Tilanneraporttia

Viikon päivitystauon aikana ei ole tapahtunut mitään erikoista. Olen tehnyt töitä ja löytänyt gradun tekemiseen taas uutta intoa. Litteroin ensimmäistä haastattelua ja odotan kauhulla kaikkien muiden haastattelujen litterointia. Olen myös neulonut valkoista hametta 40 senttiä, purkanut sen 40 senttiä ja neulonut uudelleen saman verran. Kavennukset eivät oikein menneet kohdalleen ensimmäisessä versiossa. Pinna ei ole onneksi kiristynyt. No, onhan tämä ensimmäinen yritykseni neuloa hametta.

Akva-lapaset ovat valmiit, tosin en tiedä, että koristelenko ne napeilla vai Mielitty-lapasten tavoin kuvilla. Lanka on Esiton huopalankaa ja ohutta Pirkkalankaa.

Aloitin toista paria eri sävyillä jämälangoista:

Olen suunnitellut laukkujen ompelemista uusista ja kierrätetyistä kankaista. Idea laukuista on melkein valmis, mutta milloinkohan ehtisi sitä kokeilemaan?

Kaikista hauskoin kankaista on kaksi vuotta sitten Pietarista ostamani painettu pellava. Olen säilyttänyt kankaassa kiinni olleen hintalapun, joka kertoo kankaan ostetun kaupasta nro 17. “комиссионный” tarkoittaa sanakirjani mukaan osto- ja myyntiliikettä. Tässä tapauksessa kyseessä kuitenkin oli tavallinen valtion kauppa. Osaiskos joku selittää?

Olen innostunut syömään salaatteja ja tällä hetkellä olen koukussa varsiselleriin. Odotan mielenkiinnolla, että milloin en enää kestä ajatusta sellerin syömisestä. Minulla tulee ruuan suhteen aina välillä pakkomielteitä, jotka loppuvat totaaliseen kyllästymiseen. Tänään olisi tarkoitus laittaa lihapataa, johon tulee myös selleriä. Onneksi myös siippa on sellerin ystävä.

Huomenna suuntaamme äidin kanssa katsomaan Anna Kareninaa. En vieläkään ole lukenut kyseistä tarinaa romaanina, vaikka sain teoksen äidiltä jouluna lahjaksi. Äidin kanssa olisi myös mukava lähteä katsomaan Sinebrychoffin museon naistaitelijat -näyttelyä ja retkeillä Lauttasaareen Novitan tehtaanmyymälään (lankalakon pitäminen on vähän niin ja näin…).

Sain äidiltä lainaan kroatian kielen sanakirjan. Nyt ollaan sitten katsottu suhuäänteiden lausumista ja minä olen vertaillut sanoja venäjään. Lukusanat menevät kuin vettä vaan! Sanojen painotuksessa olen vain totaalisen epävarma. Miksei sitä voi lisätä sanakirjaan?

Tuhlasin vihdoin viime viikolla siipalta joululahjaksi saamani Funky Ladyn lahjakortin. Ihastelin pieniä A-kuppikoon miniatyyririntsikoita, jotka olivat nukkemaisen söpöjä ja päädyin ostamaan saman malliset itselleni monta kuppikokoa suurempina. Tällä kertaa liivien valitseminen ei ollut yhtä tuskaisaa kuin viime keväänä (skrollaa alemmaksi postauksessa), kokeilin itse asiassa vain kahta mallia ja ostin kummatkin. Mutta laskukin oli sitten varsin paljon suurempi kuin yleensä. Päädyin Chantellen (istuivat!) ja Marie Jo:n malleihin.

Continue Reading

Sinistä

Akva-lapasten värisommittelua piti päästä kokeilemaan (ai mitkä muut keskeneräiset työt?!).

Pinta on paljon mielenkiintoisemman näköistä luonnossa kuin kuvassa.

