Sukista ja hiuksista

Koska viime vuoden sukkasaldo oli niin onneton (vain KAKSI paria sukkia), niin tänä vuonna pitää petrata. Jo blogin nimikin velvoittaa. Marraskuun 4. päivänä aloitetut sukat ovat ensimmäinen-sukka-melkein-valmis -vaiheessa.

Huomasin joskus viime vuoden puolella, että Hanna oli saanut jo marraskuussa valmiiksi melkein samanlaiset sukat. Tuo on kyllä kaunis pitsikuvio.

Ja nyt seuraa taas hiuspohdiskeluja:

Kävin eilen kampaajalla. Valitsin paikaksi Friggan suositteleman Volymexin, koska se on “kotimatkan varrella” ja siellä nähtävästi osataan käsitellä pitkiä hiuksia. Olin melko nynny, hiuksistani leikattiin noin 20 senttiä ja edestä vähän kevennettiin. Sijoitin pienen omaisuuden Tigin hoitotuotteisiin ja nyt minulla on kaikki edellytykset pitää hiukseni kunnossa. Headrush -kiiltosuihke tulee olemaan monen päivän pelastaja.

Tuo 20 sentin hiusten lyhennys teki ihmeitä. Tykkään kovasti! Kuten kuvasta näkyy, latvat olivat todella kuivat. Hiukset tuntuvat nyt paljon kevyemmiltä, ne eivät samalla tavalla takerru kaikkialle ja ne on helppo harjata. Huonona puolena mainittakoon, että letillä hiukset ovat nyt todellinen nysä. Hassua, kun on tottunut pitkiin hiuksiin, niin nyt hiukset tuntuvat vain puolipitkiltä, vaikka tottakai tiedän, että ne ovat edelleen pitkät. Ja onneksi ne saa edelleen saksalaistyyppiselle hiuskruunulle. :)

Joku ihminen muuten veti herneen nenään edellisestä hiuskirjoituksestani. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun minusta puhutaan Suomi24:n feminismi-palstalla (tosin nähtävästi miehen toimesta). Olen melkein julkkis. Vinkkinä todettakoon, että jos on kommentoitavaa, niin kyllä minun blogiinikin saa kommentoida, ettei tarvitse mennä avautumaan muille foorumeille.

Continue Reading

Sähköisiä lehtiä

Aika on kortilla ja sen riittämättömyyden tunnetta ei ainakaan vähännä fakta, että löysin kaksi uutta sähköistä lehteä, joihin todellakin pitäisi tutustua paremmin.

Arkeologia Nyt!-lehti (numerot ovat sitten pdf-tiedostoja) on oikeastaan tuttu, mutta en ole lukenut sen uusia numeroita pariin vuoteen.

Elore on todella kiinnostavalta vaikuttava folkloristiikan ja vähän muunkin kulttuurintutkimuksen tieteellisiä artikkeleita sisältävä julkaisu.

Voi, kun saisi pari päivää aikaa uppoutua noihin! Jos tiedätte muita hyviä historiaa tai tekstiileitä tai muita mielenkiintoisia aloja käsitteleviä ilmaisia nettilehtiä, niin saa mielellään vinkata. Voin sitten kesälomalla niitä lueskella. :)

Continue Reading

Kultaketjunen-säärystimet

Olisiko niin, että tämä vuosi on säärystimien luvattu vuosi?

Virallinen taidekuva, omien kinttujen kuvaaminen on varsin vaikeaa.

Kultaketjunen -säärystimet ovat olleet puikoilla jo pari kuukautta, mutta eipä tässä ole ilmojen puolesta paksuja villasäärystimiä tarvinnut. Lanka on siis nimetöntä hyvin rasvaista virolaista villalankaa. Kahden pesun jälkeenkin lanka on niin lanoliinista, että kädet tulee hoidettua neulomalla. Lankaa säärystimiin meni 135 grammaa (puikot nro 3,5).

Säärystimien malli on oma, yläreunassa oleva pitsineule on vanhasta Novita-lehdestä (kevät 2006, s. 89), pintaneule on omasta päästä. Pidän pintaneuleesta niin paljon, että olen alkanut jo haaveilla neuletakista, joka olisi samaa neulosta.

_________________________________________________

Linkkivinkkinä mainittakoon, että serkkuni on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen tehdä vuoden jokaisena päivänä Sivu. On jännittävää nähdä, että miten projekti edistyy. Sivu päivässä -blogi löytyy myös Blogilistalta.

