Paikassa, jossa vietimme juhannusta, oli paljon katajia. Siksi uskalsinkin pyytää isänniltämme yhtä katajanoksaa neulakinnastekniikan neuloja varten. Heille neulakinnastekniikka ei ollut ennestään tuttu, joten lupasin tehdä selvityksen neulakinnastekniikasta tänne.
Eli katajasta olisi tarkoitus tehdä tämän tyyppisiä neuloja:
Vasemmanpuoleinen on katajaa (ainakin tietääkseni) ja oikeanpuoleinen poronluuta. Neulat ovat melko pitkiä, niiden pituus on 10,5-11 cm. Vaikka minulla onkin jo nämä kaksi neulaa, ajattelin kokeilla uteliasuuttani neulantekoa itse. Neulojen alla kuvassa on neulakinnastekniikalla neulattu pariton sukka.
Neulakinnastekniikka on tuhansia vuosia vanha tekstiilitekniikka, joka on ikävä kyllä jäänyt unohduksiin. Suomessa tekniikka on ollut yleisesti osattu vielä 1900-luvun alkupuolella Karjalassa. Kuten tekniikan nimi suomeksi kertoo, neulakinnas
tekniikalla on yleensä tehty kintaita, mutta tekniikalla on tehty muitakin vaatekappaleita. Esimerkiksi roomalaisajalta Egyptistä on löytynyt värikkäitä neulattuja sukkia.
Tekniikkaa nykyään pidetään pääasiassa pohjoismaisena tekniikkana. Siitä kertovat englanninkielisessä maailmassa käytetyt nimitykset, mm. nålbinding
ja naalbinding
.
Alunperin tekniikan minulle opetti Muolaassa vuonna 1915 syntynyt mummoni. Tekniikalla tehdyt kintaat ovat mummoni mukaan parempia työkäsineitä kuin neulotut lapaset. Tekniikka hankala oppia kirjoista, koska tekniikka on kolmiulotteinen ja yhtenä “työvälineenä” käytetään vasemman käden peukaloa.
Tällä hetkellä taloudestamme löytyy vain kaksi valmista neulakinnastyötä:
Edessä on minun harmaat kintaani, joissa on samatyyppinen koristelu kintaansuussa kuin Kansallismuseosta löytyvässä neulatussa fragmentissa (joka on löydetty muistaakseni Tuukkalasta). Taaempana on siipalle tekemäni kintaat.
Neulakinnastekniikoita on itseasiassa useampia erilaisia. Tavat eroavat toisistaan sen mukaan monenko langan yli tai ali neula pujotetaan ja monessako vaiheessa. Lopputulos on kuitenkin melko samannäköinen eri tekniikoista riippumatta. Itse neulaan yleensä suomalaisittain (kaksivaiheinen tekniikka), mutta olen kokeillut myös venäläisittäin neulaamista (kolmivaiheinen tekniikka). Venäläisittäin pinnasta tulee tiiviimpi kuin suomalaisittain neulattaessa. Yllä olevan kuvan harmaat lapaset on neulattu suomalaisittain, vihertävät taas venäläisittäin.
Jotenkin neulakinnastekniikka on sellainen käsityötekniikka, joka aiheuttaa minulle paljon keskeneräisiä töitä:
Tällä hetkellä kesken ovat polvisukat, roomalaistyyppiset varvassukat siipalle ja kahdet lapaset itselleni. Pelkään, ettei näistä tule ikinä valmista.
Lopuksi vielä linkkivinkkejä, jos tekniikka kiinnostaa:
- Neulakinnastekniikkaa opettava Krista Vajanto on tehnyt gradunsa suomalaisista, erityisesti Eurasta löytyneistä neulatuista kintaista. Vajannon sivuilta löytyy koko gradu ja sen lisäksi todella hyvät videot tekniikasta.
- Kuvarikas sivusto neulakinnastekniikasta.
- Linkkejä ja kirjallisuutta tekniikasta.
- Tekniikasta Ukonvakka ry:n sivuilla.
- Tarja Krögerin sivut aiheesta.
17 Comments
Mulla olisi yksi hirvenluinen kinnasneula, jolla en kyllä tee mitään, koska tekniikka ei vaan minulle sovellu. Opettajan kommentti “On tuossa ainakin osa oikein… pieni osa.”Täytyy sinulta joskus silmiä somasti räpsytellen tilata neulakintaat. Parhaita tumppuja ei olekaan; entiset jäivät bussiin ja joku ryöväsi. :/
Juurikin ajattelin samaa kuin oola. Mieluusti tilaisin sinulta neulakintaat, kun en itse vaan osaa.
Kiitos selostuksesta! Talvella ystäväni pyysi mukaan neulakinnaskurssille (Viipurilainen osakunta), mutta pelkäsin sekoavani kun tavallinen kutominenkin on vielä harjoitusvaiheessa. Noista tulee kyllä nättejä ja varmaan kestäviä.
Entä mahtaisiko sinulta voida tilata kinnasneuloja (tai tiedätkö mistä niitä voisi netistä hankkia)? ;)
Kiito selostuksesta ja linkeistä! Onko neulaaminen sun kokemuksen mukaan työläämpää/hitaampaa kuin puikoilla neulominen? Mietin vain, että kannattaako meikäläisen suht kärsimättömällä kaikki-valmiiks-äkkiä -luonteella ees kokeilla kyseistä tekniikkaa… :P
Tuohan kuulosti mielenkiintoiselta. Kiitos kun jaksoit selitellä ja laittaa linkkejä. Kuinka ohuita/paksuja nuo neulat ovat?
