Kenkäongelman ratkaisu

Pari päivää sitten kihersimme ystäväni R:n kanssa kun muistelimme lukioaikaista pukeutumistyyliämme. Käsittämättöminta on, että silloin 90-luvun puolessa välissä meidän mielestämme oli todella kätevää omistaa ainoastaan yhdet kengät, jotka tietenkin olivat Dr. Martensit.

Martensit muka sopivat käytettäväksi niin talvella kuin kesälläkin. Ja maiharit olivat mitä loistavin varuste festareille… Todellisuudessa, kuten kaikki martenseja käyttäneet tietävät, kyseiset kengät ovat Suomen talvessa älyttömän liukkaat ja kesällä taas hautovan kuumat. Muttei se silloin menoa haitannut ja maiharit sopivat ah-niin-taiteellisten kuvataidelukiolaisten tyyliin. Muistan myös järkeilleeni, että raskaat kengät tasapainottavat jyhkeällä ulkonäöllään muuta kroppaa…

Ilosaarirockissa vuonna kukka ja kivi… ei kun 1998.

Ylläolevassa kuvassa näkyy festarivarustus yhdentoista vuoden takaa. Ja tosiaan, kuvaan ovat päässeet myös luottokengät, karmeannäköiset ja pöyiset mustat kahdeksanreikäiset(?) Martensit.

Nykyään kesäkaudella pidän mahdollisimman kevyitä kenkiä. Suosikkejani ovat varvassandaalit ja erilaiset balleriinat. Uusimmat balleriinani hankin Violetin ja Aurora Borealiksen vihjeiden avulla, kun pähkäilin muutama viikko sitten blogissa kenkäongelmaani. Kiitos heille avusta! Clarksin Cocoa Creme -kengät ovat uudet suosikkini.

En ole vielä päättänyt onko pieni rusetti liikaa vai ei. Rusetin saa kuitenkin irrotettua helposti.

You may also like

17 Comments

  1. Miten nostalgisiin tunnelmiin päädyinkään, kun mainitsit Dr Martinsit, olin melkein kokonaan unohtanut niiden olemassaolon ja monikäyttöisyyden. Kukapa muita kenkiä tarvitsisi. Yhdeksänkymmentäluvun alun lukiolaisena minulla oli sekä varrelliset että varrettomat docit. Noissa varrettomissa pidin nauhoina silkkinauhoja, jotka usein olivat tarkkaan harkitun eripariset. Joskus nauhan vaihtaminen aiheutti koulusta myöhästymisen, mutta se oli pieni hinta vaatetukseen sopivista kengännauhoista.

  2. oh! mun mielestä martensit oli jotenkin liian klöntät ja raskaat ja sijoitin rahani “sirompiin” Getta grippeihin :D voi että ne oli ihanat. ja aina jalassa. Saakohan niitä vielä jostain?

  3. Niitä irtorusetteja oli joskus ehkä 20 vuotta sitten (vai onkohan siitä niin kauan?). Ne oli kyllä näppäriä, mullakin oli muutamat ja sitten vaan peruskorkoavokkaat ja ilmettä pystyi vaihtamaan sen mukaan mikä fiilis. Ja nyt niitä on taas, onkohan mun vanhat rusetit tallessa. Kirsikka

  4. Reetta, mä ihan unohdin tuosta kirjoituksesta erilaiset nauhat! Mulla oli jossain vaiheessa ainakin valko-violetti -ruudulliset taftinauhat omissa maihareissani. Tuo on jo aika paha, että vaihdoit nauhoja asun mukaan.;)Susanna, mä taas muistelen, että mielestäni Getta gripit olivat jotenkin massiivisemmat ja painavammat (varsinkin kärkiosa, eivätkö ne kaikki olleet metallikärkisiä?). Nykyään on NIIN helppoa, netistä kun löytää ihan kaiken, maihareitakin on nain ziljoonaa mallia. Kirsikka, hämärästi muistan nuo irtorusetit. Tällä hetkellä musta vain tuntuu, että mitä yksinkertaisemmat kengät, sen parempi.

  5. Oi, Dr Martinsit! Nehän oli suorastaan luottokengät siihen aikaan. Ei muita voinut ajatellakaan. Kelpasivat tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Minä omistin tumman viininpunaiset pitkällä varrella sekä mustat lyhyempi varsiset. Kiitos, kun muistutit mieleeni nuo niin ihanat kengät:)..puhumattakaan kuvasta Ilosaarirockin leirintäalueelta. Melkein voin haistaa tuoksun…

  6. Voih, minunkin ajatukseni vaipuivat vastikään lukioaikoihin kun löysin äitini varastoista vanhoja valokuvia, niiden joukossa myös lukion luokkakuvat! Onko se tämä ikä vai mikä, mutta tuntuu että niissä kuvissa on ihan outo tyyppi, outoine ajatuksineen, vaatteineen ja aatteineen…! Mutta silti niissä on jotakin ihanaa, ja mieleeni tulvii rutkasti muistoja, joita en ilman noita kuvia varmaan muistaisi.Ja Dr Martinsit: niitä mulla ei ollut, van jotkut halpisversiot. Kummassakin kengässä erivärinen nauha, ja nauhoissa vieläpä jotakin puuhelmivirityksiä… :)

