Vaatesuunnittelua

Maisteritar kiittää kaikkia onnitteluista!

Nyt maisterittarella on huolia: Turistilan häät lähestyvät käsittämättömällä vauhdilla. Pukuasialle olisi voinut tehdä jotain jo aikaisemminkin, mutta aikaansaavana ihmisenä lähdin etsimään kangasta leninkiin vasta tällä viikolla. Koska budjettini on tällä hetkellä hyvin rajallinen, suuntasin suoraan UFFille ja Kierrätyskeskukseen.

Kierrätyskeskuksessa hykertelin onnesta, kun löysin ilmaishuoneesta 4,5 metriä puuvillaista kaunista oliivinvihreää pallokangasta. En olisi voinut löytää parempaa kangasta ja nyt sain sen vielä ilmaiseksi!

Kankaasta tullee tällainen mekko:

Ainoa pohdittava asia on, ovatko hameosan kiilapalat leikattu lankasuoraan vai täysvinoon. Olisiko jollain ehdotuksia ja hyviä perusteluja? Helmaa kohottamaan tulee tyllihame.

Iso-Roban UFFilta löysin Marjatta Metsovaaran suunnittelemaan raitakangasta noin 1,5 metriä. Paksusta puuvillasatiinisesta kankaasta jouduin maksamaan 6 euroa, mutta kangas on mielestäni upeaa ja tiesin heti, millaisen hameen olen siitä tekemässä.

Hame on kellotettu ja siihen tulee reippaat taskut:

Tosin kaavoittaminen saa jäädä toiseen päivään, nyt lähden kirpparille, jäätelölle ja sitten töihin!

Continue Reading

Viime aikoina saavutettua

Maisterinpaperitkin sitten mätkähtivät postiluukusta eteisen lattialle. Olen yrittänyt saada tuttuja ihmisiä kutsumaan minua nimellä Maisteri Urmas tai Maisteritar, mutta kaikki tuntuvat suhtautuvan pyyntööni kummallisen nihkeästi. Tosin vanhempani lähettivät Italiasta maisterille osoitetun postikortin.

Nyt pitäisi siis keksiä, että mitä sitä alkaisi aikuisena ja isona tehdä. Siinä riittääkin pohdittavaa. Tänään on ainakin tiedossa hiustenvärjäystä ja sään salliessa luultavammin myös grillausta.

Heinäkuun alussa aloittamani peittopalojen virkkaus on nyt vauvanpeittovaiheessa. Uusia kuusikulmioita tulee pikkuhiljaa, kohta tosin täytyy hankkia lisää lankaa, jos peitosta isompaa mielin.

Löysin kirpparilta (taas vaihteeksi) kivoja nappeja, joistaen tosin luultavasti raaski useimpia edes käyttää. Pidän todella paljon kuviollisista napeista, mutta niitä löytää harmittavan harvoin.

Continue Reading

Harhailua

Kuvittelin, että keskittymiskykyni palautuisi gradustressin kadottua. Olin väärässä. Nykyään pompin asiasta toiseen, en osaa keskittyä tai olla paikallani. Yllättäen mikään ei etene, kun vain haahuilee. Kaikki aloitetut käsityöprojektit pitäisi inventoida, en todellakaan enää muista montako neulepaitaa, -takkia, -sukkaa tai pitsihuivia minulla on kesken. Puhumattakaan kaikista ompeluprojekteista, jotka kaiken lisäksi valmistuisivat nopeasti, jos niihin vain tarttuisi. Niinpä niin, jos

ja pitäisi

. Tästä kaikesta huolimatta aloitin taas yhden uuden projektin.

Paksusta Pirkkalangasta on syntymässä kuusikulmaisia tilkkuja Erika Knightin Koukussa virkkaukseen -kirjan (Essential Crochet) inspiroimana. Saa nähdä syntyykö kuusikulmioita ikinä enempää kuin vauvanpeitollinen, lähipiiriin ei ainakaan ole lähiaikoina jälkikasvua ilmestymässä. Ehkä siskon kissat tarvitsisivat itselleen torkkupeiton, jota retuuttaa ympäri asuntoa?

