Operaatio Sininen (ja valkoinen)

Väriharjoitusta. Kuvassa on käytetty vain sinisiä, harmaita ja valkoista. Lisää kuvasta postauksen loppupuolella.

Project Spectrum tosiaan pyörähti käyntiin sinisen, harmaan ja valkoisen voimin. Koska olen olen aika epäluuloinen kyseisten värien suhteen, tämä väritreenaus tekee hyvää. Aloitinkin sinisen kauden tekemällä luonnoksen erilaisilla sinisillä ja harmailla. On oikeasti vaikeaa käyttää värejä joista ei juuri pidä!

En ole ikinä voinut sietää perussinistä, mutta kaikenlaiset lämpimät laventelinsiniset ja esimerkiksi vihreään vivahtava petrooli ovat minun mielestäni kauniita. Olen usein pohtinut, että näkevätköhän ihmiset värit jotenkin perustavasti erilailla. Esimerkiksi äitini pitää puhtaista ja kirkkaista perusväreistä, joita minä taas vierastan. Näkeekö äitini värit eri tavalla kuin minä vai yhdistääkö hän vain erilaiset värit eri tunteisiin vai mitä tapahtuu aivoissamme, kun arvotamme värejä? Kun minä sanon pitävänä punaisesta se tarkoittaa lähes kaikkia punaisia PAITSI kirkkaita kylmiä puhtaita punaisia. Luullakseni äidilläni mieltymykset menevät täysin päinvastoin.

Oma värimakukin muuttuu. Minulle tummanruskea on uusi musta ja olen viimeisen vuoden aikana innostunut lämpimistä keltaisista: hunajasta, sinapista, okrasta. Punainen kausi alkaa väistyä, vaikka työhuoneen punainen villamatto ja verhot tuntuvat edelleen kovin kotoisilta.

Väreistä lisää:

  1. Muodissa olevat väritkin määrittelevät kansainväliset trenditoimistot, kuten Intercolor.
  2. Olen ennenkin mainostanut Coloria.net -sivuja, mutta sivuilla voi uppoutua tunneiksi värien maailmaan!
  3. Suosittelen Victorian Finlayn Colour-kirjaa (suom. Värimatka) värien historiasta kiinnostuneille.

Miksi sitten maalasin/piirsin yllä olleen luonnoksen? Siksi, koska tarkoituksena olisi neuloa valkoinen hame ja pikkuinen sininen neulepusero. Inventoin vähän sinisiä lankojani ja löysin petroolinsinistä ohutta puuvillalankaa. Oikeastaan haluaisin paidasta pitkähihaisen, mutta koska lankaa on vain 400 grammaa, taitaa pitkät hihat jäädä haaveeksi.

Hametta varten aloitin jo mallitilkkuakin. Lanka on monta vuotta laatikoissa marinoitunutta Novitan Brillaa. Ajattelin käyttää lankaa kaksinkertaisena. Inspiraatiota otin Knit Cafe -kirjan suloisesta neulehameesta, mutta mallineulekin on omasta päästä. Olen vähän skeptinen tämän projektin suhteen. Lanka epäilyttää minua (liian kiiltävää ja kaksinkertaisena ehkä vähän liian paksua) ja en ole ikinä neulonut hametta. Lankaakin on aika vähän, 650 grammaa, tuleekohan tuosta hametta?

EDIT: Heti rupesi ahdistamaan, kun näki sinisen kuvan blogissaan. Ei tämä näytä enää yhtään MINUN blogiltani! ;)

