Kerään melko passiivisesti 1920- ja 1930 -lukujen näyttelijättärien fanikuvia. Suurin osa kuvien näyttelijättäristä on unhoon jääneitä tähtösiä, mutta se ei minua haittaa. Keräänkin kuvia näyttelijättärien ilmeikkyyden takia. Noin vuosi sitten löysin Norma Shearesin fanikuvan ja Norma hurmasi minut ihanalla hymyllään ja vaatetuksellaan. Norma löysi paikkansa kehystettynä työpöydältäni.

Tänä syksynä keksin, että voisin tehdä Norman pipon/baskerin mallilla oman baskerin. Ennen joulua löysin Vanhan ylioppilastalon joulumyyjäisistä Riihivillan kasvivärjättyjä lankoja ja keksin, että näistähän se Norma-baskeri syntyy! Nyt olen ahertanut baskerin parissa pari päivää.

Norman baskeri ja minun baskerini erovat ainakin siinä, että Norman baskerissa kuvioiden värien kontrasti on paljon suurempi. Kuviot ovat hyvin vaaleita, pohja taas hyvin tumma. Mustavalkoisissa kuvissa haasteellista on se, että melkein mustalta näyttävä väri onkin voinut olla esimerkiksi tummanpunainen. Olisi huippua saada/kehittää sellainen tietokoneohjelma, joka osaisi muuttaa mustavalkokuvat värillisiksi. Mahdotonta, tiedän.

Minua välillä ärsyttää, että “entisaikaan” ihmisten kuvitellaan pukeutuneen vain murrettuihin ja tummiin väreihin. Kuitenkin esimerkiksi Ranskan sotavuodet väreissä-dokumentissa, joka tuli telkkarista jossain vaiheessa tänä vuonna, hyvin näkee, että ranskalaisnaiset pukeutuivat myös 2. maailmansodan aikaan hyvin värikkäästi kukallisiin, punaisiin ja keltaisiin vaatteisiin.

Alla Riihivillan kasvivärjättyjä lankoja. Joukossa on tosin myös luonnonmusta ja lampaanruskea sekä kokenillivärjättyjä lankoja.

Joulun jälkeen on ollut hieman hiljaiseloa, elämään on kuulunut niin vatsatauteilua, oleskelua kuin työntekoakin. Telkkarista on kuitenkin tullut aina välillä hyvää ohjelmaa, ja taikalaatikkoa tapittaessa ovat syntyneet seuraavat:

Biancon vaaleanpunaiset mokkakengät suorastaan vinkuivat päästä kuvaan. ;)

Lanka on Honkarinteen villalankaa, jonka ostin muutama viikko sitten. Lankaa oli muuten tosi kiva neuloa, kun lanoliini samalla rasvasi kädet. Säärystimien malli on omasta päästä. Pelkäsin aluksi, että säärystimistä tulee liian tiukat, mutta ensimmäisen päivän käytön jälkeen voin sanoa, että on mukavaa, että säärystimet pysyvät kunnolla ylhäällä, eivätkä valu makkaroille nilkkoihin. Tyttömäisenä lisäyksenä toimivat vaaleanpunaiset silkkinauhat.

Aatto tuli ja melkein jo meni myös. Varsin mukavaa oli, kaikkia herkkuja, joista olin unelmoinut, myös sain. Tädin tekemät laatikot, sienisalaatti ja rosolli löysivät taas paikkansa lautasella ja masussa. Isän paistama kinkku oli parempaa kuin ikinä ennen. Voisiko se johtua siitä, että Diplomi-insinööri-isäni oli tehnyt kinkun sisälämpötilasta ja paistoajasta hienon graafisen käyrän?;)

Minua lahjottiin ja minä lahjoin. Lahjojen antaminen ja saaminen on todella kivaa, mutta aikuisena lahjat eivät ole jouluaaton kohokohta. Kohokohta on (jopa kliseisesti) ajan viettäminen yhdessä perheen kanssa. Kuitenkin jo useamman vuoden ajan olen viettänyt myöhäisen aattoillan yksin, herkutellen, lukien tai leffoja katsellen. On ihanaa päästä omaan kotiin rauhassa sulattelemaan aaton tapahtumia ja jouluruokia. Nyt ajattelin uppoutua Amélie’n maailmaan, elokuva kun tulee telkkarista. Mitä siitä, vaikka olen nähnyt elokuvan ainakin kymmenen kertaa dvd:ltä?!;)

Joululahjat ovat löytäneet saajansa ja nyt on aika tehdä tiliä millaisten joululahjojen parissa olen puuhaillut parin viime kuukauden aikana. Ensi vuonna voisi taas yrittää aloittaa joululahjojen tekemisen vaikkapa jo kesällä.;)

Joululahjat ovat olleet melko huivipainotteisia tänä vuonna. Seuraavassa kuvallinen ja pieni sanallinen esittely tekemistäni lahjoista. Kaikista pienistä projekteista ei ole kuvaa. Tein lahjoja, joiden tekemisestä nautin ja ajattelin myös lahjojen saajien tykkäävän.