En ole ihan vakuuttunut peittotilkkujen värivalikoimasta, mutta lähinnä olen kuluttanut jämälankoja pois. Katsotaan, miten projekti edistyy.

Kuvat on otettu uudessa lempipaikassani: noin kahdessa minuutissa kotioveltani kävelee Puu-Vallilan puolelle. Alueen keskellä sijaitsevat silokalliot ovat ihan paras paikka viettää aikaa, kun mukaansa ottaa viltin, käsityön, lukemista ja evästä. Hyvä seurakaan ei ole pahitteeksi.

Kuunteluvinkki:

Uusimmassa Aristoteleen kantapää -ohjelmassa keskustellaan käsityötermeistä.

Continue Reading

So 30’s

Jos minun täytyisi valita 1900-luvulta suosikkivuosikymmeneni muodin suhteen, niin se olisi ehdottomasti 1930-luku. En tiedä, ehkä lapsena tuli katsottua liikaa suomileffoja, mutta 1930-luvun estetiikka vetoaa. Jotenkin tyylissä yhdistyy naisellisuus ja reippaus.

Vuosikymmenen neuleet ovat vartalonmyötäisiä ja hyvin istuvia. Malleissa on usein joko istutetut hihat tai puhvihihat. Harmikseni minulla ei ole 1930-luvulla julkaistuja neulelehtiä kuin muutama, vuosikymmenen neulemallit ovat niin upeita. Seuraavat kuvat ovat Neoviuksen julkaisemasta Virkkaus- ja neuletyöt -lehdestä (2/1938). Voisin ottaa kaikki neuleet käyttöön heti!

Lyhyt jakku edustaa mannermaista eleganssia

. Kuvatekstissä kerrotaan, että jakku on neulottu keltaisesta langasta.

“Wallis”-puseron materiaali oli kuvatekstin mukaan sinistä silkkivillalankaa. Pidän tuosta 30-luvulle tyypillisestä leikkauksesta kovasti.

Pieni neuletakki on kiiltäväpintaista, vaaleaa, harmahkon vihreää kesälankaa

.

Ja sitten omiin neulesuunnitelmiin. Vaikka tämän vuoden puolella on ollut kiireiden takia vaikeuksia keskittyä isompiin neuleprojekteihin, niin toiveissa olisi kesäksi pieni neulepusero 1930-luvun tyyliin.

Paitaan valitsin viime kesänä Tallinnasta Karnaluks-tukusta ostamani hyvin kiiltävän kaapelikierteisen puuvillalangan. “Pure Cotton Crepe” -lankaa ei löydy valmistajansa Cygnet Yarnsin sivuilla lainkaan, mutta Karnaluks-tukun sivuilta kyllä.

Langan ainoa huono puoli on, että se on sen verran ohutta, että sitä pitää nitkuttaa nro 3:n puikoilla, jotka ovat minun makuuni hieman liian ohuet. Kokeilutilkku kuitenkin valmistui yllättävän nopeasti.

Lanka on ihanan väristä ja todella sileää. Niin väristä kuin pitsikuviostakin tulee mieleen kruunutilli, tillin kukkivat latvat. Projekti kulkee siis nimellä Tilli.

Pitsimalli on Eevan käsityöt -lehdestä (1957 kevät), mutta muuntelin pitsimallia jonkin verran:

Continue Reading

Keskiviikkoa

Riemupyörä -armeija alkaa vaivihkaa järjestäytyä työpöydälleni:

Aika menee nykyisin hirmuisen nopeaan. Kun tänä aamuna tajusin, että nyt on keskiviikko, alkoi hieman hirvittää. Juuri äskenhän oli perjantai!

Vaikka olen herännyt tänään kuuden jälkeen, olen lähinnä saanut selvitetyksi kuinka saan kansatieteestä kokonaisarvosanan ja saanut ruinattua itselleni hammaslääkäriajan.

Aktiivisuuteni on tosiaan laiskiaisen luokkaa: edellä mainittujen valtavien ponnistusten lisäksi olen tänään katsonut Rakkautta vain -elokuvan (josta pidän ihan liian paljon). Ja olen kuunnellut lisää Deine Lakaienia, joka ei muuten tee hyvää, jos on vähänkin levoton olo. The Game on kyllä hieno biisi, tykkään sanoista erityisesti.