Kiitos kun selität noita historiallisia käsityötapoja! TOSI mielenkiintoista. Eihän tämäntyyppistä yleissivistystä saa enää mistään, kun mummut ovat jo mullan alla eikä paksuja hienoja teoksia tule hankittua. Sitäpaitsi blogissa tietoa tulee sopivan pieninä ja tiiviinä annoksina. Hatunnoston arvoinen kulttuurityö tällainen blogi!
Karjalaissyntyinen äitini on neulakinnastekniikan taitaja, ja hän on tehnyt kintaiden lisäksi hattuja ja baskereita. Hänellä on muistaakseni metallinen kinnasneula. Täytyypä kysyä, kumpaako neulaamistapaa hän käyttää.Pitäisi kai itsekin perinteen vuoksi yhdet kintaat tehdä. Täytyisi vain välitä lanka, josta ei lähde nöyhtää, koska pöllyävän langan neulominenkin on minulle mahdotonta.
näyttää mielenkiintoselta! ihan uutta mulle..
Hämeentien Priimassa myyjä esitteli kinnasneulaa, että sieltä ainakin sais.Marsvin
Kiva postaus neulakintaista!Meidän mummo teki neulakintaita, itse opettelin taidon talouskoulussa. Se on kyllä mukavaa, joskin aikaa vievää (tai sitten en ole tarpeeksi taitava). Ja loistava tilaisuus käyttää langanjämät ja pätkät.
Oola, voisin katsella sitä sun neulaa vai onko se samanlainen kuin tuo minun? Kintaista voidaan aina neuvotella, tosin juuri nyt en ota kyllä tilauksia vastaan.:)Matroskin, ei tekniikka ole loppujen lopuksi kovin vaikea, aloittaessa opettelua siinä vain tarvitsee jonkun selittämään kriittiset kohdat.Iona, nuo kinnasneulat olen kummatkin hankkinut Helsingin Taito-shopista, eli siellä löytyy valinnanvaraakin.Vilma, tekniikka on suhtkoht nopea, kun se sisäistää. Ei nyt yhtä nopea kuin neulominen, mutta kyllä yhden kintaan muutamassa tunnissa tekee, jos keskittyy.Ninni, neulat ovat litteitä (n.2mm) ja niiden leveys on leveimmästä kohdasta noin 8mm.Muurahainen, kiitos, että tiedoistani on hyötyäkin.:) Pitäisi enemmän kirjoittaa ihan asiapostauksia, mutta kun harvoin tulee mieleen, että mistä voisi kirjoittaa.Maartsi, olen kuullut, että aika monilla vanhanpolven neulaajilla on metallinen kinnasneula. Oma mummoni on aina käyttänyt katajaisia neuloja. Langan kannattaa olla tarpeeksi tiukkakierteistä, silloin se ei nöyhtää ja pinnasta tulee kaunis. Langan kierteet avautuvat jonkin verran neulatessa.Ainaoikein, itsekin olen jonkin verran kokeillut jämälankoja neulatessa. Pätkävärjätyistä langoista vasta tuleekin psykedeelistä pintaa!
Minulla on mummulanperintönä alpakkakahvilusikan varresta tehty kinnasneula, joka on päätynyt Hämeeseen ilmeisesti siirtokarjalaisten mukana. Koskaan en sitä tosin ole kokeillut. Egyptissä Aleksandriassa kohdalle osui neulattu hattu taksikuskin päässä, pahus kun ei ollut kameraa mukana.
Voisitko mitenkään ottaa neulan ja lankaa mukaan Keskiajalle, olisi ihanaa nähdä tekniikka livenä. Olen sitä kirjoista ja videolta yrittänyt opetella – tai yritin ennen kuin luinen neula katkesi. Jos suinkin aikaa on – voi olla että markkinahumu on melkoista. Näkemisiin siis! Kiva kun pääset tulemaan.
tuo alpakkalusikan varresta tehty kinnasneula kuulostaa todella hyvältä kierrätykseltä!Juuli, olen ottamassa mukaan neulakinnastyön, voin sitten näyttää tekniikkaa, jos kojullasi ei käy hirveä kuhina. Toivon tietysti, että siellä kuhina käy.:)
Tervehdys.Vahingossa sivuillesi eksyin, mutta täältä löytyi mielenkiintoista. Varsinkin tuo linkki meidän sivuille (olen ukonvakkalainen). Jos kiinnostaa, niin mailailisin mielelläsi neulakinnasasioissa kanssasi! Itse olen alkanut pitämään Turussa neulakinnaskursseja (mahdollisuuksien mukaan voin pitää myös muualla). Vielä en ole myyntiin asti neulannut, mutta aikeissa olisi. Neulaamiskärpänen on puraissut pahasti, ja valmiina on useammat parit erinäköisiä kintaita, säärystimet, pari “rannekatta” 8pitkiä, hihanomaisia juttuja, liivi ja pari harjoitelmaa piposta (tuli aina väärän kokoinen). Kannattaa käydä jossain vaiheessa omilla sivuillani juurakko.net, sinne kerään jossain vaiheessa kuvamateriaaliakin enemmän. Ja voi sivuni lisätä tuohon linkkilistaasi, Ukonvakan sivuilla luultavimmin ei tule olemaan niin kattavaa selostusta, kuin omille sivuilleni teen.Jos kiinnostaa (muutkin) ottakaa yhteyttä: usvaliekki(a)yahoo.co.uk
Kirjoittaja on poistanut tämän tekstin.