You may also like

17 Comments

  1. Värimieltymykset ovat kyllä kiinnostava aihe. Omasta mielestäni harmaa on mitä upein väri, en kuitenkaan pidä itseäni harmaana hiirulaisena enkä usko muidenkaan pitävän. Harmaissa, kuten muissakin väreissä, on ällöjä sävyjä (Teema-astioiden harmaa sävy on likaisin tietämäni harmaa).Kymmenen vuotta sitten olin täysin sininen ihminen, ja nykyään en voi sietää kyseistä väriä (ok, esim. petroolin väriä en edes laske sinisiin kuuluvaksi). Laivastonsininen vaatekappale jäisi pukematta, kuten keltaisetkin vaatteet.Muutama vuosi sitten ihastuin ruskeaan, väriin jota olin aina inhonnut. Ruskea kuulemma vetoaa niihin, jotka haluavat turvallisuutta ja vakautta. Tiedä sitten. Kaikki punaiset näyttävät mielestäni hienolta. Tyylikkyys ennen kaikkea, tai edes joskus, joten kaikkinen punaisine takkeineni sovin hyvin punaiseen autooni. Eilen työhuoneeseeni ilmestyi punainen tuoli ja kaksi punaista mattoa. Suurin osa talvihuiveistani on punaisia. Oranssi on väri (vaatteessa), jota olen aina hieman vierastanut, keltaisen ohella. Violetti on mielestäni kummajainen.90-luvun alun neonväreissä oli se(kin) hieno puoli, että ne erottuivat talvipimeässä, joten heijastimen puuttuminen korvaantui osin neonkeltaisella takilla. Siinä mielessä olisi hienoa mikäli ne palaisivat:-P

  2. Ei kai project spectrumissa ole “pakko” neuloa kaikista annetuista väreisä, käsitin että annetuista vaihtoehdoista saisi valita itse. Tämän varaan ainakin itse lasken, sillä en ole sinistä neulonut kuin pariin miesväen sukkiin ja en voisi kuvitellakaan neulovani siitä väristä mitään isompaa. Ei vain ole minunkaan juttuni se väri!

  3. Olen monesti miettinyt tuota samaa: Näkevätkö ihmiset värit jotenkin eri tavalla? Mistäs sen tietää, vaikka silmä taittaisi ja tulkitsisi valon aina eri tavoin, ja väriä jota itse kutsuisin vihreäksi, sinä kutsutkin punaiseksi.. hmm.. sekavaa.. Mutta väriaihe jaksaa kiinnostaa, kivaa!

  4. Mietin lempivärejäni lähinnä sen kautta, että minkälaisia värejä itse tykkään käyttää. Monet “inhokkivärini” sopivat kuin nenä päähän jollekin muulle ihmiselle tai johonkin muuhun kohteeseen. Esimerkiksi laivastonsininen näyttää todella hyvältä monen punapään päällä.Sinitarranharmaa on minusta kauhein harmaa.;)Juu, eihän Project Spectrumia ole mikään pakko noudattaa orjallisesti, mutta minusta on hienoa, että joutuu kouluttamaan itseään värien suhteen. Silloin voi kokea aivan uusia elämyksiä ja kenties alkaa nähdä värit vähän eri tavalla. Ekhä suhtaudun väreihin hieman liian emotionaalisesti.;)

  5. hei, mistä sä olet saannut sen “authentic victorian fashion patterns” kirjan? onko see tilattu nettistä vai saakko sidä vaikka kirjakaupasta helsingissä?

  6. “Authentic victorian fashion patterns” -kirja on Helsingin Akateemisesta kirjakaupasta. Sitä oli ennen joulua kaupassa kaksi kappaletta. Akateemiseen tulee aina välillä tuollaisia “outoja” kirjoja, en tiedä kuka ne sinne tilaa. Amazon.comin kautta kirjaa saa ainakin tilattua.

  7. Minustakin ruskea on uusi musta – en voi ymmärtää miten ihmiset pitää mustaa sellaisena ‘sopii kaikkeen’ -värinä, kun minusta ruskea sopii paljon paremmin useiden värien kanssa. :) Musta taas tekee niistä jotenkin likaisia (johtuisikohan siitä, että pidän ainakin vaatteissa enimmäkseen lämpimistä sävyistä?). Mistä seurauksena minulla oli jossain vaiheessa ongelma, kun en omistanut yksiäkään mustia kenkiä, ja joskus niille kaikesta huolimatta olisi tarvetta. (Kannustin myös kenkäkaupan myyjänä ihmisiä ostamaan jotkut muut kuin mustat kengät.)

