Tänä(kin) vuonna suuri osa juhannusviikonlopusta menee kaupungissa. Tänään olen ehtinyt vetelehtiä kotona, käydä kaupassa, päällystää nappeja, harrastaa vähän Kool Aid -mehujauheilla värjäystä ja syödä juhannuslounaan.
Ompelin päällystämäni napit tunikaan ja nyt tunika on valmis:
Tunika on ihan jees, se on nätti ja mukava päällä, mutta ruumiinrakenteelleni se on vähän liikaa äitiysmallia. Tunika toimisi varmaan paremmin vyön kanssa, mutta ennen vyön ompelemista voi tuossa tunikassa hyvin leikkiä olevansa seitsemännellä kuulla raskaana (niin ja minähän en sitten oikeasti ole).
Tunikassa on niskassa halkio ja napitus. Nappeja ei tarvitse avata, jollei ole laitattanut itselleen todella isoa kampausta.
Tunikan kaava on viime talven Ottobre-lehdestä (5/2008). Muokkasin kaavaa omille mitoilleni sopivammaksi, mutta hartialinjaa olisi voinut muuttaa vielä sirommaksi. Joka tapauksessa olen tunikaan tyytyväinen ja tulen varmaan tekemään samalla mallilla vielä kesämekonkin. Pidän Ottobren malleista todella paljon. Viime talven ja tämän kevään (2/2009) lehdissä on monta toteutettavaa mallia.
Hihansuihin tuli kuminauharypytyksen sijaan södet napit:
Tunikan kangas on eläväpintaista viskoosia. Kangas ei ole vaaleanpunaista vaan se on kudottu punaisesta ja valkoisesta langasta, jolloin kauempaa katsoessa kangas näyttää vaaleanpunaiselta. Olen pihdannut kangasta jo kauan, olen ostanut sen ehkä viisi vuotta sitten Matan Tekstiilistä. Nyt kangas sitten pääsi käyttöön kesätunikassa. Kunhan vielä tulisi se kesä…
Nyt jatkan iltaa Sherlock Holmesin ja vodkakirsikoiden keralla hyvässä seurassa.
Hauskaa juhannusta kaikille!
8 Comments
Tunika on mielestäni kaunis ja siro, ei yhtään äitiysmallia. rennon kesäisen :) Napit hihansuissa ovat mielestäni kaunis yksityiskohta.
Voikun sitä itsekkin osaisi tehdä vaatteita itse.. tosin enpä ole kokeillutkaan moneen, moneen vuoteen. Kunhan tästä vielä vähän rohkaistun (ja ostan viimeinkin niitä puolia jotka ovat olleet ostoslistalla vuosia)niin ehkäpä ompelukone saadaan kaivettua naftaliinista.
Oi! Tosi kaunis!
Kivannäköinen tunika, vyö varmasti kruunaa komeuden. Ja kankaalla päällystetyt napit tekevät viimeistellyn ilmeen. Olen itsekin haaveillut, josko saisin tehtyä tuollaisia pikkuvekkejä johonkin ompeleeseen, oliko haastavaa vai helppoa?
Sampra, sille on syy, että en pyytänyt ottamaan kuvaa sivulta päin!:D Kannattaa rohkeasti aloittaa ompeleminen, esim. Jokatyypin kaavakirja on selkeä aloitusopas, jossa on kivoja malleja.
Turisti, kiitos!
Bengalia, kiitos. Laitan sitten kuvia, kunhan vyön saan tehtyä. Pikkuvekit on helppoja tehdä, aikaa niissä menee, mutta kunhan kunnolla neulaa (tai jopa harsii), on ompelu helppoa.
Kaunis tunika – tuo kangas on aivan ihanaa, ja pidän myös napeista! Täytynee etsiä tuo Ottobre, niin voin minäkin leikkiä raskaana olevaa… (koska tiedän, että niin väistämättä käy, jos laitan tuonmallisen vaatteen päälleni).
Tyylikästä taas, tuo yllä tuntee varmaan olvansa huoliteltu. Malli on ainakin helteellä ihanteellinen, kun vyötärö saa ilmaa… olipa maha millainen vaan. Sinulle kyllä sopii vyökin kun olet hoikka.
Scaredy-Cat, tuollaisia kankaita vain harvoin löytää, sen takia en ole kangast aennen raaskinut käyttääkään. Tervetuloa ei-raskaana-olevien tunikaklubiin.:)
Pirle, parasta tuossa on juuri tuo ilmavuus. Ihan kuin ei olisi mitään päällä!
ihana! t. kans yks tunikafani. :)