Esittelen tässä kolmiohuivin ja laukun, jotka tein ensi lauantain häitä varten. En siis itse ole astumassa avioon, vaan Sampsan ystävät Gini ja Mikko.

Huivista näkyy vain osa, mutta se on mukavan kokoinen (yläreuna noin 180cm, sivut noin 110cm). Huivin langat ovat musta Onlinen Mambo ja vihreä tehostelanka, Onlinen Flair. Laukun tein jämälangoista, eniten siinä on Novitan Tahitia, lisäksi huivista jäänyttä Onlinen Mamboa ja Flairia. Yhteensä laukkuun ja huiviin meni 150 grammaa Mamboa, 50 grammaa Flairia ja noin 60 grammaa Tahitia.

Vihreä tehostelanka Flair (väri 0027) on aivan ihana, siitä tulee mieleen sudenkorentojen siivet.

Päätin, että en ompelekaan uutta leninkiä häihin, vaan laitan mustan pellavamekon. En tiedä pahastuuko joku tummasta pukuvalinnasta, mutta ainakaan hääparilla ei ole valittamista.

Tässä esittäytyvät vihreät hahtuvalapaset, joista vasemmanpuoleinen on huovutettu ja oikeanpuoleinen ei. Tämän parin jälkeen olen tehnyt jo kaksi paria lisää, mutta ne ovat joululahjoja, eivätkä siis siksi esiinny täällä. Yhteen lapaseen menee lankaa vähän alle 30 grammaa, ei kovin paha. En huovuttanut lapasta kovinkaan voimakkaasti, leveyssuunnassa vähän enemmän kuin pituussuunnassa.

Eilen Ilsan tupaantuliaisissa bongasin hänen kirjahyllystään herttaisen oppaan “Sukuelämä terveeksi” (kirjoittanut Tohtori Rakel Jalas 1940-luvulla). Kirja sisältää ajalleen tyypillistä asennoitumista lisääntymiseen ja seksiin ja oli kerrassaan mielenkiintoista luettavaa. Kyseisestä kirjasta tuli mieleen toinen opaskirja “Kihlautuneiden kirja”. Sekin on 1940-luvun tuotoksia ja sisältää nykyajan näkökulmasta melko hilpeitä neuvoja nuorelle naiselle kihlausajalle ja sen jälkeen.

Kumpikin kirja siis puuttuu kirjahyllystäni. Jos siis jossain näitä näette, niin voin kernaasti ottaa ne vastaan lahjana tai kauppatavarana.

Ilsan tupaantuliaiset olivat kovin mukavat. En ennestään tuntenut juuri ketään, mutta illan aikana käytiin paljon mielenkiintoisia keskusteluja. Paljon hehkuttamani ilotulitusten ihastelu jäi väliin, koska olimme sen verran väsyneitä, että päätimme kotiutua verrattain aikaisin.

Nyt ottaa päähän. Missaan Italianmatkan takia Kädentaito 2005 -messut ja Työväenopiston kansallispukukurssin järjestämän reissun Lahteen. Pöh. No, kai sitä mieluummin Italiaan lähtee. Kai…;)

Todellakin, ilmoittauduin tänä vuonna kansallispukukurssille. Ajatuksissa on, että aloittelisin tekemään jotain pukua, vaikken koko projektia saisikaan vuodessa valmiiksi. Valitsen varmaan jonkin Muolaan lähipitäjän puvun, Muolaan kansallispukua kun ei vielä ole tarkistettu ja siihen ei varmaan ole kankaitakaan saatavilla. Karjalaistyyppisen puvun kuitenkin haluan, jollei mieleni ihan sitten muutu.

____________

Tarkistinpa sitten asian: Muolaan puku on uusi puku 1980-luvulta, eli Suomen kansallispukuneuvosto on koonnut sen silloin. Siis jos jostain materiaaleja pukua varten löydä, alan todennäköisesti valmistamaan kyseistä pukua.

Lainausmerkit sen vuoksi, että “alan” lehdistä puhuessani minulle tulee mieleen aina aikuisviihdelehdet, eivätkä oman alani tekstiilitaidetta ja käsitöitä käsittelevät lehdet. Mieleni taitaa olla kieroutunut…

Minun on tehnyt jo pitkään mieli tilata Interweave Knits, Vogue Knitting ja Fiberarts. Epäilyttää vain niiden maksaminen ja miten ja milloin lehdet tänne Suomeen saapuvat. Samasta aiheesta on keskusteltu myös Neulonta-listalla. Lehdet tulisivat kuitenkin tilaamalla hyvin paljon edullisemmaksi kuin irtonumeroita ostamalla. Taitaa olla hieman nurinkurista, että pidän käsityölehtien selailusta, vaikka en ohjeiden mukaan halua mitään toteuttaakaan. Pidän lehdistä inspiraation lähteenä, vaikken mitä mallia suoraan toteuttaisikaan

Eilen pidin jo kolmannen perättäisen käsityöpäivän, mitä nyt aamulla kävin samoilemassa Haltialassa. Ja mikäs siinä oli vaellellessa: Ilma oli raikas, ei liian kuuma kuten keskikesällä, aavistus syksyä oli jo selvästi ilmassa.

