Lainasimme lauantaina Ihmissuhteen kanssa vanhempieni autoa ja karautimme muutama kymmentä kilometria länteen päin Ihmissuhteen vanhempien mökille Siuntioon. Täytyy sanoa, että kyllä yksityisautoilu on välillä todella mukavaa, kun ei tarvitse lainkaan välittää aikatauluista. Menopeli vain alle ja menoksi!
Itse kuljen henkilöautolla niin harvoin, etten jaksa tuntea huonoa omaatuntoa muutamista “turhista” kilometreistä. Ja eiväthän ne edes ole turhia, jos matkatessa tutustuu kauneimpaan suomalaiseen maaseutuun, Länsi-Uudenmaan lehtoalueisiin ja kulttuurimaisemaan.
Ihastelin pienen kukkatarhan pikkuruisia kukintoja:
Minulle kyllä kerrottiin ylläolevien kukkien nimet, nyt olen ne jo autuaasti unohtanut. Ylemmän kuvan kukinnon halkaisija on noin 1,3cm, alemman 1,7cm.
Makoilin ruohikolla hetken lehdon kupeessa, kun aurinko sunnuntaina suvaitsi näyttäytyä:
