Pitsiä vihreästä puuvillasta

Tämä neuletakki sai alkunsa oikeastaan jo viime kesäkuussa, mutta aivan erilaisena. Tarkoitus oli tehdä hyvin yksinkertainen sileäneuloksinen neuletakki merseroidusta puuvillasta. Yksinkertainen siksi, että suurin osa neuletakeistani on aika erikoisia ja eivät tyylillisesti sovi kovinkaan monenlaisten vaatteiden kanssa.  Aloitin siis neulomaan sileää neuletta, jaksoin neuloa vartalo-osaa noin kymmenen senttiä ja sitten kyllästyin. Sileä neulos tylsästä sileästä puuvillasta on tosiaan tylsää! Neuleen alku jäi kässäpussiin ja muutossa se joutui vaatehuoneen perälle.

Nyt helmikuussa sitten totesin, etten jaksa neuloa aivan perusneuletakkia ja purin viimekesäisen takin alun. Takissa on pakko olla jokin juju, oli se sitten joku yksityiskohta tai vaikkapa vähän erilainen pitsineule.  Tällainen siitä sitten tuli.

Takki pääsi ensimmäistä kertaa käyttöön Berliinin reissulla, napit sain kiinnitettyä lähtöä edeltävänä iltana. Kuvia (joista tietty on kiittäminen maailman parasta matkaseuraa eli aviomiestäni) varten kiipesimme Volkspark Friedrichshainissa sijaitsevalle bunkkerivuorelle, joka tosiaan on rakennettu sodanaikaisen bunkkerirakennelman päälle. Todella kreisiä, koska vuori vaikuttaa jotenkin todella luonnolliselta.

Toisesta Berliinin rakennusprojektista: Neuletakkikuvissa itseasiassa siintää taustalla minun mielestäni Berliinin hienoin rakennus, jättimäiseltä joulukoristeelta näyttävä tv-torni (ylemmässä kuvassa tuossa käteni yläpuolella :) ).

Takki on oikeastaan todella perusneuletakki, mutta itse tykkään sileän merseroidun puuvillalangan ja kolmiulotteiselta näyttävän pitsineuloksen liitosta. Kolmiuloisuutta ja volyymia pitsineulokseen tuovat ainaoikeinneulotut raidat.

Takin malli ja pitsineulos on omasta päästä ja olin aika ihmeissäni, kun Ravelrystä jossain vaiheessa katselin, että mitä muuta Rico Designin Essentials Cotton DK -langasta on tehty. Yksi ravelrylainen oli tehnyt Kim Hargreavesin Anaïs-neuletakin ja sehän on tyyliltään aika samanlainen kuin minun takkini, vaikka toki onkin paljon niukempi ja lyhythihainen. Ehkä lanka halusi juuri tämän tyyppiseksi takiksi :)

Neuloin takin vartalo-osan yhtenäisenä hihoihin saakka, neuloin hihat ja takin yläosan perinteisesti erikseen ja istutin hihat lopuksi kädentielle ompelemalla. Vartalo-osassa pitsineulos osoittautui aika haastavaksi: olin neulonut takkia jo parikymmentä senttiä, kun jouduin myöntämään, että sen vartalonympärys oli melkein neljänneksen liian iso (tällaista urpoilua ei ole tapahtunut aikoihin ja purkaminen otti todella päähän!). Hihaistutus näyttää takapuolella jotenkin paljon oudommalta kuin etupuolella, muuten takki istuu hyvin.

Lopuksi neuloin nappilistan ja pääntien reunan. Minulla on jonkinlainen pakkomielle saada nappilista ryhdikkääksi, ettei se löpsötä tai irvistele kiinni tai auki ollessaan. Puuvilla on villaa paljon armottomampi materiaali ja tässä takissa en saanut nappilistaa niin kauniiksi kuin olisin halunnut. Listä vähän töröttää ylä- ja alareunasta.

Neuletakin tiedot

  • Lanka: Rico Designin Essentials Cotton DK (130m/50g) 400g
  • Puikot: Pyöröpuikot, Pitsi-Addit 3,5 mm
  • Neuleen koko n. 42/L

Napit ovat löytö kirpparilta vuosien takaa. Ne ovat kevyttä materiaalia ja oikeastaan sinivihreät, jostain syystä kuvassa ne näyttävät melkein mustilta. Nappien materiaali on kevyttä, se vaikuttaa melkein paperimassalta.

Kuvia lisää Flickrissä.

You may also like

13 Comments

  1. Onpa törkeen hyviä kuvia! Niissä on jokin semmoinen utu… pehmeää, kaunista. Hyvä malli, mut on hyvä kuvaajakin! Jes jes.

  2. Ihana, kaunis neuletakki! Olisi ilo saada tähän, samoin kuin aiempiinkin neuletakkeihisi, ohje. Kirjoittaisitko (vaikka kirjan ;-))?
    Kauniita ovat myös kuvasi, jotenkin niin itsesi oloisia. :)

  3. Kaunis takki ja sinulle todella sopiva väri! Eikä nappilista repsota – ainakaan omien standardieni mukaan, saisinpa noin hienoa jälkeä aikaan.

  4. Tosi kiva että tänne voi taas kommentoida. Aivan ihana neuletakki ja sopii sekä värin että mallin suhteen sinulle aivan loistavasti. Täytyy myös mainita että kampaus on tosi kiva. Itse pidin pitkää tukkaa ( mallia, palmikon päällä voi istua) liian kauan. Se oli kaunis niin kauan kuin sitä kesti ja jaksoi laittaa ( lue: jaksoi kuivatella pesun jälkeen about kaksi vuorokautta tai ainakin se tuntui siltä) Nyt mallina on ihan lyhyt ja on vaan niiiiin helppo. Myöhästyneet onnittelut myös siviilisäädyn vaihtumisesta! Onnea vaan Rouvalle! Ihanaa Pääsiäistä sinulle!

Leave a Reply

Your email address will not be published.