Tuoleista

Toissa viikonloppuna olimme iltakävelyllä Kallion puolella ja kuten aina roskalavan bongatessamme, kävimme kurkkimassa porvoonkatulaisen taloyhtiön pihalla olevalle lavalle. Lavalta ei löytynyt mitään, mutta lavan vieressä kökötti kaksi huomaavaisesti lavan ulkopuolelle jätettyä tuolia.

Tuolit olivat hyväkuntoisia, liitokset tukevia, ainoa mikä vaati korjausta, olivat istuinten päälliset. Koska irtonaisten istuimien päällystäminen on sekä kivaa ja helppoa, kannoimmekin tuolit iltakävelyn jatkamisen sijaan minun luokseni. Eli vihdoin minäkin olen löytänyt joskus roskalavalta jotain, siis suurkiitos tuoleista huomaavaiselle ex-tuolinomistajalle!

Tuolit ennen pesua ja verhoilua: oikeanpuoleisessa tuolissa vielä pehmuste, toisesta on jo pehmuste pois.

Tuolit ovat todennäköisimmin 50-luvun lopulta. Kangaskerroksia oli vain kaksi, mutta naulanreikien perusteella tuoleissa on ollut vuosien aikana aika monta erilaista verhoilukangasta. Luullakseni alimmainen villakangas (alla olevassa kuvassa) on alkuperäinen verhoilukangas.

Villakangas oli sen verran rikkinäinen, ettei sitä voinut pelastaa. Päätin uusia myös alimmaisena olleen ”lumppupehmusteen”, joka oli ehkä jo vähän ällöttävä:

Koska varastoissani on sen verran paljon kankaita, en nähnyt järkeväksi lähteä hankkimaan uutta kangasta tuolien päällystykseen. Halusin sitoa tuoleja yhteen muun sisustuksen kanssa (kuulostaapa mahtipontiselta!), siksi päätin käyttää päällisiin pellavaa. Minulla on ennestään kirpparilta hankittu, rohdinpellavalla päällystetty ja pitsiliinoilla koristeltu tuoli. Näihin uusiin tuoleihin halusin jotain samanhenkistä koristelua. On harmillista, ettei tuolinistuinten koristeluun voi käyttää nappeja. Ne olisivat hienon näköisiä, mutta tuntuisivat ehkä vähän liikaa pakarassa…

Aloitin pesemällä tuolit huolellisesti. Kylläpä likaa lähtikin ja onnistuin myös hinkkamaan osan vanhasta lakasta pois! Tuolit pitäisi hioa kokonaan ja lakata jossain vaiheessa, mutta nyt sai riittää pelkkä kuuraus. Laitoin vanhan ällö-lumppupehmusteen tilalle huonekaluvaahtomuovia ja vanulevyä…

Nidoin kankaat ja pehmusteet istuimiin ja tällaiset tuoleista tuli:

Valkaisematonta rohdinpellavaa, ruudullista intianpuuvillaa ja koristenauhaa. Nyt kelpaa istuskella! Kustannuksiksi voi laskea keikan Hakaniemen Etolaan, josta ostin pehmusteet (noin 10 euroa) ja samalla matkalla tapahtuneen kenkäkauppahairahduksen (noin 35 euroa). Ei ole halpoja nuo roskalavatuolitkaan.

***

Kaikki omistamani tuolit ovat muuten aika epämääräisiä. Näitä tuoleja on kaksi ja ne on saatu ilmaiseksi kun Poliisin huutokaupat Vallilassa viitisen vuotta sitten loppuivat ja siirtyivät Kaartinkaupunkiin. Jokainen paikallaolija sai ottaa tuolinsa mukaan kotiin lähtiessään. Nyt nuo tuolit ovat ollen maalauslistalla jo viisi vuotta (eli uusien tuolien lakkaustakin saanee odottaa…). Vaneripintaan pitäisi vähän pakkeloida ja sitten maalata tuolit kermanvaaleiksi. Jalat tosin saavat jäädä mustiksi. Ehkä tänä kesänä olisi jo maalauksen aika?

Noiden kahden tuolin lisäksi minä omistan edellä mainitun kirpparituolin ja sitten nyt nämä kaksi uutukaista. Tosin samanlaista sekametelisoppaa on koko koti.