Violetista merinovillasta (Grignoscon Flavia Baby) syntyi Roosa siskolle. Lankaa meni noin 130 grammaa.

Kirjava vihreä/ruskea/valkoinen huivi on ainaoikeaa ja lankana on Italiasta syyskuussa rahtaamani BBB:n Genziana (85% merinovillaa, 15% dralonia), lankaa meni 150 grammaa. Vaaleanpunainen huivi on Sandnes Garnin Kitten Mohairia. Malli on yleinen pitsineulemalli, löytyy esimerkiksi Novita-lehdestä 3/2005. Lankaa meni noin 80 grammaa. Tein itselleni samanlaisen huivin, mutta eri langasta. Siitä huivista kuva täällä.

Vihreä huivi on neulottu pitkittäin Novitan Tosca-langasta, joka ei ole enää markkinoilla. Muistaakseni langan koostumus on 60% akryylia/40% villaa. Lankaa meni vähän yli 100 grammaa. Tykästyin huiviin sen verran paljon, että ajattelin tehdä itsellenikin sellaisen.

Äidille syntyi virolaisesta hahtuvasta kintaat ja kevyesti huovutetussa huivissa on virkattu yhteen hahtuvaa ja paksua Pirkanmaan kotityön Pirkka-lankaa. En muistanut punnita kumpaakaan.

Alla olevia peruspipoja tein itseasiassa kaksi. Lankana 7 veljestä -lanka. Pipon seurana pojille tarkoitettuja heijastimia. Heijastimet kiinnitetään rintaneulalla.

Tein myös “tyttöheijastimia” suvun naisille.

…päätin, että en toivottele hyviä jouluja jokaisessa lukemassani blogissa. Kuvan kera haluan osoittaa joulutervehdykseni (tai mitä juhlaa sitten ikinä vietättekää) kaikille tänne sivuille eksyneille.

Kuva: Still-kuva Valentin Vaalan elokuvasta Vihreä kulta

Tunteellinen poseeraus:

Innostuin virkkaamaan uudenvuoden aaton -juhlintaa varten kultaisen kaulakorun ja rannekorun Marks & Kattensin Flamenco-langasta. Kaikki lähti siitä, että minulla oli uudenvuoden -asua varten vain kultaiset pitsisukkahousut. Olin jo pidemmän aikaa katsellut töissä tuota Flamenco-lankaa ja keksin nyt tehdä langasta koruja kultaisten sukkahousujen seuraksi. Alunperin itseasiassa ajattelin virkattua kruunua, mutta tuli siihen tulokseen, että korut ovat ehkä parempi idea.;) Nyt tilanne on siis sitten se, että minulla on asukokonaisuutta varten sukkahousut, korut ja kengät valmiina, mutta vaatteet vielä puuttuvat.

Lankaa meni koruihin yhteensä alle 20 grammaa. Taidan tehdä vielä toisen rannerenkaan, nuo voivat sitten toimia “ranteenlämmitinkoruina”.;) Kaulakorun lukkona toimiva nappi on helmiäistä.

Marks & Kattensin Flamenco-lanka (viskoosi 77%, polyamidi 15%, metallipolyesteri 8%) on muuten paras metallitehostelanka, jonka tiedän. Lanka on ihanan pehmeää, ei karheaa kuten monet muut metallilangat (vrt. esim. Novitan metallilangat) ja toimii esimerkiksi juuri kaulakoruissa mainiosti.

Jouluvalmistelut alkavat olla pulkassa. Kotona en ole pahemmin ehtinyt olla töiden runsauden takia, onneksi siippa on ehtinyt vähän siivoilla. Jouluaatto ja tapaninpäivä menee sukuloidessa, siis vain joulupäiväksi tarvitsee hankkia ruokaa. Eilen piipahdin sitä varten juustotiskillä ja Alkossa, mutta ne herkut menivät jo eilen, kun vietimme siipan kanssa illan elokuvan parissa. Herkuttelen jo ajatuksella, että joulupäivän saa viettää joululahjakirjoja lueskellen ja punaviinistä nautiskellen.

Minua on jo lahjottu käsinneulotuilla ja kasvivärjätyillä sormikkailla, pussilla kuivattuja metsäsieniä ja neljällä elokuvalipulla. Siippa lahjoi minua Kenzon hajuvedellä, josta olen unelmoinut vuoden. Nyt olen lähes marinoinut itseni kyseisellä parfyymillä ja ympärilläni leijuu ihanalta tuoksuva pilvi. Hih, joulu on mukavaa aikaa.

