PS-projekteja

Valkoinen hame on tässä vaiheessa pienien takapakkien jälkeen. Jouduin purkamaan pitsisen alun melkein kokonaan, kun tajusin, että hameesta oli tulossa todella leveä. Milloinkohan muistan, että mallitilkku kannattaa tehdä pyöröpuikoilla jos varsinaisen työnkin niillä tekee. Pitsipinta näyttää nyt onnettoman ryppyiseltä, kokeilin kuitenkin jo etukäteen onnistuneesti mallitilkun höyryttämistä, ei siis syytä huoleen.

Neuloksen pinta on todella kivan näköistä ja myös mukavan tuntuista. Kiitos Juulille ideasta yhdistää villa puuvillaviskoosisekoitteeseen! Tosin vieläkin vähän jännitän hameen pesua ja värjäystä. Värjäyksessä hameesta tullee mukavan läikikäs/meleerattu, kun villa imee paremmin väriä kuin puuvilla tai viskoosi. Tarkoitus on värjätä hame melko vaaleasävyiseksi, jolloin sävyerot eivät ehkä ole niin merkittäviä.

Olen kerännyt työpöydälle purkillisen sinisävyisiä lankoja. Noista tullee värikkäitä lapasia. Inspiraatiota odotellessa voin tuijotella purkkilankoja.

Kevät on tulossa, lumi sulaa vauhdilla! Hämmentävää on, että lumen alta ei paljastukaan ruskea kuollut ruohomatto vaan aivan vihreä uusi ruoho. Miten tämä on mahdollista? Viime keväältä on vappuaatolta todistuskappaleita ruskeasta ruohosta. Tänä talvena ei ole tarvinnut juuri marista kauheista ilmoista, kun on ollut niin lämmintä koko ajan. Toisin oli viime vuonna maaliskuussa.

Viime aikoina olen kuunnellut nostalgia-musaa, Beatlesia ja vanhaa 80-luvun Eurythmicsia. Kaksi aivan totaalisen erilaista bändiä, mutta kummankin mukana voi mainiosti laulaa, koska sanoista saa selvää.

Nyt ulos sunnuntaikävelylle!

Continue Reading

Perhossiipi-huivi

Huivi virolaisesta villasta:

Tämä on ensimmäinen virallinen Project Spectrum -neulomukseni. Lanka minulla on ollut jo pari vuotta, mutta koska olen vaatteiden suhteen siniselle allerginen, olen vain tyytynyt ihailemaan lankaa. PS:n myötä otin kuitenkin kerän käsittelyyn.

Halusin tehdä huivin, joka on erilainen kun viime vuoden aikana tehtailemani kolmiohuivit. Tosin nyt kun Perhossiipi on valmis, olen sitä mieltä, että pidän enemmän pitsimäisistä huiveista. Malli voisi myös toimia paremmin erikoisemmalla langalla, koska malli on niin simppeli. Vaikea sanoa huivista mitään, kun se on niin sininen, etten voi tarkkailla sitä objektiivisesti. :) Lankaa huiviin meni hieman alle 200 grammaa, puikot nro 4 Addi-pyöröt. Pidän virolaisesta villalangasta paljon, vaikka se vähän karkeaa, se on todella lämmintä.

Vielä yksityiskohtakuva niskasta:

Muuten urakoin historiallisen takin kanssa: Käsin ompelua ja lautanauhan tekoa.

Continue Reading

Yleistä löpinää

Uusin Project Spectrumiin sopiva projektini:

Katesaumaa ommeltavana metritolkulla!

Tuosta sinisestä villakankaasta pitäisi tulla keskiaikainen venäläistyylinen miehen takki. Kangas on todella kaunista kalanruotokuviollista (ts. murtotoimikasta) villaa. Matan tekstiilistä löytyy upeita villakankaita, jotka sopivat hyvin historiallisiin vaatteisiin, jos ei halua kasvattaa lampaita, kehrätä lankaa ja kutoa kangasta itse. Kaupan omistajattaren mukaan kaikki kaupan villakankaat kestävät vesipesun!