Välillä pohdin, että tulenkohan ikinä hankkimaan esimerkiksi ruokailuryhmää ja samanlaisia tuoleja pöydän ympärille. Se vaatisi erilaisen kodin ja erilainen koti taas vaatisi erilaisen elämän. Minusta vähän tuntuu siltä, että kirpparituoleilla mennään.

Continue Reading

Pimp my neuletakki osa 2

Itseasiassa tämän takin tuunauksen aloitin jo vuosi sitten, kun olin viininpunaista neuletakkia tuunannut. Viininpunainen takki on ollut ihan lempparini, mutta koska mustaa väriä vierastin aika pitkään (nyt se on tosin päässyt takaisin armoihin), mustaa takkia ei tullut loppuun tuunattua.

Takin kiinnityksenä oli ennen vetoketju. Korvasin vetoketjun isolla helmiäisnapilla. Neuletakin pääntietä suurensin ja ompelin pääntien koristeeksi valkoisen puuvillapitsin.

Vasempaan hihansuuhun kirjailin villalangalla ketjupistoilla sydämen ja ympäröin sen erilaisilla valkoisilla napeilla:

Kohta tämä nainen lähtisi baariin.

Vinkkinä niille, jotka haluavat vaikuttavia tilisiirtoja (tosin pois omalta tililtään): viime viikolla oli hirveä miettiminen, kun tarkistin netistä tiliotetta, että mitä olin ostanut yrityksestä nimeltä Kallion Työ ja Taide Oy. Sitten tajusin, että olin pari viikkoa sitten istunut iltaa Heinähatussa. Epäilyttäviä nuo yritysnimet, mutta tällä kertaa yrityksen nimi korottaa mukavasti viikonloppuisen toiminnan luonnetta.:)

Continue Reading

Pimp my työtuoli

Eli tuunaustuokio -sarja jatkuu vihdoin.

Ihastuin eilen kirppiksellä ihanaan perustuoliin ja se lähti salakavalasti mukaani:

Puurakenteet ovat kunnossa, tuoli on todella mukava istua. Istuinosa on niin syvä, että tuolilla voi hyvin istua risti-istunta -asennossa. Tuolin puupintojen kulumat eivät minua haittaa, pänvastoin. Tuolin kankaalle oli vain tehtävä jotain. Vaikka kangas olikin ehjä, halusin jotain tyttömäisempää!

Tällainen siitä sitten tuli:

Kannattaa klikata suuremmaksi, että näkee yksityiskohdatkin.

Istuinosan kangas on rohdinpellavaa ja kiinnitin siihen käsin ommellen pari joskus kirppikseltä ostamaani pitsiliinaa. Istuinosaan kankaan kiinnitin nitomalla, istuinosasta tuli näin siisti. Jotain hyötyä on siis kankaan pingoittamisen opettelustakin!

Istuinosa on tuolista irti, mutta se on sen verran tukevasti kehikossa, että en kiinnitä sitä nauloilla. Näin on jatkossa helpompi vaihtaa istuinkangasta, tämä ensimmäinen vaalea versio ei luultavammin ole kauhean pitkäikäinen (heitän kuitenkin jotain ruokaa tuolille tms.).

Selkänojatyynyn kangas on monta vuotta kaapissa marinoitunutta Designers Guildin pellavakangasta, vanhan työpaikan luontaisetuja. Kangasta on vielä jäljellä ja varmaan vaihdan jossain vaiheessa istuimeenkin saman kankaan.

Selkänojatyyny on kiinnitetty söpöillä rusettinauhoilla selkänojaan:

Nyt alan keskittyä juhannuksen juhlistamiseen. Luvassa on hyvää seuraa, viiniä ja todennäköisesti hyvää ruokaakin.

Continue Reading

Pimp my farkkuhame

Eli taas on vuoro Mielityn tuunaustuokion. Tällä kertaa otamme käsittelyyn vanhan pitkän farkkuhameen, jonka olen ostanut heräteostoksena noin viisi vuotta sitten. En ole kuitenkaan halunnut laittaa hametta kierrätykseen, koska kangas on hyvälaatuista ja pehmeää farkkua. Sinisen farkkuhameen tuunaus sopii myös Project Spectrumiin mainiosti.

