Julkaisemattomia, osa 2

Vietin kevätlomaa Etelä-Ranskassa huhti-toukokuun vaihteessa. Nähtyä tuli muunmuassa Marseille, Aix-en-Provence, Orange, Chateaunef-du-Pape, Arles, Avignon ja Saintes-Maries-de-la-mer. Matka oli muuten hyvin antoisa, mutta osallemme sattuivat erityisen sateiset ja kylmät ilmat. Edelliset kaksi viikkoahan Provencessa lämpötila oli ollut 20-24 astetta päiväsaikaan… Se siitä ihanasta keväisestä Provencesta sitten!

Marseillen pittoreski Vanha Satama:

Tämän matkakohteen itseassa ratkaisi viinipullon etiketti. Syyllinen oli siis punaviini nimeltään La Vieille Ferme Rouge, jota nautimme jonain marraskuisena lauantaina viime syksynä. Minä tutkin etikettiä ja googletin valmistuspaikan ja Mies ehdotti, että sinne voisi keväällä lähteä. Mikäs siinä, pieni eteläranskalainen Orangen kaupunki roomalaisaikaisine amfiteattereineen kuulosti varsin lupaavalta paikalta. Viikkoa ei pienessä kaupungissa kuitenkaan kannattaisi viettää, siksi päädyimme laajentamaan loman Provencen kiertomatkaksi. Luvassa oli siis viikon verran Marseillea ja pikkukaupunkeja, autoretkiä, toreja, viiniä, ruokaa, historiaa, mahdollisimman paljon positiivisia visuaalisia ärsykkeitä. Maanpäällinen taivas.

Näkymä Marseillen hotellin ikkunasta, noita pyykkejä roikkui ikkunoissa  ja parvekkeilla kaikkialla kaupungissa:

Marseille: hotellin ikkunasta

Matkalla oli hauskaa, kun kartalla olevat paikkakunnat saavat muodon, ilmeen ja tunnelman: Marseille ei ollut Ranskaa, jonka minä tunsin ennestään, mutta mielenkiintoinen paikka joka tapauksessa. Aix-en-Provence oli niin lumoava, että siellä piti käydä kaksi kertaa (kummallakin satoi, siksi kuvat puuttuvat). Orange oli piskuineni kaupunki, jossa oli viikonlopun takia autiota. Mukava baari kuitenkin löydettiin.  Chateaunef-du-Pape’ssa tuli maisteltua viiniä, juustoja ja makkaroita, hyvää oli. Arles osoittautui tunnelmaltaan niin mukavaksi paikaksi (puhumattakaan torista!), että sinne on pakko päästä uudelleen. Ei tänä kesänä, mutta ehkä seuraavana?

Matkaan ei kuulunut kauheasti “virallisia” kulttuurikohteita, aika meni muutenkin liian nopsaan. Pont du Gare -akveduktia oli pakko käydä ihmettelemässä:

Jostain syystä akveduktit ja vesijärjestelmät ovat mielestäni olleet kiehtovimpia roomalaisten saavutuksia, todellisia insinööritaidon näytteitä. Moni muukin on ollut kiinnostunut Pont du Garesta, kannatinpylväisiin oli kaiverrettu useita muistokirjoituksia 1800-luvun alussa. Taisi olla muodikas nähtävyys jo silloin?

Parissa lankoja myyvässä kaupassa kävin, kun ne matkanvarrelle Marseillesissa osuivat: La Drogurie (42-44 Rue de Vacon) on ihana kauppa (tosin tätä ei nettisivujen perusteella uskoisi), josta muun muassa löytyy puuvilla- ja alpakkalankoja. Ihania nappeja, höyheniä, paljetteja ja muuta pikkutavaraa voi ostaa kappaleittain esillä olevista lasipurkeista. Jäi kaivelemaan, etten raaskinut ostaa kaunista oliivinvihreää paksua puuvillalankaa (sellaista hauskan “kuivan” tuntuista!). Phildarissa (15 rue Saint Ferréol) langat löytyivät kaupan perältä, vaatepuolen takaa. Sielläkin oli hauskoja luonnonkuitusekoitteita, kauniita värejä.  Myös valmisvaatteet saivat huokailemaan. Vähän harmittaa, etten ostanut kaunista vihreää hellemekkoa, kun hintakin oli hurjat 25 euroa. Välillä sitä saa ihmeellisiä kitupiikkikohtauksia.

Vappukimppuja Marseillessa, kielo on jostain syystä Ranskassa vappukukka:

Jos on kiinnostunut viineistä Chateauneuf-du-Pape on ehdoton matkakohde. Pikkuruinen kaupunki on muodostunut rinteeseen nyt jo raunioituneen Paavin kesäpalatsin alapuolelle. Ja kaupunki elää lähinnä viineistä. Pikkuruisia viinimyymälöitä oli paljon! Kaupungin rakennuskanta on osalta todella mielenkiintoista, koska siinä näkyi vuosisatojen aikana tapahtunut orgaaninen rakentaminen. Tuo kalanruoto-muuraustekniikka kiinnosti:

Kuvista päätellen ei uskoisi, että seitsemästä päivästä satoi viitenä. Mutta toisaalta, siksi kuvat muuten niin kuvauksellisista Aix-en-Provencesta ja Arlesista puuttuvat.

Välillä kuitenkin istuttiin ulkona klassisella punaviiniä, patonkia, hyviä juustoja ja mansikoita -piknikillä. Todellakin, mitä paras loma.

Mansikoita Orangessa

You may also like

8 Comments

  1. En ole viininjuoja, mutta nämä kuvat saivat matkajalan vipattamaan. Pitäisi varmaan joskus lähteä itse paikan päälle kuvailemaan.

  2. Ei tarvitse olla viininjuoja viihtyäkseen tuolla. Myös mielettömät houkuttelevat ruokatorit, pienet kujat, sininen taivas ja ihanat kahvilat ovat syy lähteä! Juuh, hurahdin :D

  3. Heh, juurikin kirjoitin piiitkän esseen tentissä Pont du Gardista, olen aina ollut antiikin Rooman arkkitehtoonisten keksintöjen suuri fani :)
    Kamala matkakuume tässä tulee ja tänä kesänä ei pääse Tukholmaa kauemmas.. noh onneksi on edes tuoreita mansikoita jääkaapissa <3

    1. Haa, hauska sattuma! Olet varmaan sitten käynyt myös paikan päällä? Tuo matka oli pitkään harkittu ja suunniteltu, ja osa ilosta onkin se etukäteen fiilistely, ziljoonan nettisivun selailu hotelleita ja nähtävyyksiä etsiessä ennen matkaa. Onneksi unelmointi ei tule kovin kalliiksi, vaikkei matkalle sitten lopulta pääsisikään ;)

  4. Kun olisinkin käynyt paikan päällä! Kyllä minä vielä joskus.. hirveästi paikkoja joissa “pitää” käydä ja niin vähän aikaa. Ollaan kyllä suunniteltu kunnon turneeta pitkin poikin Eurooppaa, toteutusajankohta vaan on vielä mysteeri ;)

  5. Ymmärrän, mäkin keksisin hyvinkin pariksi kolmeksi kuukaudeksi tekemistä, jos oikeasti olisi mahdollista ympäri Keski- ja Etelä-Eurooppaa suhata!

Leave a Reply

Your email address will not be published.