  8. Eikö se ole niin, että vanhemmat ihmiset pitävät kirkkaimmista väreistä, koska näkö iän myötä huononee, niin “synkemmät”/tummemat värit eivät enää näytä miltään. Vähän sama kuin kuulo huononee, ja mummalle joutuu aina kovaäänisesti sanomaan.

  9. Musta lammas, muutenkin ihmiset käyttävät ihan liikaa mustaa, niin minäkin ennen. Jotenkin tuntuu, että perusvaatteita saa vain mustina ja kenkävalikoimat ovat surkeat, jos ei halua mustaa. Yleensä murretut sävyt näyttävät paljon paremmilta tummanruskean kuin mustan kanssa.Anonyymi, tuo väite kuulostaa kovin oudolta, eihän näkö yleensä huonone värin suhteen, vaan tarkkuuden. Vanhat ihmiset muuten harvoin pitävät mistään todella kirkkaista väreistä, monien suosikkeja tuntuu olevan hillityt siniset ja esimerkiksi tumma viininpunainen.Äitiäni ei ainakaan voi pitää esimerkkinä tuossa, koska hän ei ole kovinkaan vanha ja hän on pitänyt kirkkaista värisävyistä niin kauan kuin minä muistan.

  10. Meille opetettiin visuualisen suunnittelun kurssilla, että ihmisen silmä “kellastuu” iän myötä. Siksi ihmiset alkavat vanhemmiten pitää juuri sinisistä. Olenkin miettinyt, että näkevätköhän he värit, jotka minulle ovat sinisiä oikeastaan vähän vihreään vivahtavina.Luonnoksesi on äärettömän kaunis, levollinen.

  11. Ai niin, muistin tähän väriasiaan vielä yhden hauskan jutun.Minä itsekin näen värit silmilläni hieman eri tavalla: Toinen silmä on “kylmempi” kun taas toinen hieman “keltaisempi”. Onkin helppo uskoa Särmän kertoma vanhenevista silmistä, ja sitä myötä myös ihmisten erilainen suhtautuminen samoihin väreihin.. Enimmäkseen tietysti on kyse vain makuasioista, kai.

  12. Eikös erilaiset tunnetilat rinnasteta myös eri väreihin? Näin ollen erilaiset elämäntilanteet heijastavat eri värejä. Toimii ainakin minulla, ennen käytin PALJON kirkkaanpunaista, joka on voimakas, jopa aggressiivinen väri. Nyt olen rauhoittunut (toivottavasti) ja pukeudun erittäin paljon vihreään, joka taas mielletään rauhalliseksi, luonnolliseksi väriksi.Huomasin myös äitini värien käytössä huomattavan muutoksen muutama vuosi sitten. Niin kauan kuin muistan, hän on ollut ‘sininen ihminen’. Sairastuessaan syöpään hän kuitenkin aivan ex tempore osti kirkkaan punaisen kaulaliinan. Tämän jälkeen punainen on muutenkin lisääntynyt vaatekaapissaan. Onko tämä voimien hakemista väreistä vai tahaton heijastuma omasta mielentilasta?

  13. Mielenkiintoinen aihe, värit!Minulla ei ole kuin yksi punainen vaate,enkä voi sanoa viihtyväni siinäkään. Oranssia en pukisi päälleni ollenkaan, en myöskään keltaista. Siniseen suhtaudun samalla tavalla kuin sinä.Minun värejäni ovat ruskeat, musta, valkoinen, kauniit harmaat – mutta myös tietty violetti, tietynlaiset vihreät.Kun käyn Suomessa ihmettelen aina miksi kaikilla lapsilla on niin räikeän värisiä vaatteita. Ne sopivat mielestäni huonosti etenkin vaaleille ihmisille. Meidänkin valkonaamapojat kun pukisi punaiseen, suomenlipun siniseen ja sellaisiin niin vot, hui kauhistus. Pinkki on aivan karsea väri niin lapsella kuin aikuisellakin, myöskään en sulata itselläni mitään hentoja pastellisävyjä. Uskon ihan varmasti siihen että ihminen voi saada väreistä voimaa ja toisaalta rauhaakin, mitä kulloinkin tarvitsee.Itseään vaan pitää osata kuunnella ja sitten voi lisätä sen “puuttuvan” värin. Se voi olla vaikka vain huivi tai joku pieni juttu…Minä olen tehnyt rannekoruja joihin olen valinnut mukaan juuri niitä lasihelmiä joita tunnen kulloinkin tarvitsevani.niitä sitten hiplaan itsekseni kun on voimaton olo;-)