Eilisen ahkeroinnin seurauksena minulla on vihreä pari hahtuvalapasia jo valmiina ja toinen pari melkein valmis. Vihreät tulevat omaan käyttöön ja toiset joululahjavakkaan. Päädyin huovuttamaan lapaset käsin. Yhden lapasen huovuttamiseen menee alla 15 minuuttia aikaa.

Tein aluksi huovutuskokeiluja pesukoneessa, mutta silloin tilkut kutistuivat melkein 50% ja niistä tuli aivan liian huopuneita kovia koppuroita. Käsin huovuttaessa tilkku kutistui noin 30% ja siitä tuli pehmeä, mutta kuitenkin tiivis. Pesukonehuovutusta voisin kyllä kokeilla laukulle.

Eilen rupesin taas pohtimaan sitä, että miksi minulle on niin tärkeää samaan aikaan katsella televisiota, kun teen jotain yksinkertaista käsityötä. Vastaus on, että käsityö voisi edetä hieman nopeammin, jos keskittyisin pelkästään siihen, mutta silloin tylsistyisin kuoliaaksi. Katselin siis eilenkin noin kahdeksan (!!!) tuntia telkkaria, uppouduin jopa saksalaiskanavien tarjontaan, vaikkein dubatuista sarjoista mitään ymmärtänytkään. Sitä voidaan jo varmaan sanoa kielikylvyksi.;) Ehkä pitäisi siirtyä hieman laadukkaampaan tarjontaan ja ruveta katsomaan leffoja, niitä kun löytyy kotoa niin dvd- kuin vhs-muodossakin.

Kulunut päivä on ollut jo toinen täydellinen käsityöpäivä peräkkäin. Varsin mukavaa. Olin koululla kutomassa aamupäivän, mutta sitten ei enää innostanut. Palasin sitten kotiin, olin vähän aikaa pihalla, kun oli niin nätti päivä ja sitten olen tehnyt hahtuvasta lapasia. Ensimmäinen lapanen on valmis ja huovutettu, toista jo aloittelin. Hahtuva on IHANAA virolaista liukuvärjättyä hahtuvaa, OÜ Rewoolin tuotantoa.

Onneksi hamstrasin tuota hahtuvaa paljon, ainakin joululahjoja siitä tulee runsaasti syntymään. Olen kyllä aika tylsä ja ennalta arvattava joululahjojen suhteen. Yritän valmistaa suurimman osan lahjoista itse, siksi monesta paketista löytyy sukkia, lapasia, laukkuja ja kaulahuiveja. Pitäisi varmaan laajentaa repertuaaria. ;)

Lomailen seuraavat kolme viikkoa, tosin piipahdan muutamana päivä kyllä töissä. Viikonloppu meni todella nopsaan, Sääksmäessä oli varsin mukavaa. Pari kolme seuraavaa viikkoa on tupaten kaikkea mukavaa, on tutun tuparit, ilotulitus, ystävien häät, muinaismarkkinat Pukkisaaressa, Italiaan lähtö. Jee!

Viikoloppuna sain viimeisteltyä huivin edellä mainittuja häitä varten ja eilen valmistui samoista langoista laukku. Kuvia myöhemmin.

Tänään olen tehnyt kaikenlaista, pysytellyt kotona koko päivän. Päivän aikana on valmistunut noin 4 metriä lautanauhaa, hahtuvalankakokeiluita ja raparperipiirakka. Yliopisto alkaa stressata: opintopäiväkirja ja kaksi esseetä jäivät rästiin keväältä. Pitäisi saada ne loman aikana kirjoitettua.

Keskiviikkona oli sitten kansatieteen 5 ov:n tentti. Toivottavasti pääsen läpi, kahteen kysymyksistä en tosin osannut vastata mitään faktaa. Tosin kolmeen viidestä sitten sitäkin enemmän. Iltapäivällä kävimme sitten Sampsan kanssa Rakennustaiteen museossa, jossa oli näyttelyt Sibeliuksen Ainolasta ja modernista puurakentamisesta. Oli mielenkiintoinen ja opiskelijaystävällinen: Opiskelijahinta vain 1,70 euroa.

