Vaaleanpunainen projekti on valmis!

Vaaleanpunainen projekti:

Eli myöhään eilen illalla sain neuletakin valmiiksi. Hehkutan nyt varmaan tätä projektia vähän liikaakin, mutta olen niin innoissani. ;) Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka aina parantamisen varaa tietysti olisi. Toisaalta, ilman ohjetta neulotuksi takki on mielestäni varsin onnistunut. Vähän piti purkaa välillä, kun omat laskelmat osoittautuivat vääriksi ja istuvuuutta olkapäiltä voisi vieläkin parantaa, mutta käyttöön neuletakki pääsee kyllä heti, se on varma!

Tein takkiin todella reilun mittaiset hihat, pitkänä ihmisenä kun yleensä joudun kärsimään ostopaitojen lyhyistä hihoista. Vaikka en yleensä tykkään liukuvärjätyistä tai pätkävärjätyistä langoista, niin tämä lanka lumosi minut heti. VAIKKA se on vaaleanpunaista, tai ainakin pastellisävyistä. Lõngad -lanka on kuitenkin niin ihanan rustiikkia ja elävää, että siinä oudommatkin (minulle oudot) värisävyt näyttävät hyvältä.

Neuletakkiin meni 385 grammaa lankaa, eli kaksi vyyhtiä virolaista Lõngad-villalankaa. Itseasiassa vyyhdeissä piti olla yhteensä 380 grammaa lankaa, mutta sitä olikin sitten vähän enemmän, koska minulle jäi kaksi pientä kerää lankaa. Alunperinhän olin tekemässä vain pientä boleroa ja yllätyinkin iloisesti kun lanka riittikin kokonaiseen villatakkiin.

Kannattaa muuten olla varovainen tuon Lõngad-langan kanssa, minä olin huomaamattani ostanut kahta vähän eri paksuista lankaa. Se ei tosin haitannut, koska paksumman pystyin käyttämään etu- ja takakappaleisiin ja ohuemman hihoihin ja takin viimeistelyvirkkaukseen.

Aluksi ajattelin takin kiinnitykseksi silkkinauhaa, mutta sitten päädyin toteuttamaan kiinnityksen rintakorulla. Minä kun keräilen erilaisia rintarosseja, voin siis vaihdella takin “kiinnitysmekanismia” aina kun huvittaa.

Tässä kiinnittäjänä mummini meripihkainen rintarossi:

Villatakki on neulottu yhtenä kappaleena kädentiehen asti:

Hihat on neulottu sukkapuikoilla suljettuna neuleena hihapyöriöön asti:

Seuraavaksi toteutan pienen hermoprojektin, kännykkäkotelon jämälangoista. Tarvitsen jonkun parissa tunnissa valmistuvan välityön. Kännykkäni “vihreä luuri” -näppäin irtosi muutama päivä sitten, mikä ei ole mikään ihme, kun kännykkä aina laukkujen pohjilla pyörii. Ajattelin siis suojata puhelimeni virkatulla pussilla. Samalla tosin pitää vaihtaa soittoääneksi jokin muu kuin Rammsteinin America. Se kun kuuluu niin hiljaisena, etten varmasti enää kuulisi puhelimeni soivan, jos se olisi jonkin pussin sisällä. Onko ehdotuksia hyväksi soittoääneksi?;)

You may also like

15 Comments

  1. siis wau! toi lanka näyttää tosi hyvältä! Onneksi en uskalla “etelään” lähteä enää ennen synnytystä, ja eiköhän senkin jälkeen täydy oleskella vauvan lähellä jonkun aikaa.. mutta keväämmällä sitten ostoksille taas!

  2. Tuo takki on kyllä tosi kaunis, niin malliltaan ku väriltäänki.Mä myös joudun ja teenki ylipitkiä hihoja, kun normaalit jää aina liian lyhyeks.

  3. Kylläpä tuli kaunis! Äiti on tänään ollut Tallinnassa. Jos ois sattunut lankakauppoja sen matkan varrelle, niin saisin minäkin noita ihania virolaisia villalankoja.

  4. Kaunis neule ja ihanan erikoinen väri! Onko tuo lanka pehmeää? Mulla kun on ollut aika huonoja kokemuksia pistelevistä virolaisista langoista. Tai oikeammin hahtuvista ja niistä kehrätyistä langoista.

  5. On kyllä todella kaunis villatakki!! Minulla taas on lyhyet kädet eli ostovaatteissa joudun aina kääntämään hihansuita, itse tehdyissä pitää tehdä vähän ohjetta lyhyemmät hihat.

  6. Kiitos kaikista kehuista! Mukavaa, että muutkin pitävät nättinä, etten vain itsekseni hehkuttele. ;)Lanka on melko karheaa, mutta ainakin minä pystyn pitämään neuletakkia hihattoman topin kanssa. Tosin en yleensä ole mitenkään herkkä muille kuin tekokuiduille. Mistä tulikin mieleen: sähköistyykö joku muukin, kun laittaa tekokuituisen vaatteen päälle? Itselleni tulee nimittäin ihan huono olo mm. akryylista. Todella outoa, mutta nykyään pitäydyn luonnonkuiduissa.Ja Laura, voin jossain vaiheessa esitellä rintarossikokoelmaani. ;)

  7. Akryyli on minunkin inhokki. En pysty pitämään mitään vaatetta, jossa on akryylia. Hikoilen ja kutian ja tuskastun niin että vaate on otettava heti pois päältä. Tässä yksi syy, miksi boikotoin Novitaa :)

  8. Pirkko ja Mielitty: ymmärrän teitä. Minäkään en voi akryyliä käyttää juuri tuosta syystä. Se hiostaa aivan sietämättömästi. Sitä ei kestä Catwomankaan! Hienoa työtä muuten tuo vaaleanpunainen villatakki!

Leave a Reply to Sari Cancel reply

Your email address will not be published.