Nappikermakakkuja ja tyttöilyä

Tuollaisia ylisöpöyksiä on syntymässä. Minä olen varmaan vähän liiankin tyttötyttö, kun tykkään tuollaisista.

On parhautta viettään ilta kotona yksin puuhaillen ja hoilaten Scandinavian Music Groupin tahdissa. Hoilausosuutta voi harrastaa vain yksin kotona ollessaan. SMG on hyvä bändi, mutta en aina välitä Terhi Kokkosen äänestä. Välillä se muuttuu kovin nasaaliksi. Ei sillä, että osaisin itse laulaa. :) Säälin (tosin vain vähän) yläkerran naapureita.

Pitää vähän hypettää viikolla ostamiani uikkareita:

Kävelin sattumalta Change -liikkeen ohi Ateneuminkujalla ja päätin piipahtaa sisällä. Sieltä löytyivät ylisöpöt bikinit, joissa saa kyllä hienot rusketusrajat. Myyjätär opasti, että kannattaa valita sovitettavaksi isompi koko kuin tavallisesti “koska nämä ovat tanskalaisia ja pienempiä kuin standardikoot”. En jäänyt rouvan kanssa kiistelemään siitä MIKSI vaatekokostandardit on kehitetty ja MIKSI niitä kannattaisi noudattaa, vaan kokeilin kaksi kokoa normaalia isompaa yläosakokoa. Sehän istui! Alaosassa sopi ihan tavallinen eurooppalainen standardikokoni. Nyt on sitten kesän vaikein vaatekappale ostettu. Mitään muuta lomaa varten ei tarvitsekaan. Uimatossut

voi ostaa Kroatiasta.

Continue Reading

Uusi avatar

…kun edellinen sanoi sopimuksen irti.

Photoshopista on kovasti apua. Alkuperäistä kuvaa ei kehtaa laittaa näytille. Vanhoissa postauksissa ei näy vanhaa eikä uutta avataria. Mikä neuvoksi?

Continue Reading

Arkiessu

Tein itselleni 50-luku -henkisen essun. Nyt pitäisi vain innostua leipomaan ja kokkailemaan.

Löysin eilen Indiskasta ihania käsinmaalattuja kulhoja. Olivat alessa ja pakkohan nuo kaunottaret oli ostaa, vaikka juuri torstaina siivotessamme kirosin turhan tavaran määrään. Tein torstaina tavarapuhdistuksia, vaatekaappien siivousta pitäisi vielä jatkaa.

Olen mahdoton tavarankerääjä ja minun on hyvin vaikea luopua tavaroista, joilla minulle on tunnearvoa. Torstaina oikeasti pohdin voinko laittaa pois raitalapaset, joita en ole käyttänyt 10 vuoteen. Lapaset olivat rumat, ne eivät istuneet mitenkään, mutta ne olivat rakkaat, koska olin saanut ne edesmenneeltä mummiltani (joka ei tosin ollut neulonut niitä). Heitin lapaset lopulta pois. Melkein jokaisen tavaran kohdalla pitää käydä samanlainen sisäinen keskustelu. Huh.

Nyt kaupungille lauantaipäivää viettämään.

Continue Reading

Vihersilmämeemi

Kaikki Suomen vihreäsilmäiset bloggaajat, yhdistykäämme!

Via Ajan Sirpaleet ja Annikki. Kuvassa oikea silmäni, koska se on jännittävämpi kuin vasen. Siinä on tuollainen pieni ruskeanpunainen pilkku. Värikalvo on muuten sekavärinen kellanvihreästä harmaanvihreään.

Lupaan, että seuraavassa postauksessa on jotain käsitöihinkin liittyvää. Opiskelu häiritsee nyt harrastuksia.

Continue Reading

Tuokiokuvia

Järjestin menneellä viikolla nappivalikoimani. Kerran nappiholisti, aina nappiholisti:

Noita on vain niin kiva järjestellä ja katsella.

Nappeja tullee uuteen laukkumalliin, kunhan saan päätettyä, että mihin ja miten:

Innostuin perjantaina aloittamaan taas askartelun. Jätin viisi(?!) vuotta sitten kesken laatikoiden päällystämisen ja ajattelin nyt hoitaa sen loppuun. Liisteröintiä olen harrastanut viimeksi yli kymmenen vuotta sitten kuvataidekoulussa, jos tapetointia ei oteta huomioon. On muuten terapeuttista hommaa, suosittelen. Lisää kuvia, kunhan nämä laatikot ovat valmiita. Viiden vuoden kuluttua?

Olen vähän saamaton neulomisen ja kaiken muunkin suhteen. Ahdistuin taas, kun inventoin kankaita: Niin paljon kivoja kankaita, niin vähän aikaa tehdä niistä mitään. Keltainen puuvillatakki edistyy jotenkuten, puolitoista hihaa nyt valmiina.

Opiskeluasiat stressaavat enemmän kuin saisivat. Yritän hokea itselleni, että ei tässä ole mitään hirveää kiirettä. Vähän ahdistaa, kun kahden viimeisen kuukauden aikana olen gradun suhteen vain pyöritellyt kappaleita ja tehnyt muutaman haastattelun. Puolentoista viikon päästä pitäisi olla jotain valmistakin näyttää.

Sain torstaina hiplailla aarteita: Yhdellä graduhaastateltavallani on peritty kokoelma venäläisiä, ranskalaisia ja saksalaisia muotilehtiä 1880-luvulta 1930-luvulle. Mukana on myös kaavoja. Melkein pyörryn kun näin tuon aarteen. Pyytelin lupaa saada joskus skannailla noita, kuvia voisi käyttää kuvituksena ja kaavat olisi kyllä kiva jäljentää.