Kiva, kun kevät on niin pitkällä, että on valoisaa aikaisin aamulla ja melko pitkään illalla. Tänäänkin oli jo melkein valoisaa klo 06.05. Kohta voi käyttää pikkukenkiä ja ohuita pieniä vaatteita, jee! Toisaalta haluaisin, että kesä tulisi pian, toisaalta toivon, että kevät menee mahdollisimman hitaasti: Toukokuun alkuun mennessä pitäisi olla pelottavan paljon opiskelujuttuja koossa. Realistisesti ajatellen en ehdi tehdä kaikkea siihen mennessä. Ressi!

Mutta ei hätää, blogimaailmasta löytyy myös Selityskirjasto myöhästyneitä harjoitustöitä varten. Ajattelin sanoa “Ei pysty, liian hapokasta”, kun minulta tivataan Praktikum-päiväkirjaa tai Tekstiilien testaus -raportteja. Tai ainakin niin haluaisin sanoa.:)

Sain tänään ihania vanhoja nappeja postitse. Nappeja, jotka saavat minut hykertelemään ilosta. Vaikka on noin ziljoona opiskelu- ja työasiaa tehtävänä, haluaisin silti alkaa suunnitella jotain ihan uutta. Olisi ihanaa keskittyä muutamaksi päiväksi vain tuotesuunnitteluun.

Koska minulla ei ole pahemmin aikaa kirjoitella mielenkiintoisia juttuja, kehotan lukemaan siipan Rooma-aiheista Tempus omnia revelat -historiablogia. Viime päivinä blogi on päivittynyt tiheään ja sinne on ilmestynyt monia mielenkiintoisia juttuja. Uusimmassa postauksessa on Rooman turistikartta vuodelle 330 jKr. Ja eikun aikamatkailemaan!

Continue Reading

PS-projekteja

Valkoinen hame on tässä vaiheessa pienien takapakkien jälkeen. Jouduin purkamaan pitsisen alun melkein kokonaan, kun tajusin, että hameesta oli tulossa todella leveä. Milloinkohan muistan, että mallitilkku kannattaa tehdä pyöröpuikoilla jos varsinaisen työnkin niillä tekee. Pitsipinta näyttää nyt onnettoman ryppyiseltä, kokeilin kuitenkin jo etukäteen onnistuneesti mallitilkun höyryttämistä, ei siis syytä huoleen.

Neuloksen pinta on todella kivan näköistä ja myös mukavan tuntuista. Kiitos Juulille ideasta yhdistää villa puuvillaviskoosisekoitteeseen! Tosin vieläkin vähän jännitän hameen pesua ja värjäystä. Värjäyksessä hameesta tullee mukavan läikikäs/meleerattu, kun villa imee paremmin väriä kuin puuvilla tai viskoosi. Tarkoitus on värjätä hame melko vaaleasävyiseksi, jolloin sävyerot eivät ehkä ole niin merkittäviä.

Olen kerännyt työpöydälle purkillisen sinisävyisiä lankoja. Noista tullee värikkäitä lapasia. Inspiraatiota odotellessa voin tuijotella purkkilankoja.

Kevät on tulossa, lumi sulaa vauhdilla! Hämmentävää on, että lumen alta ei paljastukaan ruskea kuollut ruohomatto vaan aivan vihreä uusi ruoho. Miten tämä on mahdollista? Viime keväältä on vappuaatolta todistuskappaleita ruskeasta ruohosta. Tänä talvena ei ole tarvinnut juuri marista kauheista ilmoista, kun on ollut niin lämmintä koko ajan. Toisin oli viime vuonna maaliskuussa.

Viime aikoina olen kuunnellut nostalgia-musaa, Beatlesia ja vanhaa 80-luvun Eurythmicsia. Kaksi aivan totaalisen erilaista bändiä, mutta kummankin mukana voi mainiosti laulaa, koska sanoista saa selvää.

Nyt ulos sunnuntaikävelylle!

Continue Reading

Perhossiipi-huivi

Huivi virolaisesta villasta:

Tämä on ensimmäinen virallinen Project Spectrum -neulomukseni. Lanka minulla on ollut jo pari vuotta, mutta koska olen vaatteiden suhteen siniselle allerginen, olen vain tyytynyt ihailemaan lankaa. PS:n myötä otin kuitenkin kerän käsittelyyn.

