Vikkelisukista osa 2

Muutama kuukausi sitten tarinoin vikkelisukista. Eilen lukiessani Riitta Pylkkäsen väitöskirjaa Säätyläispuku Suomessa vanhemmalla Vaasa-ajalla 1550-1620

sain lisävalaistusta neulottujen sukkien ja varsinkin vikkelien alkuperästä. Väitöskirja on vuodelta 1955 ja kuvat sen vuoksi onnettoman pieniä ja tottakai mustavalkoisia. Kirjja on kuitenkin täynnä asiaa, eli jos olette kiinnostuneita pukuhistoriasta, tuo kirja on todellista herkkua!

Kankaiset sukat vikkelisukkien mallina

Euroopalaisessa säätyläispuvussa on ainakin 1600-luvun lopulle käytetty yleisesti jalkojen suojina kudotusta kankaasta tai nahasta tehtyjä sukkia. Turun tuomiokirkosta, Kijkin haudasta on löydetty sukat, joiden mallin on ollut Euroopassa varsin yleinen. Kyseiset sukat muistuttavat leikkaukseltaan niin ruotsalaisia kansanomaisia sukkia kuin 1200-luvun piispansukkiakin.

Kangassukat ja niiden kaavat:

Kankaasta valmistettu sukka on koostunut kahdesta palasta, pohjakappaleesta nousevat vikkelit nilkkaan. Saumat ommeltiin takapistoin (jos joku tietää, mitä takapisto tarkoittaa, niin olisin kiitollinen tiedosta). Sukkien saumat ja vikkelit saattoivat olla hyvinkin koristeelliset. Vielä 1600-luvun loppupuolella Turun räätäliammattikunnan mestarinäytevaatimuksiin kuului juuri tämän tyyppiset kankaiset sukat vikkelein (medh fyra Löössa swicklar Efter Mott).

Kijkin haudan sukkien lisäksi Turun tuomiokirkosta on löydetty vuonna 1682 kuolleen professori Kempen haudasta löydetty sukat, joissa on erilliset pohjakappaleet ja vikkeli-sivukiilat. Sukat on leikattu silkkiripsistä vinottain, jolloin kangas on muotoutunut jalan myötäiseksi mahdollisimman hyvin.

Puikoilla neulotut sukat

Puikoilla neulotut sukat tulivat säätyläispuvussa yleiseen käyttöön varsin myöhäisessä vaiheessa. Ranskassa mainitaan neulottu sukka jo vuonna 1387, mutta puikoilla neulominen yleistyi vasta 1500-luvulla. Suomeen hienoja silkkisiä, pellavaisia ja villaisia neulottuja regarn-sukkia alettiin tuoda 1500-luvun lopussa.

Tuossa kuvatekstissä pitäisi lukea, että NEULOTUT sukat.

Kun kankaisista sukista siirryttiin puikoilla neulottuihin, sukkien malli pysyi varsin samanlaisena. Kavennukset tehtiin neulotuissa sukissa samoin kuin kankaisissa sukissa ja koristeelliset vikkelit tehtiin nyt neulomalla tai kirjomalla. Vikkelin päätekohdassa oli tavallisesti koristekuvio ja kangassukkien takasaumaa jäljiteltiin koristepistoin. Tukholman Livrustkammerin kokoelmista löytyy muunmuassa Kustaa II Adolfin silkkisukat, joiden vikkelit on koristeltu kulta- ja paljettikirjonnoin.

Hienojen neulottujen regarn-sukkien alla ja ohessa käytettiin kotimaassa valmistettuja arkisia villasukkia. Asiakirjoista ei kuitenkaan käy ilmi, että tarkoittaako “ullen strompor” puikoilla vai neulalla neulottuja sukkia. Pylkkänen on väitöskirjassaan sitä mieltä, että 1500-luvulla Suomessa valmistetut sukat olisivat vielä olleet neulalla neulattuja. 1700-luvun puikoilla neulottujen kansanomaisten sukkien mallit koristeellisine vikkelikuvioineen palautuvat 1600-luvun tuontisukkiin. Tästä voisi päätellä, että Suomessa puikoilla neulottujen sukkien historia alkaa 1600-luvulta.

Jos joku hullaantuu vikkelisukkiin pahastikin, niin tässä linkki 1500-luvun naisten vikkelisukkien ohjeeseen.

You may also like

4 Comments

  1. Mulla oli taannoin kirjastosta lainassa Suomalainen sukkakirja / Kyllikki Mitronen ja Maija Nieminen ; (kuvat Mikko Kemppinen) Porvoo : Werner Söderström, 1980. Siinä oli muistaakseni kohtuullisen pitkät pätkät noista vikkelisukista, ja ajattelinkin sinua tuota kirjaa lukiessani, mutten sitten koskaan muistanut kommentoida asiaa tänne asti. En tiedä, onko siinä sinulle mitään uutta.

  2. kiitokset mielenkiintoisesta jutusta. Olenkin miettinyt mistä ne vikkelit alunperin on tullut ja tuo kuva selvensi asiaa jonkin verran. Pitää varmaan kokeilla sitä sukkaakin :)

  3. Juu, olen joskus ammoisina aikoina selannut tuota Mitrosen kirjaa, pitäisi varmaan käydä lainaamassa taas kirjastosta. Neulotuista sukista ei ole ikinä liikaa tietoa.;)

Leave a Reply to Cairbre Cancel reply

Your email address will not be published.