyttävä. Kirjan mukaan Elisabet I ei ollutkaan todellisuudessa punertavahiuksinen kuten maalaukset väittävät, vaan hänellä oli pähkinänruskeat hiukset. Olen järkyttynyt! Tosin ei pidä ihmetellä, jos maalaukset valehtelevat, kun niin tekevät valokuvatkin (TJEU: Uusi avattareni).

Sain myös toivomiani käsityökirjoja. Juju -kirjasta olen haaveillut jo keväästä. Vaikkei itselläni ole tarvetta lastenvaatteille, pidän kirjan asenteesta kovasti: Kirjassa pelataan ideoilla, ei pelkästään taidoilla. Samanlaista kekseliäisyyttä voi mielestäni mainiosti käyttää aikuistenkin vaatteissa.

Romantic Style -kirjassa (samaa kirjaa myydään nimellä Beads, Buttons and Lace) on ihania kuvia ja itseäni ihastutti varsinkin upea maata viistävä neulottu aamutakki: Heti kun asun kartanossa, neulon itselleni tuollaisen. Sitten vaeltelen ympäriinsä aamutakissa ja marabou-aamutohveleissani.

Continue Reading

Jouluja

Viiniä ja villasukkia toivottaa kaikille juuri sellaista joulua kuin he itse haluavat. Minusta jouluna on tarkoitus muistaa niitä, joista eniten välittää. Ensisijaisesti kannattaa tietysti hemmotella itseään.:)

Meillä vietetään juhlaa jo tänään: Huomenna siippa ja minä juhlimme omilla tahoillamme. Tänään tiedossa hyvää ruokaa, juomaa ja lahjoja. Viinipullo on jo avattu, jei!

Eilen oli talven lyhin päivä, mutta tämä päivä on tuntunut pimeimmältä. Onneksi nyt saa viettää aikaa kotona. Seuraava pakollinen meno on ensi lauantaina. Huominen ohjelma ei tunnu pakolta, jouluaatto perheen ja sukulaisten parissa on varsin rattoisa.

Lomailua on tiedossa siis seuraavat kuusi päivää. Se tarkoittanee ahkerampaa päivitystäkin. En voi edes lukea tenttiin, kun unohdin hakea tenttikirjan kirjastosta. Voi harmi

.

Työpöydän La Belle Epoque -asetelma, kortin maalaus on Leon Bakstin The Supper.

Muita huomioita:

Tämän joulun amaryllis on taas vaaleanpunainen, mutta kahden kukkavanan sijaan se kasvattaa jo kolmatta! Elinvoimainen tapaus.

Hankin uuden kaverin. Sen nimi on Mirkku. Mirkku on söpö, vaaleanpunainen ja ehkä hieman vaikeaselkoinen. Mirkku ei vielä tule Onnin kanssa toimeen henkisesti, vaikka fyysinen puoli pelaa moitteettomasti. Mirkku on siis niinkin tavallinen nainen kuin Nokia 6210 voi olla. En ymmärrä miksi Bluetooth-yhteys ei suostu toimimaan, vaikka piuhan kautta yhteys onnistuu mainiosti.

Olen tänään hieman aloittanut uutta omaa projektia. Ehtisikö välipäivinä neuloa sliparin?

Ja vaikka marisenkin välillä asuinpaikastani, on taivas täällä upean avara. Tähdet tuikkivat kauniisti ja auringonnousut ja -laskut ovat hienoja.

Auringonnousu viime viikolta:

Continue Reading

Raporttia, kun ohi on…

..niin kuuluisat Blogipikkujoulut kuin tämän joulun messu- ja myyjäishässäkkäkin. Täytyy tunnustaa, että uneksin vapaapäivistä, jolloin ei tarvitse ulko-ovesta ulos astua. Ensi sunnuntaista alkaen on onneksi vapaata aika monta päivää. Paitsi että jouluaattonakin on ihan pakko

lähteä ulos, on se niin väärin.

Väsyttää sen verran paljon, että päähän sattuu ja ajatus ei kulje. Olen jopa opetellut uudestaan juomaan kahvia, että jostain saisi virtaa.

Pikkujouluista:

Blogipikkujoulut ovat tietysti bloggauksen aiheena “so last season”, mutta pakkohan niistä on jotain kirjoittaa. Seuraava blogimiitti täytyy sitten järkätä sillä tavalla, ettei mulla ole mitään menoa seuraavana päivänä. Tähän kaikki suostuvat, jookos? Kauheaa, kun joutuu baarissa tsemppaamaan, eikä voi ajatellakaan mitään jatkoja. Yhyy.