  7. Heh, muistan että olisin kovasti halunnut Martensit (tosin en kyllä ollut lainkaan tarpeeksi cool pitämään niitä) joskus n. 15-vuotiaana. …Näin kyllä varsin hauskat kiiltonahkaiset pinkit versiot taannoin kaupassa, mutta voi olla, että Martensit eivät – edelleenkään – sovi tyyliini… :D

  8. Apua, mikä nostalgiapläjäys! Ja kaiken kukkuraksi mies kaivoi jostain soimaan yup:n toppatakkeja ja toledon terästä.. :D

  9. Mai, ole hyvä.:) Olen muuten kumpaakin liian käpy nykyään: martensejen käyttämiseen ja festarileirintäalueilla yöpymiseen.:)Visualisti, sä olet edelleen sama tyyppi, mutta vain paljon enemmänkin nykyään kuin silloin. Jalostuneempi ja kultivoituneempi. Suurin osa lukioaikaisista kuvista muuten on järkyttäviä!:DScaredy-cat, en mä nyt tiedä miten cool täytyy olla käyttääkseen Martenseja. Tosin jos ei tunnut siltä, että ne sopivat tyyliin, sitten kantsii käyttää jotain muuta. Martensin tyttöversiot ovat aika jännittäviä.;)TiinaV, nostalgiapläjäyksiä tarvitaan aina välillä!

  10. Mistä olet ostanut belleriinat ja paljonko makso?Blogiasi on todella kiva lukea, jatka samaan malliin :)

  11. Minä olin tuon Susannan kanssa ihan samaa mieltä nuorena, että martensit on semmoset kanootit, ja gettagripit ne olla piti. Niissä oli hienoa pyöreät kärjet, joissa oli terästä ja sopusuhtainen ulkonäkö. Kiitos teräskärjen, niissä jäätyi aina varpaat talvella nopeasti, mutta eivät ne kesällä olleet muistaakseni kuumat. Minulla on omat tallessakin, kokoa 3, mutta annoin ne siskonpojalle nyt käyttöön, kun kukaan ei halunnut ostaa kasvavalle pojalle 100 euron maihareita.Makee kuva kyllä, asennetyttö selvästi!

  12. Palasin vuosi sitten dokkareihin, ne ovat ihan parhaat Helsingin kurakeleillä! Ja nyt ne on taas muodissakin. Minulle eivät naisten kengät sovi, liian leveä räpylä.

  13. Hei Elina!Mullakin on ollut maiharit joskus hamassa nuoruudessa ja olen joskus laskeskellut, että monetkohan kenkärahat siinä säästi, kun piti niitä kesät ja talvet.Mulla paras asu noin 19v. oli tällainen: violetti samettiliivi topin sijasta, valkoinen satiiniminihame ja maiharit… tosi hienot… Ja Ilosaaressakin on tullut notkuttua varmaan samoihin aikoihin kuin sä tai jopa myöhemminkin (voi niitä haikeita nuoruusvuosia…)terveisiä lähettää Anne Hämeenlinnasta

  14. Anonyymi, yritin jäljittää noita balleriinoja Suomesta, mutta en löytänyt. Tilasin osoitteesta http://www.shoes.fr. Kengät maksoivat 59 euroa ja postikulut olivat 6-7€.Annikki, Getta gripit painoivat ihan törkeästi! Itse muistan oikeasti ajatelleeni Martenseja sirompina. Nyt en sano siroudesta enää mitään.:DMatroskin, myönnetään, kurakeleillä Martensit toimivat hyvin!Anne, tuo musta minimekko on tyylikkäimpiä vaatteita mulle teini-ikäisenä. Suurin osa oli todella kummallisia virityksiä. Ei sitä tosiaankaan teininä olisi ollut rahaa ostaa useita kenkiä, onneksi oli maiharimuoti!:)

  15. Jaiks, miksei päivityksesi enää näy blogilistalla?Täällä ilmoittautuu kanssa dr martensien kova kuluttaja, tosin viime vuosina aina vain vähemmän on tullut käytettyä liukkauden takia… Jos nuo maiharit eivät olisi niin liukkaat (ja hitaat sitoa hermostuvan vauvan kanssa), käyttäisin varmaan vieläkin. Inhoan eteisen kenkäröykkiöitä ja mielelläni yksinkertaistaisin sitä kasaa!

  16. Violet, juu nuo Clarksin ovat ihanat. Vähän vaativat sisäänajoa, mutta eiköhän noista tule tämän kesän ehdottomat suosikit.Uhoava Gnu, olen ollut yhteydessä Blogilistan ylläpitoon jo kaksi kertaa, mutta mitään ei tapahdu päivityksen suhteen. Rasittavaa…Martensejen liukkaus on aivan legendaarista! En ymmärrä, mitän nuo voivat olla alunperin työkengät, kun pohjien pito on noin nolla.

Leave a Reply to TiinaV Cancel reply

Your email address will not be published.