Sain 170 grammaa koirankarva/lampaanvillalankaa. Karva lienee samojedia. Lanka haisi aivan järkyttävältä sen saadessani (voiko lanoliini härskiintyä?!), mutta pesun jälkeen lanka tuoksuu vain vienosti lampaalta. Ongelmana on, että mitäköhän tuosta langasta tekisin. Lanka karvaa aika paljon, olenkin miettinyt sen värjäämistä. Vihreät koirankarvalapaset ja -pipo voisivat olla hauskat.

Yritän järjestää loppuja opintojani johonkin järjestykseen. Suurimmassa osassa on edelleen gradu ja päättöharjoittelu. Lisäksi pitäisi suorittaa viimeinen metodologia-kurssi ja pari käsityötieteen kirjatenttiä. Kirjatentit varmaankin jäävät kesälle. Puoli vuotta sitten ajattelin optimistisena, että valmistuisin nyt toukokuussa. Nyt nauran tuollaiselle ajatukselle! Syksyllekin jää suoritettavaksi pari kasvatustieteen kurssia. Onneksi ei ole yliopistolta kiirettä mihinkään…

Continue Reading

Lapastehdas

Mielitty-lapastehtaasta valmistuu kohtapuoleen isompi erä lapasia. Värikkäät lapaset on itse värjättyjä, olen ihastunut noihin murrettuihin sävyihin.

Kuvia lapasia varten:

Muuten käsityörintamalla on nyt vähän hiljaista. Project Spectrumin henkeen kannattaa kuunnella Ylen Ykkösen Miten värit syntyvät -ohjelma.

Continue Reading

Operaatio Sininen (ja valkoinen)

Väriharjoitusta. Kuvassa on käytetty vain sinisiä, harmaita ja valkoista. Lisää kuvasta postauksen loppupuolella.

Project Spectrum tosiaan pyörähti käyntiin sinisen, harmaan ja valkoisen voimin. Koska olen olen aika epäluuloinen kyseisten värien suhteen, tämä väritreenaus tekee hyvää. Aloitinkin sinisen kauden tekemällä luonnoksen erilaisilla sinisillä ja harmailla. On oikeasti vaikeaa käyttää värejä joista ei juuri pidä!

En ole ikinä voinut sietää perussinistä, mutta kaikenlaiset lämpimät laventelinsiniset ja esimerkiksi vihreään vivahtava petrooli ovat minun mielestäni kauniita. Olen usein pohtinut, että näkevätköhän ihmiset värit jotenkin perustavasti erilailla. Esimerkiksi äitini pitää puhtaista ja kirkkaista perusväreistä, joita minä taas vierastan. Näkeekö äitini värit eri tavalla kuin minä vai yhdistääkö hän vain erilaiset värit eri tunteisiin vai mitä tapahtuu aivoissamme, kun arvotamme värejä? Kun minä sanon pitävänä punaisesta se tarkoittaa lähes kaikkia punaisia PAITSI kirkkaita kylmiä puhtaita punaisia. Luullakseni äidilläni mieltymykset menevät täysin päinvastoin.

Oma värimakukin muuttuu. Minulle tummanruskea on uusi musta ja olen viimeisen vuoden aikana innostunut lämpimistä keltaisista: hunajasta, sinapista, okrasta. Punainen kausi alkaa väistyä, vaikka työhuoneen punainen villamatto ja verhot tuntuvat edelleen kovin kotoisilta.

Väreistä lisää:

  1. Muodissa olevat väritkin määrittelevät kansainväliset trenditoimistot, kuten Intercolor.
  2. Olen ennenkin mainostanut Coloria.net -sivuja, mutta sivuilla voi uppoutua tunneiksi värien maailmaan!
  3. Suosittelen Victorian Finlayn Colour-kirjaa (suom. Värimatka) värien historiasta kiinnostuneille.

