Syksyä

Kuvat perjantaiaamulta omalta pihalta (22.9.2006 klo 7.31):

Syksy tuo alaville maille sumun ja usvan. Viime yönä kotiin vaeltaessamme lähiniityt olivat maidonvalkean sumun peitossa, se kieppui hiljalleen katuvalojen loisteessa. Usvaa oli vain lähellä maata, kirkas tähtitaivas näkyi kauniisti.Voi kun Suomen talvi tarkoittaisi tällaista säätä, ei lunta ja loskaa. Voi kun Suomessa voisi kulkea pikkukengissä vuoden ympäri!

Eilen olimme tupaantuliaisissa ihanassa asunnossa Helsinginkadulla. Minuun iski taas asuntokärpänen. Vanhojen talojen huonekorkeus ja valoisuus miellyttää. Asunto oli muutenkin aivan vastakohta omalle kodillemme: Se oli tilava, valoisa, vaalea, sisustus oli lähes minimalistinen, mutta tyylikäs. Missään ei pyörinyt koriste-esineitä tai muita turhia tavaroita.

Pohdimme siipan kanssa (taas kerran) kuinka kätevää olisi, jos nurkat eivät olisi täynnä tavaraa. Olemme kuitenkin keräilijöitä ja jo kirjat vievät suuren osan asunnostamme. En myöskään usko, että osaisi luopua niin marmorikuula-, kivi-, peltipurkki- kuin valokuvakokoelmistanikaan. Lankaa ja kankaita ei tosin tarvitsisi olla aina niin paljon esillä.;)

You may also like

2 Comments

  1. Juu, Suomen talvi oli yksi hyvin painava syy muuttaa sieltä pois ;)Keräilystä: kaipuu tyhjään tilaan ja kyvyttömyys luopua on assimiloitunut minulla niin, että minulla on pieni nurkka jossa pidän “kauniita tavaroita” ja loput ovat pakattuna laatikkoon ja kellariin. Jos välttämättä haluan katsella jotakin mikä nyt on pakattuna, pitää kivimunat ensin pakata pois, jne. Vaihtelu on siitäkin kivaa, että osaa taas uusin silmin ihailla niitä esineitä, jotka olivat välillä piilossa.

  2. Meillä ei valitettavasti ole varastotilaa ollenkaan, kaikki tavara pitää siis “varastoida” asunnon sisälle. Muuten minäkin harrastaisin tuollaista tavaroiden sisäistä kierrättämistä.Tähän vuodenaikaan rupeaa kyllä kaipaamaan muille maille.;)

Leave a Reply

Your email address will not be published.