Mukavaa pikkujouluissa kuitenkin oli, vaikkakin innostuin taas paasaamaan kai hieman arvelluttavista aiheista. Lisäksi pelkään olleeni epäsosiaalinen, kun en tutustunut aktiivisemmin paikallaolijoihin. Jotenkin vain jämähdin, kun oli tooosi kivaa siinä samassa seurassa ja samassa pöydässä. Pörrö, Turistilan väki, Rappiotäti, Lostis, Takaisin Kallioon ja Junakohtaus ainakin ovat ihan parasta seuraa. Ja Marinadi emäntänä on aina yhtä ihana! Joitain muitakin tuli jututettua (tai he jututtivat minua) ja myöhemmin minulle kerrottiin kätelleeni Mitvitiä, iiik! Kylläpäs nyt tulee huutomerkkejä!

Myyjäisistä:

Vanhan perinteisissä joulumyyjäisissä oli todella mukavaa olla myyjänä. Myyjäisten tunnelma on rento ja positiivinen. Suurin osa kävijöistä oli hyvällä tuulella, juttelivat ja hymyilivät paljon. Oli todella kivaa, vaikka viimeisinä päivinä väsyttikin ihan luvattoman paljon.

Pari tärähtänyttä kuvaa ensimmäiseltä myyntipäivältä:

Viimeisenä myyntipäivänämme minun puoleni myyntipöydästä näytti varsin neuvostoliittolaiselta: Tuotteita kun ei juuri ollut enää myytäväksi. Täydensin neuvostoliittolaista asetelmaa syömällä lihaa (kylmäsavustettua hevosta, nam) pöydän takana. En sentään vain kohautellut olkiani ja huokaillut asiakkaille venäläiseen tapaan, vaan hymyilin myös.

Vanhan joulumyyjäiset jatkuvat vielä sunnuntaihin saakka, sinne etsimään joululahjaideoita, marsmars!

Nyt voisi keskittyä vähäksi aikaa ihan vain omiin projekteihin, tenttiin lukemiseen ja gradun tekemiseen. Niin, ja joululahjatkin olisi varmasti hyvä hankkia, ettei tule sanomista.

Mutta nyt suoraan unille. Seuraavassa postauksessa ehkä neulontaakin.

Continue Reading

Vanhalle!

Tänään alkavat Vanhan perinteiset joulumyyjäiset.

Olemme siskon kanssa paikalla ensimmäiset viisi päivää eli maanantaihin asti (13.-17.12.).

Myyjäiset ovat avoinna arkisin klo 11-20 ja viikonloppuna 11-18. Sisäänpääsymaksua ei ole eli myyjäisissä voi käväistä useammankin kerran.

Myyntipöytämme löytyy toisesta kerroksesta.

Continue Reading

Naisen kuva

Katukuvaan ovat ilmestyneet taas H&M:n jokajouluiset alusvaatemainokset. Lindexkin on kunnostautunut “yöpaita”-mainoksilla (yöpaita lainausmerkeissä, koska yhdessa mainoksessa on yöpaita, joka ei oikeastaan peitä edes kriittisiä paikkoja).

Normaalipainoinen nainen saattaa tuntea lievää alemmuudentunnetta näitä gasellimaisia mannekiineja bussipysäkin mainoskuvia tuijotellessa. Mutta ei hätää! Jo 1900-luvun alkupuolella on tehty vertailuja, joiden mukaan suomalainen nainen ei voi edes kilpailla sorjempien kanssasisariensa kanssa. Ei siis kannata ottaa turhia paineita.

Italialaiset ja espanjalaiset neidot ovat pitkäjalkaisia, sorjia ja aistikkaita:

Puolattaret uskaliaita vaaleaverikköjä:

Suomalainen (vas.) tyttö taas on tuhtia emäntätyyppiä jo parikymppisenä. Viron neidotkaan eivät tunnu jäävän jälkeen suomalaisista, ainakaan reisien paksuudessa:

Näyttääkö tutulta? Isohkot rinnat, olematon vyötärö, pömppävatsa ja tukevat työtätekevän naisen jalat. Ainakin täältä löytyy!

Ylläolevat kuvat löytyvät virolaisesta teoksesta Naisterahvas:

Kirjassa ei ole painovuotta, mutta luultavammin se on 1920-30 -luvulta, koska siinä esiintyy rotupiirteiden vertailua, joka on myöhemmin ollut kyseenalaista. Kirja sisältää mainiota ajankuvaa, esimerkiksi ohjeita henkilökohtaisen hygienian hoitoon.