Olen myös ihastellut 1930-50 -luvun neulottuja uimapukuja ja kesäneuleita, mutta niistä lisää myöhemmin.

Niin, yksi essee, tentti ja gradu olisi tekijäänsä vailla. Pitänee siis ruveta kuluttajasta tuottajaksi.

Continue Reading

Sitä samaa

Opiskelustressin takia ärsyyntymiskynnykseni on hyvin alhainen. Kaikki ottaa päähän ja enkä halua mitään lisähaasteita. Tästä johtuen kaikenlainen tuottava harrastustoiminta on vähän jäissä.

Onneksi on olemassa ihania ihmisiä: perjantaina harrastin laatuseurassa muunmuassa viinittelyä ja Kitkerien neitsyiden hoilaamista (“laulamiseni” tosin on vähintään rikos ihmiskuntaa vastaan). Autoin hieman neulomisessakin. Kehitimme kahden naisen voimin Cinderella’s secret stockings -malliin kauniimman aloituksen. On muuten kaunis sukkamalli, voisin tehdä tuollaiset itsellenikin vähän mallia muuntaen.

Koska perhoshihaisen boleron neulominen ei innosta (en todellakaan jaksa laskea ja suunnitella yhtään mitään), aloitin kasvivärjätyistä langoista huivin. Malli on geneerinen ja paljon viljelty, mutta idean sain Mustaa Villaa -blogista. Tästä omastani tosin tulee aika paljon tylsempi, eikä lainkaan hienostunut.

Minulla olisi lankaa yhteensä 400 grammaa, mutta katsotaan miten pitkälle tuota huivia jaksan neuloa.

Viime aikoina ei ole riittänyt energiaa kirppareillakaan kiertelyyn. Jotain löytöjä onnistuin kiireisellä kierroksella tekemään.

Löysin muutaman metrin käsinvirkattua lakanapitsiä:

Ja valtavan (10 litran?) Riihimäen keittiötölkin:

Tämä iltapäivä on mennyt Mr. Darcyn parissa, kolme viimeistä jaksoa Ylpeyttä ja ennakkoluuloa auttavat mainiosti sellaiseen klassiseen sunnuntaiahdistukseen. Siihen auttaa myös maitokahvi joululahjakupeista ja suklaakonvehdit.

Joululahjaksi saamani über-romanttinen pannumyssy pääsi myös kuvaan.

Continue Reading

Boleroita

Olen viime aikoina miettinyt boleromalleja, koska vaatekaapistani löytyy nykyään niin paljon mekkoja, joiden kanssa bolerot toimisivat mainiosti. Lisäksi minulla on joitakin lankoja kummallisia määriä: Liian vähän neuletakkiin, mutta liikaa lapasiin ja pipoon tai huiviin. 250 grammaa lankaa on oikeastaan aikamoinen ongelma, miten sen kuluttaa niin, ettei jää jämäkeriä.

Tuo perhoshihainen malli sai ideansa Novitan uuden kevätnumeron kansikuvan paidasta. Himoitsen muuten lehdessä olleita pitsikäsineitä, mutta ohjetta vilkaistuani en todellakaan halua alkaa tehdä niitä. Pahus. Nyt pitäisi löytää intohimoinen pitsinvirkkaaja, joka käsineet ihan välttämättä haluaisi minulle tehdä.

Perhoshihaista boleroa varten minulla on Austermannin mustaa merinobambusekoitetta. Lanka kiiltää kauniisti ja on ihanan pehmeää. Se sopii siis pidettäväksi avonaisten leninkien kanssa suoraan iholle.

Vaaleanpunainen bolero edustaa todellista prinsessalinjaa, en ole tosin vakuuttunut sen sopivuudesta minulle niin värinsä kuin mallinsakaan puolesta. Mutta katsotaan. Boleroa varten minulla olisi Sublimen ylellistä lankaa.

