Uusimmassa Väv Magasinet -lehdessä on yhtenä teemana historialliset kankaat ja ruotsalaiset keskiajan historianelävöittäjät. Parasta lehdessä ovat muutamat upeat värikuvat historiallisista tekstiileistä. Marisen aina, että miksei arkeologisista tekstiililöydöistä ole ikinä värikuvia lehdissä tai kirjoissa. Kuvat ovat yleensä aina suttuisia mustavalkokuvia.
Väv Magasinetissa on jopa sidoksia erilaisiin murto- ja kärkitoimikkaisiin, joiden mallit on otettu Ruotsalaisista “suohaudoista” löytyneistä kangasfragmenteista. Tosin kaikki eivät ole fragmentteja, lehdessä käsitellään 1920-luvulla suosta löytynyttä ovaalinmuotoista viittaa, joka 2300 vuoden iästään huolimatta vaikuttaa käyttökelpoiselta. Hämmentävintä viitassa ei ole minun mielestäni sen ikä, vaan se että viitta on nähtävästi valmistettu yhtenä kappaleena. Viitan koko on 200 x 248cm. Moisen viitan valmistaminen pystykangaspuissa on aikamoinen työ!
Ovaalinmuotoinen viitta taitettuna käyttöön:
Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa on löytynyt satoja “suoihmisiä”, suohon kuolleita, murhattuja tai uhrattuja vainajia. Osa on säilynyt niin hyvin, että turvetta polttoaineeksi nostettaessa kalmon löytäjät ovat kuvitelleet törmänneensä hiljattain murhattuun ihmiseen. Vuosisatojen aikana suuri osa kalmoista on tuhoutunut, ne on haudattu tavalliseen kirkkomaahan tai muuten tuhottu. Vasta 1800-luvun lopussa alettiin kiinnittää suurempaa huomiota vainajiin ja heidän erikoiseen vaatetukseensa. Radiohiiliajoituksissa 1900-luvulla on selvinnyt, että vainajat ovat eläneet noin 100 eKr-100 jKr.
Suohaudoissa hapettomissa oloissa eläinkuituiset vaatteet ovat säilyneet hajoamatta. Valitettavati pellavaiset vaatteet, joita kaikella todennäköisyydellä oli käytössä, ovat hajonneet jo aikapäiviä sitten. Tanskan Huldren suohaudasta on löydetty naisten villaisia ja nahkaisia vaatteita.
Tanskalaisesta Huldre-suosta löytyneiden kalmojen puvut:
Jännittävintä on, että peplos-tyyppinen hartioilta kiinnitettävä puku on ollut käytössä jo ajanlaskumme aikoihin. Samaa peplos-pukuahan on rekonstruoitu suomalaisiin muinaispukuihin, jotka pohjautuvat 1000-1200 -luvun hautalöytöihin. Sama pukutyyppi olisi siis ollut käytössä täällä pohjolassa ainakin noin tuhannen vuoden ajan. Samasta suosta on löytynyt naisen hame, jonka ruudullinen kuosi voisi olla 1800-luvun naisen puvusta. Hame vain on valmistettu lähes 2000 vuotta aikaisemmin!
Lisää suoväestä mainiossa kirjassa The Bog People (kirjoittanut P.V.Glob). Kirja sisältää kuvia, mutta mustavalkoisia sellaisia…
_______________________________________
Mieli vetää taas kutomaan, kun lukee historiallisista tekstiileistä. Kangaspuita ei kuitenkaan ole saatavilla. Tai kyllähän tuohon työhuoneen nurkkaan mahtuisi….;)
Toinen viime syksynä kutomanista shaaleista/keinutuolimatoista ja Regina:
Tässä näkyvät shaalin väri ja käyttötarkoitus paremmin.
4 Comments
Siis mikä sulla köllöttää tuossa toiseksi viimeisessä kuvassa tuon shaalin päällä??
Regina on blogikettu, lisää hänestä vanhassa postauksessa:http://mielitty.blogspot.com/2006/01/regina-blogikettu.html(laita linkki yhdelle riville)
Kiitos historiapläjäyksestä;) Shaali on todella kaunis. Minulla on vielä toistaiseksi sormet suussa kudonnan kanssa. Haluaisin kyllä kovasti oppia senkin taidon:)
Särmä, jos sinusta kässänopeopiskelija tulee, niin ainakin yksi kudontakurssi on pakollinen. Siinä nyt ei kauheasti opi, mutta kaksi valinnaista kurssiakin on. Itse olen kyllä hankkinut taitoni jo edellisessä opiskelupaikassani.