  1. Lähtökohtana tylsä raskas pitkä farkkuhame.
  2. Leikkaamme reilusti helmaa lyhyemmäksi, 25 senttiä joutaa pois. Takana oleva halkio ommellaan kiinni, helma päärmätään ja helmassa oleva reikä korjataan.
  3. Tylsät takataskut poistetaan ja tilalle ommellaan puuvillakankaasta värikkäät taskut
  4. Vyöksi farkkuhameeseen lisätään koristenauha, jonka päät poltetaan purkaantumattomiksi.

Uudet taskut ovat kaksinkertaista puuvillakangasta:

Taskuista tuli hieman naftit, mutta ei haittaa:

Rokrok:

Hameen tuunaus ei ollut kovin radikaali, ajattelin myös helmarimpsua puuvillakankaasta tai helman koristelua napein. Tästä hameesta tuli nyt tällainen vapaa-ajan hame, joka toimii mainiosti kumppareiden kanssa! Kokeilin tänään hametta kävelyllä ja hyvin toimii. Nyt viettämään lauantai-iltaa ja kokkaamaan lasagnea.

Continue Reading

Onnenlehti -huivi nro 3

Hän toistaa itseään.

Omaa mallia on kyllä helppoa neuloa, kun ei tarvitse katsoa ohjetta. :) Lankaa meni noin 65 grammaa ja se on BB:n mohairia Tallinnasta. Tein huivista kuusi mallikertaa korkean, eli mallikerran korkeamman kuin ohjeessa (pdf).

Huivi on hassun värinen, välillä se näyttää myyränväriseltä (=ruskealta), välillä harmaalta, välillä melkein lilalta, riippuen valaistuksesta. Tämä huivi tulee omaan käyttöön, koska ruskeita huiveja minulla ei vielä olekaan (miten se on ylipäätään mahdollista?!).

Pimp my villatakki

…eli Mielityn tuunaustuokio käynnistyy jälleen.

  1. Otamme urheilullisen vetoketjullisen villatakin, joka on pyörinyt kaapeissa jo useamman vuoden. Urheilullinen villatakki ei vain sovi tälle käyttäjälle! Materiaali on kuitenkin laadukasta villaa ja takki on kauniin värinen, siksi se ei ole mennyt kierrätykseen.
  2. Poistamme vetoketjun ja syvennämme kaula-aukkoa. Pääntie siksakataan, käännetään noin yhden cm:n saumavara neuletakin nurjalle puolelle ja siksataan vielä kertaalleen. Näin pääntiestä saadaan siisti.
  3. Vetoketjun sijaan kiinnityksenä toimii yksittäinen nappi ja kiinnityslenkki. Neuletakin etukappaleiden reunoja somistavat puuvillapitsit.

Ja tässä lopputulos:

Rinnukseen tein silkkiruusun kahdesta erilaisesta silkkikankaasta. Takana on rintaneula, eli ruusun saa irti takista helposti. Tuo on ensimmäinen ruusukokeiluni ja siksi ei kestä lähempää tarkastelua.;)

Continue Reading

Pimp my t-paita

Nyt alkaa Mielityn tuunaustuokio:

1. Otamme kökön mallisen kirpparilta materiaalinsa (raakasilkkiä) ja värinsä (okra) vuoksi ostetun t-paidan.

2. Muotoilemme paitaa kovalla kädellä: Hihat pois, sivusaumoista yhteensä noin 20 cm pois, kaula-aukosta turha siveellisyys pois. Koristellaan toppi kirpparilta ostetulla pitsillä, paidasta leikatulla ylimääräisellä kankaalla, napeilla ja silkkinauhalla. Ja voilà, meillä on ensi kesän suosikkipaita valmis.

Olalla oleva koriste on itseasiassa rintaneula, sen voi siis ottaa helposti irti topista, jos alkaa kyllästyttää.

Ja sokerina pohjalla:

Vanhan rikkinäisen pesukoneessa huovutetun villatakin taskusta saa mainion MP3-soittimen säilyttimen. Milloinkohan kyllästyn nappien käyttämiseen koristemielessä?

Seuraavassa Mielityn tuunaustuokiossa on aiheena “Pimp my villatakki”.

Continue Reading