Ruskea neulehame on valmis, mutta vaatii vielä loppusäätöä. Siitä ei tullut samanlainen kuin suunnitelmassa, mutta ihana silti.

Olen muuten päätynyt luulosairaiden kastiin: Tuntuu varsin ratkiriemukkaalta viettää terveyskeskuksessa kaksi tuntia kaikenlaisissa kokeissa, varsinkin kun lopputuloksena kropasta ei löydetä mitään vikaa. Selkäkrampit ja kuvotuksentunne ovat korvien välissä. Nice.

Continue Reading

Ihanan kamalaa

Vaikkeivat kuvausolosuhteet ole parhaat, en malta olla laittamatta kuvia muutamasta uudesta jutusta. Nämä ovat mielestäni ihanan kamalia ja kamalan ihania yhtä aikaa. Kyseessä siis ovat uudet meikkipussi- ja kukkaromallit.

Värit ja kuosit ovat aikamoista kitschiä:

Käyttöönottamani meikkipussin proto. Pitäähän sitä kokeilla miten omat tuotteet toimivat!

Huolestuneita pupuja virran äärellä:

Hieman neukku- tai slaavilaishenkistä ornamentiikkaa:

Continue Reading

Hameen suunnittelua

Kaiken häsläyksen keskellä sitä elättelee toivetta, että saisi itsellekin tehtyä vaatteita. Maaliskuussa valmistunut valkoinen neulehame on ihan lemppareitani kaikista valmistamistani vaatteista. Haluaisin lisää neulehameita! Ne kun ovat käyttömukavuudeltaan ihan huippua: lämpimiä, joustavia, mukavia päällä ja ainakin omasta mielestäni myös kauniita.

Olen jo pitkään harkinnut varastossani kauan marinoitunutta ruskeaa Kamenaa hamelangaksi. Heinäkuussa ostin alennuksesta melkein kilon ruskeaa Novita Bambu-lankaa ja jo silloin pohdin Bambun ja Kamenan yhdistämistä. Koetilkku kävi pesussa ja mitään kauheaa langoille ei yhdessä tapahtunut. Lankaa on melko paljon, jos hame ei hirvittävästi lankaa syö, riittänee sitä neuletakkiinkin tai ainakin liiviin. Neulottu jakkupuku olisi asiaa! Tai sitten ei.

Tässä ainakin tämän hetkinen suunnitelma:

Ja sitten taas uuden kameran hehkuttamista (ja hieman uusien nappienkin):

Continue Reading

Kesken

Koko elämä tuntuu olevan tällä hetkellä kesken ja mitään ei ole lähiaikoina tulossa valmiiksi. Ja koko ajan laiskottaa ja nukuttaa. Tiedän, että olen luonteeltani laiska ja mukavuudenhaluinen, mutta nyt laiskotteluni on alkanut ottaa päähän myös itseäni. Miten voi olla väsynyt, vaikka ei tee mitään eikä saa mitään aikaiseksi?

Olen nukkunut yhdeksän tunnin yöunia ja siltikin nouseminen aamulla on vaikeaa. Toivoisin, että tulisin oikeasti vähän kipeäksi (esimerkiksi lievää kuumeilua, ei mitään vakavampaa), jotta voisin rauhassa käpertyä peiton alle unimaan. Lisäksi keskittymiskykyni on aivan nollassa. Opiskele tässä sitten.

Käsitöiden sarallakin kaikki on kesken:

Keskeneräisiä rintarosseja

Keskeneräisiä rintarosseja

Keskeneräisiä baskereita

Keskeneräisiä lapasia

Keskeneräinen alpakkahuivi

Keskeneräinen mohairhuivi

Muistin eilen, että tänään alkavat Helsingin kirjamessut. Itseasiassa minun piti mennä tänään yliopistolle leikkimään analysointiohjelmalla, mutta kirjamessut kiinnostavat huomattavasti enemmän, varsinkin kun on vapari (ja teinhän minä tänään gradua jo 45 minuuttia

). Ah, monta tuntia kirjojen tutkailua luvassa! Minut voi bongata antikvariaattiosastolta kaivelemasta kansatiedettä, historiaa tai vanhoja lehtiä.

Continue Reading