Halusin tehdä huivin, joka on erilainen kun viime vuoden aikana tehtailemani kolmiohuivit. Tosin nyt kun Perhossiipi on valmis, olen sitä mieltä, että pidän enemmän pitsimäisistä huiveista. Malli voisi myös toimia paremmin erikoisemmalla langalla, koska malli on niin simppeli. Vaikea sanoa huivista mitään, kun se on niin sininen, etten voi tarkkailla sitä objektiivisesti. :) Lankaa huiviin meni hieman alle 200 grammaa, puikot nro 4 Addi-pyöröt. Pidän virolaisesta villalangasta paljon, vaikka se vähän karkeaa, se on todella lämmintä.

Vielä yksityiskohtakuva niskasta:

Muuten urakoin historiallisen takin kanssa: Käsin ompelua ja lautanauhan tekoa.

Continue Reading

Tulee tai ei tule

Sininen mytty näyttää tällä hetkellä kaikelta muulta kuin huivilta:

Puolet on kuitenkin vielä neulomatta, ehkä se tästä lutviintuu ja pingoitus ja höyrytys auttaa. Tuo epätasaisuus pinnassa tulee kai langan kummallisesta kierteisyyden vaihtelusta. Eniten minua ehkä häiritsee tuo väri, lanka olisi täydellinen esimerkiksi rautakautiseen lautanauhaan. Miksi siis aloin tehdä siitä huivia?

Nyt ulkoilemaan ja tuulettamaan aivoja. Olisi aika paljon tekemistä tänään.

Continue Reading

Koiruuksia

Lampaanvilla/koirankarva -langasta tehdyt baskeri ja lapaset ovat valmiit. Baskerista tuli vähän iso, jos se vielä venyy, niin täytyy virkata sisäpuolelle kiristävä kierros. Pipon täytyy olla kireällä.

Takaraivoon muodostuu hassu hiippa:

Lapasiin ei tullut ylettömän paljon nappeja, mutta ihan tarpeeksi. Ja kuten Hna sanoi edellisen postauksen kommenteissa, nappilapasia voi käyttää vaikka nyrkkirautoina.

Niin baskeri kuin lapasetkin ovat todella peruskamaa, mutta minusta kivoja koristeltuina. Ja koristeet saa helposti irti jos alkaa kyllästyttää. Resorin tein niin baskerissa kuin lapasissakin oikeat silmukat kiertäen.

Koirankarvalanka oli minulle uusi tuttavuus, en ole ennen neulonut siitä. Kuulopuheiden mukaan langassa olisi käytetty samojedin karvaa. Tietääkö kukaan mistä voisi saada lisää noin paksun Pirkka-langan paksuista koirankarvalankaa? Mieluusti tuota pehmeää samojedia, koska olen josukus hiplannut paljon karkeampia koirankarvalankoja. Tuo on niin lämpöistä ja pehmeää materiaalia, että mielelläni ottaisin siitä paksun villapaidan ensi talveksi.

Aloitin uuden bussineuleen (vaaleansinistä, iik!) eilen, tosin huivi meni jo tänään purkuun. Tänään aloitin toista versiota, joka vaikuttaa lupaavammalta kuin tämä ensimmäinen versio.

Päivän onni: Aamuisen bussin kuski kuunteli klassista! Nyt siirryn katsomaan puoli yhdeksän uutisia yhden oluen ja sipsipussin kanssa kuten viime perjantainakin. Tästä on tulossa tapa, pelottavaa.

Continue Reading

Nappitäti riehuu jälleen

Hullu nappitäti on taas asialla:

En ole vielä päättänyt miten paljon nappeja noihin lapasiin ompelen, mutta tuossa on ainakin varaa valita. Pitäisiköhän nappilaatikoihin hankkia lukot?

Tänään olen laiskanlaisesti ahertanut(?!) gradun kimpussa ja toivonut innostuksen nousevan. Juu eipä ole niin käynyt. Motivaatio on ollut hukassa jo useamman viikon, mutta eipä kukaan sanonutkaan, että gradun tekeminen hauskaa olisi. Silti olisi kiva edes vähän innostua aiheesta. Tai ylipäätään opiskelusta.