Luin uusinta Trendi-lehteä töissä ja huomioni kiinnitti Pauliina Seppälän kolumni. Yleensä en hänen kirjoituksistaan juuri välitä, meillä tuntuu olevan kovin erilainen maailmankatsomus, mutta tällä kertaa yllätyin positiivisesti. Seppälä kertoo kolumnissaan Etsy-nettisivusta, johon kuka tahansa voi perustaa omia käsitöitään markkinoivan nettikaupan. Itse on ehtinyt äsken tutustua kuin päällisin puolin sivuihin, mutta vaikuttaa ihan hauskalta idealta. Sinne vain surffailemaan!

Koska moni muukin on tuntunut kokeilleen, niin minäkin sitten. My heritage sivuilla voi kokeilla keneltä julkkikselta näyttää. Palvelu on raastavan hidas, mutta toimii lopulta. Minä näytän kuulemma kasvoiltani hyvällä kuvallani 70 prosenttisesti Aishwariya Railta, Bollywoodin hottikselta. Voi kun näyttäisinkin. Niin, no onhan minullakin kaksi silmää, nenä ja suu. ;)

Hassuinta muuten oli, että ohjelma ei selkeästi ota tosiaan huomioon hiusten väriä. Jännää.

Sisareni raahasi minulle töihin laatikollisen Amazonilta saapuneita kirjoja. Harmi, että joudun kirjat maksamaankin.;) Sisareni kun lainasi jalomielisesti luottokorttiaan ostoksiini. Kirjojen hinnat ovat kuitenkin niin tajuttoman edulliset Suomen hintoihin verrattuna, ettei tuo tilauksen loppusumma päätä huimaa.

Kaikki kirjat olivat tällä kertaa neulomisaiheisia. Olisin halunnut myös muutaman pukuhistoria kirjan, mutta niiden tuleminen olisi kestänyt pari kuukautta. Nytkin kyllä tilauksella kesti luvatun kahden viikon sijaan kolme…

No, asiaan:

Tilasin viisi kirjaa: The Best of Lopi, Folk Socks,Knitting on the Road (Sock Patterns), Vintage Knits ja Alterknits kirjat. Olen ihan onnesta soikeana. Kaikki kirjat ovat hyviä, mutta hyödyllisin heti alkuun taitaa olla The Best of Lopi. Kunhan saan kaikki joululahjat tehtyä, punaisen neulepaidan ja harmaan (värjättävän) huivin valmiiksi, niin siirryn kaarrokeneuleeseen. Ainakin nyt suunnittelen niin. Kirja sisältää paljon erilaisia klassisia kaarrokepaitamalleja.

Sukkakirjat ovat ovat ihan peruskirjoja, ne ovat vain hyvä vahvistus kirjahyllyyn. ostin kummatkin, koska ne sai edullisesti yhdessä.;)

Alterknits on lähinnä täynnä kivoja kuvia ja hauskoja ideoita, ei niinkään ohjeita. Toisaalta minähän en ohjeita kaipaa, kun on jaksa niitä kuitenkaan seurata. Kirjassa on myös se hyvä puoli, että se on jotenkin luksusmaisen oloinen. On oikein ilo katsella tuollaista kirjaa!

Tämän tyyppisiä nyöritysjuttuja olen kaavaillut sukkiin. Voisihan niiden pariksi tehdä myös käsien lämmittimet. Pitäisi varmaan kans hankkia tuollainen marsu sylitettäväksi.

Silkkinauhoja riippumassa jakussa. Iihanan tyttömäistä!

En ole oikein ennen itse ollut innostunut huovutetuista laukuista, mutta tämä on kyllä ihan supernätti:

Sokerina pohjalla on Vintage Knits. Kirjassa on kymmenen mallia, joiden tyylisiä neuleita haluaisin.

Jos olisin pieni ranskatar, tekisin jotain tällaista:

…mutta koska olen iso suometar, niin teen varmaankin jotain tämän kaltaista:

Miten vaikeaa voi olla haalia kasaan vielä pari sivua merihistorian esseeseen?! Sitten ei tarvitsisi ajatella yliopistoa pariin viikkoon… Olen nyt hengannut tietokoneella kolme tuntia ja mitään en ole saanut aikaiseksi. Vähän tuntuu siltä, että essee ei palaudu luennoitsijalle vielä huomenna.

Kevennykseksi vielä Ilun loistava löytö.

Itse löysin tällaisen kuvanpankin tänään. 1800-luvun huippumuotia, kaavoja ja neuleohjeita, tosin tekstilinkkien takana.

Täällä taas ihania historiallisia neulomiskuvia.

Tämä on muualta netistä (huomatkaa vasemman puoleisen tytön naisille sopiva oikeaoppinen jalkojen asento):