Continue Reading

Project Spectrum vol. 2

Se alkaa taas!

Ja minä olen mukana. Tuo helmi/maaliskuu on aika vaikea, kun en oikein harrasta valkoista, sinistä tai harmaata. Mutta katsotaan, kyllä noitakin värejä kaapeista löytyy. Eiköhän tuo keskimmäinen KnitPicksin alpakka menisi sinisiinkin? Ainakin värin nimi on Iris. Iriksestä on ainakin tulossa ohuenohut pitsihuivi (ylläri!).

Continue Reading

Operaatio Hiukset

Sen sijaan, että lukisin kirjaa Modeboken 1900-2000 -kirjaa ja tekisin siitä muistiinpanoja, päädyin äsken leikkaamaan kaksihaaraisia (tai kolmi- ja nelihaaraisia) hiuksiani. Kampaajalle on päästävä ja äkkiä! Ongelmana on, että käyn hyvin harvoin kampaajalla ja ainoa kampaaja, jonka kanssa olen tullut toimeen, on nykyään ihmissuhdekarikkojen takia mahdoton vaihtoehto. En halua, että joudun kertaakaan enää lähtemään kampaajalta itku kurkussa.

Hiusasiaa ei yhtään auta se, että suhtaudun hiuksiin hyvin tunnepitoisesti, hiukset ovat tärkeä osa identiteettiäni ja naisellista minääni. Mutta nyt hiukseni tuntuvat vain TYLSILTÄ.

Haluaisin tehdä jotain erikoista hiuksilleni, mutta jos leikkautan niitä radikaalisti, niin tiedän, että parin viikon päästä taas itkeskelen pitkien hiusten perään. Ongelmana on, että hiusta on melko paljon ja se on pitkää, mutta hiuslaatuni on niin kuiva, ettei hiuksia juuri auki voi pitää. Lisäksi minulla on hiuspyörre otsalla ja takaraivossa, eli mitään lyhyttä hiusmallia ei voi ajatellakaan. Alan pikkuhiljaa olla kypsä vain kiinni pidettävään tukkaan.

Mielessäni on pari vaihtoehtoa:

  1. Hiuksia vain tasoitetaan noin 10cm.
  2. Hiuksia leikataan reilusti, noin 20 cm ja jotenkin kerroksellisesti, että hiukset eivät kulkisi aivan päätä myöten.

Olen kuitenkin niin nynny, että luultavammin päädyn ensimmäiseen vaihtoehtoon. Mistäköhän löytäisin kampaajan, jonka käsiin uskaltaisin antaa pääni käsiteltäväksi? Onko ehdotuksia? Nyt saa törkeästi mainostaa kumminkaimanserkkuja, olettaen, että he osaavat hommansa.

Continue Reading

Säärystimet

Vuoden ensimmäinen työ on vaatimaton. En vieläkään osaa oikein päättää, että ovatko nuo säärystimet “minunlaiseni”. Oikeassa jalassa säärystin on oikeinpäin ja vasemmassa nurja puoli päällepäin. Kumpikin neulepinta toimii.

Kuvat eivät (taaskaan) anna lainkaan oikeutta neulepinnan kauneudelle ja väreille. Todella rasittavaa! Lankaa säärystimiin meni 70 grammaa, ja lankahan on Anna Vaskon käsinvärjäämään suomenlampaan villaa.

Menen tästä marisemaan opintojen pariin.

Continue Reading

Uutta vuotta!

Kalenterivuoden vaihtumista on hyvä juhlistaa tällä vuonna 1910 lähetetyllä kortilla:

Vuoden vaihtumista juhlimme kotona hyvässä seurassa, maukkaalla ruualla ja suurehkolla määrällä punaviiniä. Tulkoon vuodesta 2007 parempi kuin edeltäjistään, onnellisempi ja menestyksekkäämpi.

Aloitin toissapäivänä säärystimiä Anna Vaskon värjäämästä langasta. Tiedän, että minulla on MONTA työtä kesken, mutta en voinut vastustaa langan huutelua. Suomenlampaan villa on todella miellyttävää neuloa, mutta en ole ihan varma, että pidänkö tuosta langan raidottuvuudesta sittenkään niin paljon. En ole itse raidoittuvien lankojen ylin ystävä, vaikka ne vyyhdillä hyvältä näyttävätkin. Katsotaan päätyvätkö nuo säärystimet omaan käyttöön vai lahjaksi.

Continue Reading