Nimettömistä

Keskiviikkona raahasin tiedekunnan kirjastosta kasan kirjoja, muun muassa kirjan naisten alushousujen historiasta Suomessa. Tutkimuksessa muisteltiin, kuinka vielä pitkälle 1900-luvulle naiset saattoivat virtsata seisaallaan, koska he eivät käyttäneet alushousuja tai he käyttivät housuja, joissa oli iso halkio jalkojen välissä. Tänään törmäsin sitten ihan samaan muisteluun Anna Amnellin blogissa (kohdassa “Mummot pissasivat seisaaltaan”). Myös siippani isä on muistellut samaa tapahtuneen vielä 1940-luvun alussa maalaispitäjässä.

Viikattuja naisten alushousuja Samaritaine -tavaratalon postimyyntiluettelosta vuodelta 1911:

Tätä taustaa vasten mummon valtavan väljät ja polviin ulottuvat alushousut eivät tunnu lainkaan hassuilta. Taas kerran minua kummastuttaa, kuinka ohut kulttuurikerros onkaan: Asia, jota me pidämme itsestäänselvyytenä onkin ollut itsestäänselvyys vasta muutaman vuosikymmenen ajan. Vielä 1900-luvun alussa maatalousyhteisössä alushousuja saatettiin pitää paheellisena, häpeiltävänä ja tai vähintään epämukavana vaatekappaleena. Naisia, jotka käyttivät alushousuja, pidettiin löyhämoraalisina ja heistä juoruiltiin. Eli isoäitieni äideille eivät alushousut olleet selviö; ensimmäiset housut saatettiin tehdä vasta kansakoulussa ja niitä käytettiin vasta pakon edessä.

Toinen asia, jota Suomessa ei juuri ole tutkittu, ovat kuukautissuojat. Olen ymmärtänyt, että korkeimmissa yhteiskuntaluokissa on kuukautissiteitä ja -vöitä käytetty vuosisatojen ajan, mutta miten on toimittu agraariyhteisössä? Ei kai hankalasti puhdistettavia vaatteita ole sotkettu kuukautisvereen? Tutkimuksiakin olen aiheesta yrittänyt hakea, mutta laihoin tuloksin. Osaisiko joku valaista minua tässä asiassa?

Lukemista:

Heikinmäki, Maija-Liisa. 1967. Mitä hameiden alla. Naisten alushousujen käyttööntulo Suomessa. Helsinki: SKS.

Delaney, Janice. 1988. The curse: A cultural history of menstruation. University of Illinois Press.

You may also like

24 Comments

  1. Muistelisin jossain Kaari Utrion (?) romaanissa törmänneeni aiheeseen? Käyttettiin muistaakseni vanhoja flanellirättejä.Viktoriaanisissa käsityökirjoissa on vilahdellut pumpulilangasta virkattuja kuukautissuojia. Luulisi että niiden peseminen olisi hankalaa, eikä ne paljon taineet imeäkään. Ehkäpä niidenkin kanssa käytettiin rättejä?

  2. Minäkin olen kuullut virkatuista kuukautissiteistä, jotka kiinnitettiin jotenkin vyön avulla. Onneksi niistä ajoista on siirrytty siivekkäisiin kirjanmerkkeihin.

  3. tosiaa Kaari Utrio kirjassa Eeevan tyttäret käsittelee hiukan kukautisia, mutta ei siinäkään ole paljoa. Siinä on myös maininta, että ensimmäiset kertakäytttöiset kuukautissuojat tulivat markkinoille 1920- luvulla. Ne on ovat maailmansodan ylijääneitä haavasuojia.

  4. Tuosta kuukautissuoja-asiasta ei tosiaan ole paljon tutkittua faktaa saatavana. Mummoni (s. 1908) puhui “räteistä” ja kertoi että olivat tehneet niitä mm. koulussa käsityötunnilla. Hän taisi mainita jotain myös kudotuista ts. “neulotuista” räteistä.

  5. Mjoo, mäkin olen jossain muistelmissa ja romaaneissa törmännyt noihin itsevirkattuihi rätteihin. En vain ole tietoinen, että onko niitä käytetty kuinka kauan. Muistaakseni 1800-luvulta on tietoja, mutta entäs itä ennen? Eipä taida olla perunkirjoihin merkattu kuukautissiteitä.;)Tuo rahkasammal on kyllä hyvä. Vitsi kun löytäisi jotain kirjallisuutta.

  6. Sammaleeseen törmäsin minäkin historiallisissa romaanissa. Olikohan Paula Havas kirjailija. Jokaisen piti kerätä talven aikan tarvittavat sammaleet ja kuivata ne.

  7. mutta eikö kuukupit olleetkin jossain vaiheessa enne kertakäyttöisiä rahareikiä käytössä ihan yleisesti, ennen kuin ruvettiin myymään noita terveyssiteitä, eli huijaamaan naisten talousrahoista aimo summa ketakäyttöhumpuukiin, josta tehtiin se terveellinen vaihtoehto, kun kupeista ei ole juuri massabisnekseksi kun ovat pitkäikäisiä …. tai sitten tämä on vain kuukuppikunnan omaa keksintöä et nää on ollu yleisesti käytössä jo isoäidin aikaan .. no, lähihistoriaahan tää ois sitten ..

  8. Sinä anonyymi kuukuppi-ihminen, mistä materiaalista kuvittelet kuukuppeja valmistetun yli 100 vuotta sitten? Ja tuo terveys-sana siteiden yhteydessä, sehän on vain kiertoilmaisu…

  9. 1940-luvun alussa serkkuni käytti virkattuja kuukautisuojia. Ne oli vielä valkoisia ja niiden peseminen oli työlästä.Minun ensimmäiset “rätit” oli kuluneista alushousista leikattuja ja taiteltu moninkerroin. Rätit kiinnitettiin sidevyöhön hakaneuloilla. Alushousut piti aina laittaa kuivumaan niin ettei haarus näkynyt.Isotätini pissi seisaaltaan kun ei käyttänyt alushousuja. Äitini oli ostanut ensimmäiset alushousunsa ekasta työpalkastaan noin 1918.Vanhaan aikaan naiset olivat paljon raskaana tai imettivät tai olivat nälkävuosina niin laihoja ettei kuukautisia tullut toisilla moniin vuosiin. Kuukuppina on käytetty esim appelsiinin kuoria tai laitettu pumpulia häpyhuulten väliin.

  10. Hei anonyymit ihmiset, laittakaan nyt jotain nimimerkkiä, että vähän pysyy perillä siitä, että kuka sanoo mitä.Kuukuppi-asia ei ole ehkä tuulesta temmattu, muistaakseni Egyptissä käytettiin papyrus-tampooneja (jos tämä nyt ei ole joku urbaanilegenda). Lisäksi raskaudenehkäisyssä on käytetty “mekaanisia esteitä”. Tosin näistä voidaan puhua juuri tampooneina, ei kuppeina.Nuo 1900-luvun muistelmat ovat hyviä, kiitos niistä! Minua kiinnostaa vielä varhaisempi aika, mitä tehtiin ennen teollista vallankumousta, kun kaikki kankaat piti itse kutoa? Vanhoille vaatteidenriekaleille oli paljon eri käyttötarkoituksia.Hyvä näkökulma on se, että naiset eivät tosiaan “kärsineet” niin paljon kuukautisista, koska kuukautiset alkoivat verraittain myöhään ja naiset olivat raskaana suurimman osan hedelmällisestä iästää. MUTTA mitä poikkeukset tekivät? Vanhatpiiat ja nunnat esimerkiksi?;)

  11. Hei!Mielenkiintoista keskustelua, täytyypä liittyä tietoineni seuraan :-)Isoäitini on kertonut kudotuista, rahkasammaleella täytetyistä kuukautissuojista, jotka ovat olleet putkimaisia ja kiinnitetty vyöllä paikalleen. Kuukautisten historiasta löytyy itseasiassa tietoa osoitteesta http://www.saunalahti.fi/arnoldus/kuukauti.htmlKirjoitus käsittelee pitkälti asenteita kuukautisiin, mutta loppupuolella on myös hiukan tietoa kuukautissuojista.Enemmän kärsivällisyyttä omaava voi tutustua norjalaisen kuukautismuseon (Museum of Menstruation) sivustoon osoitteessa http://www.mum.org/ Kyseenomaista museota ylläpitää jokin kuukautissuojafirma ja siellä on näytteillä kuukautissuojia eri aikakausilta. Sivusto ei ole kovinkaan ihmeellinen, mutta jotain tietoakin sieltä löytyy.

  12. Puh, työkoneelta ei onnistunut kommentointi (miksoköhän ;) ) ja nyt pitää ihan vapaa-ajalla palata asiaan.Äitiparkani joutui vielä 50-luvulla virkkaamaan suojia käsityötunnilla. Emännän tietokirjassa taitaa olla myös ohjeita (minullakin on vihdoin koko sarja!).Jso saksan kieli sujuu, löytyy teos Kristina Hohage: Menstruation: Eine explorative Studie zur Geschichte und Bedeutung eines Tabus. Verlag Dr. Kovac, 1998, ISBN 3860648454 TUlee myös mieleen, että keskiajalla Euroopassa matkailleet arabit tapasivat matkakertomuksissaan valitella eurooppalaisten hajua… ehkäpä ne alusvaatteet tosiaan olivat tahraiset.Tästä aiheesta saisi monta postausta!

  13. Pari lähihistorian muisteloa minullakin. Maalaisyhteisössä varttunut äitini (s. 1935) kertoo lapsuusajaltaan muistavansa miten oma äitinsä (s. 1898) kuivatti pyykkinarulla ‘merkillisiä pötköjä’, joista ei puhuttu eikä lapsen kysymyksiin vastattu! Pötköt olivat vanhoista pehmeistä lakanoista tai esim. laamapaidasta leikatuista kangaspaloista tehtyjä ja sidottu nyöreillä päistään, niin että ne olivat veneen muotoisia. Kerran äitini oli sitten saunassa hähnyt, miten naapurin 1870-luvulla syntynyt rouva oli sitonut vyötärölleen nyörin ja siihen nyöriin tämän pötkön. Tämä vanhempi naapurin rouva muuten ei käyttänyt alushousuja, mutta isoäitini käytti. Paljon on siis muuttunut (historian mittakaavassa) lyhyessä ajassa!- ShamanCat

  14. Kiitos lukuvinkeistä, linkkivinkeistä ja muistelmista! Aivan loistavaa saada tällaista tietoa. Jos ajatuksia vielä herää, niin mielelläni otan niitä vastaan.

  15. Muistelisin, että joitain vuosia sitten Hesarin Kysy Kirstiltä -palstalla olisi kerrottu, että jotkin alkuasukaskansat olisivat käyttäneet luonnonpesusientä tamponin tapaan.Mutta tämä siis koski päiväntasaajanseudun kansoja.

  16. pesusientä käytettiin myös etikkaan kastettuna ehkäisykeinona ja olen kuullut että maalla aikoinaan annettiin kuukautisveren vain vuotaa jalkoja pitkin maahan koska se oli hedelmällisen naisen merkki eikä mikään suuri häpeä. tästä ajasta oletan olevan jo useamman sata vuotta.

  17. Vielä,neulovan miehen serkkutyttö tekee aiheesta gradua teidän laitoksella. En viitsi laittaa tähän nimiä, mutta mä luulen, että se gradu on hiljalleen valmistumassa ellei jo valmistunut.

  18. Törmäsin 1900-luvun alun kuukautissuojia käsittelevään graduun, ja mieleeni muistui, että aihetta oli syksyllä blogissasi pohdittu. Ehkä gradu on jo tuttu, mutta linkitän sen vielä tähän.”Linnunkiikut ja kallen kaulukset: Kotitekoiset kuukautissiteet 1900-luvun alkupuolen Suomessa”https://oa.doria.fi/handle/10024/4223

Leave a Reply to Anna Amnell Cancel reply

Your email address will not be published.