Sain kirjan lahjaksi rouvalta, joka arveli minun arvostavan kirjaa. Kiitos siitä!

Continue Reading

Ihania juttuja

Ekat messut on nyt käyty ja torstaina alkavat sitten Vanhan Ylioppilastalon joulumyyjäiset. Väliraporttina pitää hehkuttaa Naisten joulumessuilta tekemiäni löytöjä, vaikka nytkin pitäisi olla neulomassa lisää lapasia.

C04:n vaatteet kiinnittivät huomioni jo syyskuussa Vanhassa Satamassa olleilla käsityömessuilla. Nyt päätin ostaa itselleni kunnon talvivermeet, villaisen Kerttu-hameen ja -liivin. Vaatteet ihastuttavat hyvällä kaavoituksellaan, ihanilla väreillään, lämpimyydellään ja mikä parasta, hyvällä hinta/laatu -suhteellaan. Tekijät ovat todella herttaisia tyttöjä.

Ayün Mapu (ei valitettavasti nettisivuja, mutta s-postiosoitetta voi minulta kysellä) tuo Suomeen chileläisiä värttinällä kehrättyjä villalankoja ja luonnonpuisia neulepuikkoja, virkkuukoukkuja ja neuloja. Ostin noin kilon lankaa (byebye -10%…) ja puisia välineitä. Olenhan välineharrastaja pahinta laatua!

Lankavarastoani kartutin myös Juulin kauniilla käsinkehräämällä merinolla. Siitä tullee taas jotain tyttöilyä. Edellisestä langasta tuli ranteenlämmittimet.

Viimeisenä messupäivänä löysin mainion savonlinnalaisen tyttökaksikon yrityksen pöydän. Riehaannuin sitten pahemman kerran ihaniin rintarosseihin ja varsinkin mäyräkoiraprinttiin. Yrityksen nimi on nasevasti Nasta pimu.

Mikäköhän minua vaivaa, kun minusta hellyyttäviä ovat juuri vähän hassunkuriset eläimet? Mäyräkoirat ovat ihan lemppareitani, tapiiri, laiskiainen ja vesinokkaeläin eivät jää paljon jälkeen. Omituista, mitäköhän Freud sanoisi?

Continue Reading

Messupäivitystä

Kolme päivää Naisten joulumessuja Wanhassa satamassa on takana ja kaksi vielä edessä. Messuilla on ihan superkivaa, ja koska en ole rutinoitunut messumyyjä, tuntuu kuin olisi koko ajan piknikillä.:) Seuraavassa kuvia messupöydästämme keskiviikolta.

Siskon torso ja myyntipöytämme kuvassa:

Ja minun puoleni pöydästä on perinteisesti varsin täynnä:

Kiitos kaikille, jotka ovat käyneet ostamassa tuotteitamme tai muuten vain tervehtimässä. On todella kiva nähdä ihmisiä, jotka tätä blogia lukevat!

Vinkkinä: Messuilta löytyy nyt ihanaa chileläistä käsinkehrättyä lankaa ja puisia puikkoja F-salista. Ostin tänään 430 grammaa valloittavaa keltaista lankaa ja epäilen, että huomenna ostan vielä hieman lisää…

Blogilistalla näkyy hämäriä päivityksiä, en tiedä mistä ne johtuvat. Koittakaa kestää.

Continue Reading

Mielitty mainostaa

Huomenna ne siis alkavat, Naisten joulumessut.

Minut ja sisareni läytää salista F paikalta 72 (tismalleen sama paikka kuin viime vuonnakin). Messut ovat avoinna keskiviikosta sunnuntaihin (5.-9.12.) joka päivä klo 10-18.

Minun puoleni pöytää täyttyy valokuvalapasista, rintarosseista, baskereista ja uudesta aluevaltauksestani: Kankaisista kukkaroista ja meikkipusseista.

Nappikermakakku- ja Nappimörkö -rossitkin ovat paikalla:

Kaikkia tuotteita ei ole kovin paljon, koska en vain ole ehtinyt tehdä juttuja niin paljon kuin olisin halunnut. Mutta eiköhän rosseja ja lapasia ainakin riitä.

Sisäänpääsymaksu messuille on aikuisilta 4€. Messuille kannattaa varata käteistä rahaa mukaan, sisätiloissa ei ole pankkiautomaattia ja useimmille myyjille (myös meille) voi maksaa vain käteisellä.

Continue Reading