Elämää tentin jälkeen: olen viimeistellyt lautanauhan peplosta (päällysmekkoa) varten, eilen olin koko päivän kutomassa (kunnes minut ajettiin pois laitokselta) ja sen jälkeen tein vielä nelipohjukkaista iskunauhaa kaulakorua varten. Tänä aamuna sitten pujottelin nauhaan kauniin sikermän lasihelmiä. Kaunis koru, ihan käyttökelpoinen arkikäyttöönkin, vaikka itse sanonkin. ;)

Olen ajatellut, että kaikista tekemistäni nauhapätkistä pitäisi koota oma arkisto opetuskäyttöön. Sille toivottavasti tulee käyttöä jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Saisi vain itsestään niin paljon irti, että tekisi tosiaan kaikista nauhoista työhjeet ja -piirustuksen.

Virkkausprojektit ovat edelleen kesken ja rukkikin seisoo vielä koskemattomana. Viikonlopusta on tulossa vilkas, ensiksi olen töissä, sitten vierailulla ja sunnuntaina olemme lähdössä Sääksmäelle. Kauheasti haluttaisi tehdä kaikenlaista: ommella itselleni hameen mustasta sametista ja kutoa shaalien jälkeen viitat (vaipat) minulle ja Sampsalle. Sitä ennen pitäisi kuitenkin tehdä leninki ystävien häihin. Väri on edelleen ongelma: vanhaa roosaa vai oliivinvihreää?

Nyt se sitten minulla on! Lainassa toki, isäni äiti on luvannut tädilleni rukin perinnöksi. Lupasin, että hän saa sen takaisin heti kun haluaa. Rukki on tosiaan seissyt käyttämättömänä 45 vuotta, siksi en kieriskele omantunnontuskissa, vaikka rukin meille vähäksi aikaa rahtasinkin (tai isän autollahan se tuli).

Rukki on todellinen kaunotar, 1940-luvun alussa uutena ostettu. Se on kauniisti maalattu mustaksi ja punaiseksi, punaisissa osissa on ootrauskuvioita. Ja mikä parasta, kaikki osat olivat tallella, jopa puolia oli jäljellä neljä kappaletta! Kapine kaipaa hieman putsausta ja öljyämistä ja sitten on täysin käyttökelpoinen. Lupasin tosin jo itselleni, että ennen keskiviikon tenttiä en koskekaan rukkiin, saatikka ajattele kehräämistä, että pystyisin edes vähän lukemaan tenttiin.

Mummoni ihastui muistelemaan kuinka nuorempana hän oli kiiteltykin kehrääjä, joka sai aikaiseksi hyvin ohutta kerrattua aivinalankaa. Todisteeksi hän sitten esitteli aivinasta virkattuja verhoja, jotka olivat häkellyttävän ohutta kerrattua lankaa. Pellavat verhoihin oli kasvatettu omassa pellossa vuonna 1942, kun päästiin takaisin muuttamaan Muolaaseen.

Muolaassa pellavat käsiteltiin muuten seuraavasti: pellavan korjuun jälkeen kasvit kuivatettiin telineessä, jonka jälkeen levitettiin nurmelle kahdeksi kolmeksi viikoksi. Sen jälkeen kasvit olivatkin valmiita jatkokäsiteltäviksi: häkilöitäviksi, loukutettaviksi ja lihdattaviksi. Olisi upea päästä kokeilemaan moista… Noh, sitten kun minulla on se oma kartano.;)

Koskelta sain myös evästä: viinimarjoja, mustikoita, raparperia ja herneitä. Kerrassaan mukavaa.

Putkihulpion salaisuus avautui sitten viime yönä kello neljän maissa. Siihen tosin tarvittiin Sampsan ystävän minulle Kuralan kylämäestä kiikuttama vihkonen “Kankaiden aloituksia ja lopetuksia sekä putkihulpion kutominen loimipainoisissa pystykangaspuissa”. Julkaisusta selvisi, että putkihulpiot ovat palttinaa, eivätkä toimikasta, kuten muu kangas. Tämä selitti kaiken, problemasoimani ongelma olikin yksinkertainen ratkaista. Vihkonen oli muutenkin mielenkiintoinen, siitä löytyivät esimerkiksi melko yksityiskohtaiset ohjeet pystykangaspuiden rakentamiseen. Turun tytölle vain terveisiä ja suuret kiitokset!

Nyt voisi sitten tilailla lankoja viittoja varten, kun sidos on selvillä. Olen vielä kahden vaiheilla pitäisiköhän tilata harmaata vai valkoista lankaa. Valkoisen langan voisi tietenkin värjätä jälkeenpäin… Kun tentti on ohi, pääsen kutomaan huivit pois puista ja laittamaan viittaloimen puihin. Jee!

Viime yö oli varsin kumma, heräsin monta kertaa ja yhteensä tuli nukuttua noin 4,5 tuntia.

Tänään töiden jälkeen pitäisi olla tiedossa jotain hauskaa.