Sen sijaan olen löytänyt muutaman uuden hauskan blogin, jotka kuvaavat (muunmuassa) raskautta ilman lässytystä. Älä vain klikkaa, jos kavahdat lapsia ja/tai raskaana olevia naisia!

  1. Hnan Paksuna on aivan mainio kuvaus raskaana olemisesta. Ehdoton suosikkini.
  2. Anna äidille elämä naurattaa kovasti.
  3. Elanorin blogissa on muun muassa hämmentäviä

    masukuvia.

Vielä yksi uusi blogilöytö:

Sillä mennään mitä on kuvaa monenlaista elämänmenoa.

Niin ja lopuksi vielä sukulaisille ja ystäville tiedoksi, vaikka linkkivinkeistä voisi muuta päätellä, en ole raskaana.

Continue Reading

Värjäystä ja lankojen valintaa

Värjäsin pari viikkoa sitten saamani koirankarvalangan ruskeaksi. Tosin en tajunnut etukäteen, että koirankarva ei värjäänny yhtä hyvin kuin lampaanvilla. Langasta tuli siis meleerattua, mutta ihan kaunista mielestäni. Olisi tarkoitus saada tuosta aikaiseksi lapaset ja jonkinlainen myssy.

Kuvassa on myös Pukkisaaresta viime viikonloppuna ostamani kaunis solki.

Valkoinen Project Spectrum -hame on edennyt sen verran, että vaihdoin toisen langan Juulin vinkistä villaksi. Kaapista löytyi sopivaa Esiton kampalankaa ja tosiaan yhdistelmänä viskoosipuuvillalanka ja kampavillalanka näyttävät hyvältä. Hieman jännittää, että miten ne toimivat yhdessä pesussa tai värjäyksessä…

Olin tällä viikolla opintojen puolesta tutustumassa Tampereen Teknillisen Yliopiston (ei ole enää nimeltään korkeakoulu, järkytyin!) Kuitumateriaalitekniikanlaitokseen ja Vapriikin Kretongista printtiin –näyttelyyn. Naureskeltiin, että käsityötieteen laitoksen pitäisi järjestää yhteisbileitä TTY:n kanssa, koska TTY:llä kahvilassa kaikki

näkemämme opiskelijat olivat miespuolisia. Harvinaista silmänruokaa aina naisvaltaisella alalla opiskelleelle.

Kretongista printtiin -näyttely kannattaa käydä katsomassa, kuten myös sen vieressä oleva Kenkämuseo.

Continue Reading

Operaatio Sininen (ja valkoinen)

Väriharjoitusta. Kuvassa on käytetty vain sinisiä, harmaita ja valkoista. Lisää kuvasta postauksen loppupuolella.

Project Spectrum tosiaan pyörähti käyntiin sinisen, harmaan ja valkoisen voimin. Koska olen olen aika epäluuloinen kyseisten värien suhteen, tämä väritreenaus tekee hyvää. Aloitinkin sinisen kauden tekemällä luonnoksen erilaisilla sinisillä ja harmailla. On oikeasti vaikeaa käyttää värejä joista ei juuri pidä!

En ole ikinä voinut sietää perussinistä, mutta kaikenlaiset lämpimät laventelinsiniset ja esimerkiksi vihreään vivahtava petrooli ovat minun mielestäni kauniita. Olen usein pohtinut, että näkevätköhän ihmiset värit jotenkin perustavasti erilailla. Esimerkiksi äitini pitää puhtaista ja kirkkaista perusväreistä, joita minä taas vierastan. Näkeekö äitini värit eri tavalla kuin minä vai yhdistääkö hän vain erilaiset värit eri tunteisiin vai mitä tapahtuu aivoissamme, kun arvotamme värejä? Kun minä sanon pitävänä punaisesta se tarkoittaa lähes kaikkia punaisia PAITSI kirkkaita kylmiä puhtaita punaisia. Luullakseni äidilläni mieltymykset menevät täysin päinvastoin.

Oma värimakukin muuttuu. Minulle tummanruskea on uusi musta ja olen viimeisen vuoden aikana innostunut lämpimistä keltaisista: hunajasta, sinapista, okrasta. Punainen kausi alkaa väistyä, vaikka työhuoneen punainen villamatto ja verhot tuntuvat edelleen kovin kotoisilta.

