totesi yhdentekevä sivuhenkilö eilen katsomassani italialaisessa elokuvassa Viimeinen suudelma (l’Ultimo Bacio). Elokuva oli muuten ahdistavaa ihmissuhdedraamaa, mutta tuo lause jäi mieleen. Niinhän se on, tavallisuudessa ei nähdä mitään kiinnostavaa, vaan haetaan vain koko ajan uusia kokemuksia tavaroiden ja elämyksien kautta.
Eilen havahduin siihen, että minusta perjantai-iltana on ihan kiva istahtaa katsomaan puoliyhdeksän uutiset kanelioluen ja barbeque-sipsien kanssa. Ensireaktioni oli, että onpa säälittävää, mutta myöhemmin illalla elokuvaa katsoessani onneksi bongasin tuon otsikkona olevan sitaatin. Olen todella tavallinen, muttei se minua haittaa. :)
Gingers Beerin kaneliolut ei ollut muuten hyvää, en suosittele. Puolalainen olut kuulostaa muutenkin epäilyttävältä.
4 Comments
Mä olen joskus kuullut kun toinen valitti parisuhteen/perhe-elämän olevan niin arkista, niin tähän oli hiljainen suomalainen mies, kolmen tyttären isä tokaissut vähän ärtyneesti: Hölmö, se arkihan elämässä on parasta!Nii-in. Se arki on se turva, se juhla on se mauste. Näin mäkin sen ajattelen, ei olut + sipsipussi ole säälittävää… :)
Minäkin ajattelen sen niin, että jos arki on mieluista, niin hyvä. Kaikenlainen spesiaali on sitten vain plussaa siihen päälle.
Hienoa että joku muukin, tavallisuus on minusta aina ollut mahtavaa!T: Born to be boring
sä et todellakaan ole “tavallinen”, et lähelläkään.