Miksi sitten maalasin/piirsin yllä olleen luonnoksen? Siksi, koska tarkoituksena olisi neuloa valkoinen hame ja pikkuinen sininen neulepusero. Inventoin vähän sinisiä lankojani ja löysin petroolinsinistä ohutta puuvillalankaa. Oikeastaan haluaisin paidasta pitkähihaisen, mutta koska lankaa on vain 400 grammaa, taitaa pitkät hihat jäädä haaveeksi.

Hametta varten aloitin jo mallitilkkuakin. Lanka on monta vuotta laatikoissa marinoitunutta Novitan Brillaa. Ajattelin käyttää lankaa kaksinkertaisena. Inspiraatiota otin Knit Cafe -kirjan suloisesta neulehameesta, mutta mallineulekin on omasta päästä. Olen vähän skeptinen tämän projektin suhteen. Lanka epäilyttää minua (liian kiiltävää ja kaksinkertaisena ehkä vähän liian paksua) ja en ole ikinä neulonut hametta. Lankaakin on aika vähän, 650 grammaa, tuleekohan tuosta hametta?

EDIT: Heti rupesi ahdistamaan, kun näki sinisen kuvan blogissaan. Ei tämä näytä enää yhtään MINUN blogiltani! ;)

Continue Reading

Kamrat

Palautin tänään taas graduteoriaa, testasin muunmuassa kankaiden rypistyvyyttä ja vedenhylkivyyttä ja nyt ajattelin olla pari päivää tekemättä yhtään mitään. Nyt tuntuu taas siltä, että neuloakin voisi, kun kaksi päivää kestänyt infernaalinen pääkipu on vihdoin lähtenyt pois. Tosin oikea silmä näkee edelleen kummallisia väripalloja, mutta kyllä se varmaan tästä.

Eilen tuli loistavan Kamrat-ohjelman kolmas jakso. Ohjelma on edennyt nyt kolmanteen jaksoonsa ja tähän mennessä on käsitelty venäläisten näkemyksiä suomalaisista, venäläisten naisten luonteenpiirteitä ja eilisessä ohjelmassa venäläistä musiikkia. Toivoin, että ohjelmassa olisi ollut Мумий Тролль -yhtyeestä jotain, muttei ollut. Yhtyeen kotisivuilla voi kuunnella kappaleita (tällä sivulla, tosin jätä kappale Прости, Киска! väliin ).

Kamrat-ohjelma on niin hyvä, että venäjän opiskelu on alkanut taas kiinnostaa. Tosin tähän mennessä se on jäänyt ajatustasolle, vähän niinkuin ruotsin opiskelu ja ajokortin hankkiminen. Venäjää olisi kiva osata, mutta opiskelu ei oikein nappaa. Tulee mieleen kaikki hirveät peruskoulun venäjäntunnit (“Kyllä teille korva sanoo miten tuo sana on taivutettava!”) ja piinaavat lukion pienryhmätunnit (“Ai miten niin et tiedä akkusatiivin monikon maskuliinimuotoa?!”). Toivottavasti opetus on muuttunut jotenkin oppilasystävällisemmäksi, vaikka vikaa oli tietysti minussakin, mitäs olin laiska oppilas. Mutta katsokaan Kamrat-ohjelmaa ja lähtekää kanssani Pietariin! (Siippa on kieltäytynyt lähtemästä).

Niin ja tänään alkoi virallisesti Project Spectrum. Ajatuksia on jo, mutta nyt tilaustöiden kimppuun.

Continue Reading

Project Spectrum vol. 2

Se alkaa taas!

Ja minä olen mukana. Tuo helmi/maaliskuu on aika vaikea, kun en oikein harrasta valkoista, sinistä tai harmaata. Mutta katsotaan, kyllä noitakin värejä kaapeista löytyy. Eiköhän tuo keskimmäinen KnitPicksin alpakka menisi sinisiinkin? Ainakin värin nimi on Iris. Iriksestä on ainakin tulossa ohuenohut pitsihuivi (ylläri!).

Continue Reading