Näitä tyttöjä on pakko rakastaa:
Sahara Hotnights. Ei ehkä katu-uskottava bändi, mutta ainakin söpö.
Huomenna Tallinnaan. Ruokaa, vaniljavodkaa ja shoppailua.
La Musique Française
Olen yksin kotona tänä viikonloppuna, siipalla kun on töitä. Siksi voin rauhassa luukuttaa esimerkiksi ranskalaista poppia niin kovaa kuin haluan. Naapuria ei juuri tarvitse ottaa huomioon, kun se itsekin pitää sen verran kovaa metakkaa (miten pienestä aasialaistytöstä voikin lähteä sellaista ryskettä ja kopinaa).
En tiedä mistä johtuu, mutta ranskalaiset pop-kuningattaret, Mylène Farmer ja Alizée, ovat mielestäni paljon hienostuneempia kuin amerikkalaiset kanssasisarensa. Vai onko kyse vain mielikuvista?
Mylène:
Alizée (uusi single, johon ei ole vielä oikeaa videota):
Kuvaa ja musiikkia
Pitää mainostaa paria juttua, joista olen innostunut.
Kotiopettajattaren romaani (Jane Eyre) on tullut nyt kolmena tiistaina TV1:ltä. Ensi tiistaina tulee viimeinen osa. Uusi filmatisointi on todella hieno ja se onneksi löytyy jo Amazonilta. Pääosan näyttelijä Ruth Wilson on todella kaunis ja filmatisointi on ylipäätään hyvin esteettinen. Tykkään.
Muistan, kun lainasin koulun kirjastosta yläasteikäisenä Kotiopettajattaren romaanin ensimmäistä kertaa. Painos oli varmaan ajalta ennen sotia ja siinä oli hienot vaaleanruskeat nahkakannet. Vaikka olen lukenut kirjan pari kertaa sen jälkeen, en muista juonta täysin, paitsi että siinä on semionnellinen loppu. Onko kenelläkään muulla samanlaista “ongelmaa”, ettei muista näkemiensä elokuvien tai lukemiensa kirjojen juonta? Minun on hirveän vaikea jälkikäteen selittää juonta, vaan muistan yleensä vain tiettyjä yksityiskohtia ja tunnelmia. En siis yleensä muista mitä elokuvassa/kirjassa todellisuudessa tapahtuu.
Type O Negative on suvainnut vihdoin julkaista uuden levyn, joka kuulostaa pelottavan paljon bändin alkuaikojen tuotannolta. Ihan piristävää, vaikka itse pidänkin enemmän bändin “popahtavammista” ralleista. Black No. 1 on esimerkiksi aina yhtä hyvä (yhdeksän minuuttia pitkä versio soi mp3-soittimessa usein). Yhtyettä on mahdollista kesällä pällistellä Sauna Open Air -festareilla, jonne minä en kyllä varmaan eksy, koska a) olen mukavuudenhaluinen b) festareilla ei ole muita hyviä esiintyjiä c) kukaan ei lähde mun kaa.
Nyt virkkaamaan. On siis hurja perjantai-ilta tiedossa.
PS-projekteja
Valkoinen hame on tässä vaiheessa pienien takapakkien jälkeen. Jouduin purkamaan pitsisen alun melkein kokonaan, kun tajusin, että hameesta oli tulossa todella leveä. Milloinkohan muistan, että mallitilkku kannattaa tehdä pyöröpuikoilla jos varsinaisen työnkin niillä tekee. Pitsipinta näyttää nyt onnettoman ryppyiseltä, kokeilin kuitenkin jo etukäteen onnistuneesti mallitilkun höyryttämistä, ei siis syytä huoleen.
Neuloksen pinta on todella kivan näköistä ja myös mukavan tuntuista. Kiitos Juulille ideasta yhdistää villa puuvillaviskoosisekoitteeseen! Tosin vieläkin vähän jännitän hameen pesua ja värjäystä. Värjäyksessä hameesta tullee mukavan läikikäs/meleerattu, kun villa imee paremmin väriä kuin puuvilla tai viskoosi. Tarkoitus on värjätä hame melko vaaleasävyiseksi, jolloin sävyerot eivät ehkä ole niin merkittäviä.
Olen kerännyt työpöydälle purkillisen sinisävyisiä lankoja. Noista tullee värikkäitä lapasia. Inspiraatiota odotellessa voin tuijotella purkkilankoja.
Kevät on tulossa, lumi sulaa vauhdilla! Hämmentävää on, että lumen alta ei paljastukaan ruskea kuollut ruohomatto vaan aivan vihreä uusi ruoho. Miten tämä on mahdollista? Viime keväältä on vappuaatolta todistuskappaleita ruskeasta ruohosta. Tänä talvena ei ole tarvinnut juuri marista kauheista ilmoista, kun on ollut niin lämmintä koko ajan. Toisin oli viime vuonna maaliskuussa.
Viime aikoina olen kuunnellut nostalgia-musaa, Beatlesia ja vanhaa 80-luvun Eurythmicsia. Kaksi aivan totaalisen erilaista bändiä, mutta kummankin mukana voi mainiosti laulaa, koska sanoista saa selvää.
Nyt ulos sunnuntaikävelylle!
Teinix
RRRammstein!!
Näin viime yönä unta Rammsteinin Till Lindemannista. Täytyy sanoa, että heräsin varsin hyväntuulisena tähän aamuun. ;)
Ah, mikä mies!
Nyt on sitten Rammstein raikunut koko aamun kotona kirjoittaessani metodologia-esseetä. Toivottavasti yläkerran puukenkä-naapuri ei häiriinny…