Väreistä lisää:

  1. Muodissa olevat väritkin määrittelevät kansainväliset trenditoimistot, kuten Intercolor.
  2. Olen ennenkin mainostanut Coloria.net -sivuja, mutta sivuilla voi uppoutua tunneiksi värien maailmaan!
  3. Suosittelen Victorian Finlayn Colour-kirjaa (suom. Värimatka) värien historiasta kiinnostuneille.

Miksi sitten maalasin/piirsin yllä olleen luonnoksen? Siksi, koska tarkoituksena olisi neuloa valkoinen hame ja pikkuinen sininen neulepusero. Inventoin vähän sinisiä lankojani ja löysin petroolinsinistä ohutta puuvillalankaa. Oikeastaan haluaisin paidasta pitkähihaisen, mutta koska lankaa on vain 400 grammaa, taitaa pitkät hihat jäädä haaveeksi.

Hametta varten aloitin jo mallitilkkuakin. Lanka on monta vuotta laatikoissa marinoitunutta Novitan Brillaa. Ajattelin käyttää lankaa kaksinkertaisena. Inspiraatiota otin Knit Cafe -kirjan suloisesta neulehameesta, mutta mallineulekin on omasta päästä. Olen vähän skeptinen tämän projektin suhteen. Lanka epäilyttää minua (liian kiiltävää ja kaksinkertaisena ehkä vähän liian paksua) ja en ole ikinä neulonut hametta. Lankaakin on aika vähän, 650 grammaa, tuleekohan tuosta hametta?

EDIT: Heti rupesi ahdistamaan, kun näki sinisen kuvan blogissaan. Ei tämä näytä enää yhtään MINUN blogiltani! ;)

Continue Reading

Sukista ja hiuksista

Koska viime vuoden sukkasaldo oli niin onneton (vain KAKSI paria sukkia), niin tänä vuonna pitää petrata. Jo blogin nimikin velvoittaa. Marraskuun 4. päivänä aloitetut sukat ovat ensimmäinen-sukka-melkein-valmis -vaiheessa.

Huomasin joskus viime vuoden puolella, että Hanna oli saanut jo marraskuussa valmiiksi melkein samanlaiset sukat. Tuo on kyllä kaunis pitsikuvio.

Ja nyt seuraa taas hiuspohdiskeluja:

Kävin eilen kampaajalla. Valitsin paikaksi Friggan suositteleman Volymexin, koska se on “kotimatkan varrella” ja siellä nähtävästi osataan käsitellä pitkiä hiuksia. Olin melko nynny, hiuksistani leikattiin noin 20 senttiä ja edestä vähän kevennettiin. Sijoitin pienen omaisuuden Tigin hoitotuotteisiin ja nyt minulla on kaikki edellytykset pitää hiukseni kunnossa. Headrush -kiiltosuihke tulee olemaan monen päivän pelastaja.

Tuo 20 sentin hiusten lyhennys teki ihmeitä. Tykkään kovasti! Kuten kuvasta näkyy, latvat olivat todella kuivat. Hiukset tuntuvat nyt paljon kevyemmiltä, ne eivät samalla tavalla takerru kaikkialle ja ne on helppo harjata. Huonona puolena mainittakoon, että letillä hiukset ovat nyt todellinen nysä. Hassua, kun on tottunut pitkiin hiuksiin, niin nyt hiukset tuntuvat vain puolipitkiltä, vaikka tottakai tiedän, että ne ovat edelleen pitkät. Ja onneksi ne saa edelleen saksalaistyyppiselle hiuskruunulle. :)

Joku ihminen muuten veti herneen nenään edellisestä hiuskirjoituksestani. Taitaa olla ensimmäinen kerta kun minusta puhutaan Suomi24:n feminismi-palstalla (tosin nähtävästi miehen toimesta). Olen melkein julkkis. Vinkkinä todettakoon, että jos on kommentoitavaa, niin kyllä minun blogiinikin saa kommentoida, ettei tarvitse mennä avautumaan muille foorumeille.

Continue Reading