  14. Ai Särmä, en ole kuullutkaan näön “kellastumisesta” iän myötä. Ehkä se selittää osan ja osan myös se, että vanhat ihmiset mieltävät kirkkaan ja tummanpunaisen kommunistisiksi väreiksi. Yhden kaverini isoäiti edelleen muistelee kuinka hän olisi halunnut punaisen mekon nuorena, mutta ei saanut sellaista, koska “vain punikit käyttävät punaista”. On hyvä, että nykyään värit eivät ole tuolla tavalla arvolatautuneita.Aika hassua tuo, että näkee eri silmillä värit eri tavalla. Kummaa!Erilaiset tunnetilat ja elämänvaiheet vaikuttavat varmasti merkittävästi eri värien käyttöön. Haluaisin tietää kuinka paljon muodissa olevat värit oikeasti vaikuttavat ihmisten pukeutumiseen. Pari vuotta sitten muodissa ollut kanarialinnunkeltainen ei vain oikein sopinut kenellekään maantienharmaalle suomalaiselle. Kuitenkin niitä vaatteita joku osti…Violet, itse olen miettinyt lastenvaatteista aivan samaa! Se pastellivärejen ja kirkkaiden perusvärejen kirjo sattuu silmiin. Itse jos jälkikasvua joskus saan, niin heidät ainakin puen murrettuihin sävyihin. Taas on yksi lapsuudenaikainen trauma valmis.;)

  15. Johannes Itten lanseerasi 20-luvulla käsitteen “omat värit”. Eli jokainen periaatteessa tuntee mieltzmzstä itselle sopiviin sävzihin. Varmaan sinun ja äitisi väritzksessä on eroja, siis ihon- hiusten- ja silmien värin?Ja hame näyttää herkulta. Mitä jos juoksuttaisit toista lankaa Brillan kanssa, olkoonkin että olisi eri laatua. Kamena tai joku muu lanka saattaisi viedä Brillalta sinua häiritsevän kiiltoisuuden.

  16. Olen ihan Itten- ja Bauhaus-fani! Kai minä taidan olla “kellertävämpi” (olipas hassusti sanottu) kuin äitinä väritykseltäni. Pitäisikin hakea Ittenin opus kirjastosta.Mitenköhän Puuvillaviskoosisekoite ja villa tulisivat toimeen keskenään? En olen ennen yhdistänyt puuvillaa ja villaa.

  17. Ihmisten värimieltymykset ovat erittäin kiinnostava aihe. Olen itse koulun kautta kiinnostunut tästä aiheesta ja teinkin juuri valmistuneeni lopputyöni aiheesta, joka käsitteli lapsia ja värejä. Lukea sai aika paljon värejä käsittelevää kirjallisuutta, mutta se oli antoisaa. Itselläni on menossa nyt sellainen murrettujen värien löytäminen.Tummanruskea, oranssi, keltainen ja turkoosi/petrooli miellyttävät tällä hetkellä, vaikka punainen ja musta pitää silti pintaansa aina. Punaisesta tykkään kaikista sävyistä. Tunnetilat kyllä vaikuttaa mielestäni aika paljon värimieltymyksiin. Värit ovat kiinnostaneet itseäni lapsesta asti, ja tulevat kiinnostamaan aina. Värimieltymyksiini liittyy pitkälti väripsykologia, kyllä värimieltymykset ihmisestä kertoo.

Leave a Reply to Sia Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *