Mustikassa

IMG_0260

Menneenä viikonloppuna harrastimme elämysmatkailua: Olimme Helsingin saaristossa vieraina ja opettelin esimerkiksi tekemään sushia (eihän se makirullien rullaus ole yhtään hankalaa!) ja pelaamaan ristiseiskaa (tämä on merkittävää, kun en yleensä pidä mistään peleistä). Sunnuntaina päivällisen jälkeen vieraanvarainen emäntämme lupasi tehdä mustikkapiirakan, jos keräämme mustikat. Tämäkin oli elämysmatkailua parhaimmillaan, koska olen viimeksi kerännyt mustikoita lapsena. Eipä litran poimimiseen kovin kauaa mennyt ja valmis piirakka oli herkullista vaniljajätskin kanssa.

1373818466152

Arkisin olen niitä mukavuudenhaluisia ihmisiä, jotka mielellään ostavat mustikkansa torilta tai kaupasta. Omalle luonteelleni marjastus ei tottavie ole mitään rentoutumista, varsinkaan jos puhutaan useamman tunnin marjastusreissuista. Lapsuuden marjaretket ovat omissa mielikuvissani raatamista hyttysten keskellä ja huonoissa asennoissa. Ja muistan elävästi kuinka kesti ikuisuuden, että sai edes Orthexin pienen punaisen muovimukin täyteen. Epäilisin, että kyse on aika värittyneistä mielikuvista. Nyt aikuisena tuo yksi muovimukillinen ei kuulosta kauhean pahalta, mutta lapsena kyllä pänni.

Tosin eilisenkin mustikankeruun tuloksena jaloissa on hienoja hyttysenpistoja. Se kyllä pitäisi muistaa, että eivät ne pitkät housut ja hyttyskarkoite siellä laukussa auta, mustikkametsään ei kannata lähteä kesämekossa. Mutta hei, enpä törmännyt punkkeihin ja onneksi kotoa löytyy pariakin eri hoitovoidetta hyttyspaukamiin.

Viimeisenä kuva, joka ilahduttaa minunlaistani väri-intoilijaa. Eilen koordinoin kaiken sävysävyyn: neuletyö sopi niin mekon väreihin kuin pinttyneisiin mustikkasormiinkin.

1373817868486

Continue Reading

Koodisana: eineslounas

Muuttaisin päivätyössäni kaksi asiaa, jos mahdollista olisi. Nämä eivät liity työnkuvaani, mutta vaikuttavat jokaiseen työpäivääni.

1) Konttorille olisi mukavampi saapua tuntia nykyistä myöhemmin eli kello yhdeksäksi.

2) Toivoisin, että konttori sijaitsisi paikassa, jossa olisi muita lounasvaihtoehtoja kuin omat eväät tai  paikallinen Amican kanttiini.

Näihin ajatuksiin kirvoitti aamun kiireessä kaupasta nappaamani aivan kammottava Kokkikartanon Metsäsienikeitto. Milloin minä opin, että eineskeitot ovat aivan yhtä karmeaa kuraa kuin kaikki muutkin muovipaketeissa mikrossa lämmitettävät einesruuat?

Continue Reading

Arvon hekin ansaitsevat

Siinäpä se. Sillä aikaa kun Sotilaskotiliitto pyörittää Operaatio tuntemattoman sotilaan villasukat -kampanjaa, on pienemmässä mittakaavassa käynnistetty Sivarisukka -kampanja siviilipalvelus- ja totaalikieltäytyjämiehiä varten.

Jälkimmäiseen minäkin osallistun, mutta en siksi, että olisin pasifisti. Ymmärrän kyllä armeijan tärkeyden Suomelle, mutta samalla olen sitä mieltä, että on aivan käsittämätöntä, ettei tähän mennessä ole esitetty järkevämpää ja tasa-arvoisempaa käytäntöä kuin tällä hetkellä käytössä oleva asepalvelusjärjestelmä. Se, että puolet ikäluokasta on asevelvollisia ja valtion palveluksessa naurettavalla päivärahalla 6-13 kuukautta ainoastaan sen takia, että ovat syntyneet miehiksi, on hyvin epäoikeudenmukaista.

Koska minulla ei ole hyviä käytännön ideoita järjestelmän muuttamiseksi, teen sitten  muunlaisia pieniä tekoja, neulon villasukat. Toivottavasti useammatkin.  Siviilipalvelusmiehet ja totaalikieltäytyjät ovat villasukkansa ansainneet siinä missä varusmiehetkin. Haastan kaikki blogini lukijat neulomaan ainakin yhden sukkaparin. Jos sukkien neulominen ei onnistu, voi neuloa myös muuta.

Continue Reading

Vihreitä asioita

On vasta syyskuun puoliväli, mutta nostalgiaan taipuvaisena ihmisenä muistelen mennyttä kesää jo kaiholla. Viime päivät ovat olleet niin sateisia ja pimeitä, että tuntuu kuin olisimme marraskuussa. En tykkää siitä, että valo vähenee ja ilma kylmenee, haluaisin työntää talven, pakkasen, paksut vaatekerrokset, kylmät sormet ja varpaat, ihon kuivuuden ja jalkakäytävien liukkauden pois mielestäni ja havaintokentästäni vaikka loppuelämäkseni.

Sen sijaan voisin ottaa ikuisen kesän, varsinkin kun kesällä on tälläistä, vihreää ja valoisaa:

Tämän vuoden kesänä oman talomme sisäpihalla oli varjoisaa ja mukavaa, lämpötilan huidellessa 30 asteessa. Kuva on otettu suoraan ylöspäin taivasta kohden, kun istuimme grillaamassa.  Yllemme kaartui lehtikatto, keskellä tiheimmin asuttua Helsinkiä. Nyttemmin toisen puun lehdet ovat kuivuneet ja toinen on kovaa vauhtia täyttymässä keltaisilla lehdillä.

Lisää kesänostalgiaa, kesällä keittiön ikkunalla kasvoi thaibasilikaa:

Tykkäsin tuosta ihan intona, oli todella hauskaa poimia yrtit ja rucolat ruokaan omalta ikkunalta! Tällä hetkellä yrttikori on niin surullinen näky, ettei siitä viitsi ottaa edes kuvaa.

Mutta onneksi on vihreitä asioita edes puikoilla: Vihreä puuvillainen neuletakki on ollut työn alla jo pienen ikuisuuden eli kesän alusta saakka. Haastetta takkiin on tuonut se, että minulla on ollut vain 500 grammaa lankaa käytettävissä ja se, että osa langoista on ollut totaalisesti hävöksissä muuton takia. Vaikka tällä hetkellä kaikki kerät ovat taas samassa paikassa, selvää työsuunnitelmaa ei ole, vaan takki muotoutuu neulottaessa. Sen verran tiedän, että hihoista tulee kuitenkin lyhyehköt.

Toisena työnä on syntymässä takki paksusta villalangasta, jo tuotannosta poistuneesta Rowanspun Aranista. Lanka on marinoitunut varastoissani jo yli neljä vuotta ja nyt ajattelin, että on oikea hetki neuloa siitä talveksi kylmän karkoittaja. Sillä jos talvesta  tulee yhtä kylmä kuin edellisestä, paksu neuletakki tulee enemmän kuin tarpeeseen. Eikö lanka muuten olekin aivan Shrekin väristä?:D Lankaa on niinkin paljon kuin 700 grammaa, mutta koska haluan käyttää sen hyvin neulon takin ylösalaisin-raglanina. Käytin tätä vanhaa takkia suuntaa-antavana mallina.

Vielä vihreää: Bongasimme viime viikonloppuna kummallisen sammalneliön seinästä Helsinginkadulta ja Mies otti siitä kuvankin. En tiennyt mistä oli kyse ennen kuin tänään, nyt Uusi musta kirjoittaa sammalgraffiteista. On hauskaa bongata uusia  ilmiöitä kaupunkikuvassa. Sammal sopii Hesarin ja Flemarin kulmaan tiiliseinään paremmin kuin hyvin!

Continue Reading