Pupukausi on alkanut jälleen. Näin viime ja toissa vuonna. Missä puput oikein luuraavat talvisin?

Tänään oli nuorimman veljeni konfirmaatio. Vauvasta on kasvanut melkein mies, kauheaa. Muistan ajatelleeni joskus teini-ikäisenä, että kun pikkuveli on 18, niin minä olen 30-vuotias. KOLMEKYMMENTÄ ikävuotta tuntui silloin ihan käsittämättömältä. Nyt siihen on enää alle kolme vuotta! Enpä minä tästä varmaan aikuisemmaksi ja järkevämmäksi enää muutu. Itsevarmuutta voisin ottaa vähän lisää, kiitos.

Pikkuveli syntyi todella pikkuisena vain puolentoista kilon painoisena. Syksyllä 1992, kun veli oli muutaman kuukauden ikäinen, neuloin niin, että veli makasi sylissäni reisieni päällä. Veli pysyi tyytyväisenä ja minä lämpimänä. Pikkuveljestä on hyvää vauhtia tulossa iso veli. Jo nyt hän on melkein siskonsa pituinen (eli varsin pitkä).

Ja lopuksi sitten oikea nuttura-kiristää-nilli:

Veljen konfirmaatiossa takanamme istui perhe jonka poika kuunteli konfirmaation aluksi musiikkia mp3-soittimella niin kovalla, että musiikin kuuli aivan hyvin. Käännyin mulkaisemaan poikaa (joka sattumalta on myös oppilaani), mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Minuutin päästä pyysin häntä laittamaan soittimen hiljemmalle, jolloin myös pojan isä reagoi ja pyysi myös poikaa laittamaan musiikin pois. Mikä vanhempia vaivaa, kun ei voida opettaa lapsille edes alkeellisimpia käytöstapoja?! En itse ole edes tapauskovainen, mutta tuollainen käytös kyllä ketuttaa. Kyllä jokaisen yläasteikäisen pitää pystyä istumaan kirkossa (tai oppitunnilla) puolitoista tuntia ilman mp3-soitinta. On varmaan turha mainita, että kyseinen lapsukainen on tunneillani kaikkea muuta kuin kuuliainen oppilas.

Että tällaista tänään.

Continue Reading

Keltaista pukkaa

Project Spectrumin hengessä edetään:

Kyllä, väri on tuollainen sinapin-/vauvankakankeltainen.

Hihaa tuosta on tulossa seuraavanlaiseen neuletakkiin:

Eli ihan perustakki on taas tulossa, vähän pidempi vartalonmyötäinen malli raglanhihoilla. Napeiksi haluaisin jotain jännää, mutta omat kattavat nappivarastot on jo katsottu läpi ja mitään tähän sopivaa jännää ei ole löytynyt. Mietin uudemman kerran sitten, kun takki on valmis. Vähän olen harkinnut takkiin myös vyötä, mutta katsotaan ensiksi langan riittävyys. Miten tuntuu siltä, että onnistun aina ostaessani piheilemään langan määrässä ja sitten jouduin stressaamaan langan riittävyyden kanssa?

Olen ajatellut takin seuraksi puuvillaista valkoista/ vaaleanharmaata kesähametta. Ne olisivat loistava yhdistelmä kesäisiin ei-niin-lämpimiin päiviin. Valkoista ohutta puuvillaa olisi omissa varastoissa, nyt vain pitäisi kaavoittaa joku kiva malli.

Eilen leikin viherpeukaloa ja kohensin pihaamme ensimmäistä kertaa kukin. Jo oli aikakin, kyllähän täällä on tullut jo kaksi vuotta asuttua. Koska emme omista puutarhakuokkaa, kaivoin kuopat pikkunarsisseille askartelukäyttöön ottamallani ruokalusikalla. Kyllä siinä sai vähän kaivaa.:) Eilen oli niin lämmin, että pihalla pystyi olemaan varvassandaaleissa! Tulisi jo kunnolla kesä, ei tässä jaksa odottaa.

Kukkakauppias-setä lupasi torilla, että pikkunarsissit kukkivat vielä pitkään:

Pihan pensaissa on jo lehtiäkin:

Jalkojen pitää saada vielä aurinkoa, kalpeajalka:

Continue Reading

Pääsiäistä taas kerran

Aika menee niin nopeaan! Äsken oli joulu ja nyt on jo pääsiäinen. Jos nyt alkaa valmistautua ensi jouluun, niin voi olla juuri ja juuri ajoissa.

Minulla on kyllä maailman paras pomo: Tänään sain pääsiäisyllätykseksi Neuhausin suklaata. Sitä oli enemmänkin, ehdin jo syödä puolet munista. Tällaisella suklaaholistilla ei luksussuklaakaan pysy kauaa syömättä.

Pari viikkoa sitten pomo yllätti minut keltaisilla Karhuilla (joita olin siis haikaillut). En tiedä ketään muuta työnantajaa, joka antaisi yhtä personoituja lahjoja. Tykkään.

Keltaiset popot sopivat hyvin Project Spectrumin henkeen. Kunhan saan hankittua pidemmät nauhat kenkiin, ne pääsevät tositoimiin. Ajattelin aluksi nauhoiksi satiininauhaa, mutta se saattaisi olla vähän liikaa jopa minun mielestäni.

Nyt pääsiäisen viettoon. Tarkoituksena on vain syödä ja levätä (ja neuloa ja päivittää blogia ja ommella ja ja…).

Continue Reading

Ei ahdista

Blogin päivitystahti taitaa hiljetä, kun kaikki oma pääkoppa pysyy rauhallisena. Opiskelut sujuvat miten sujuvat ja omat projektit kulkevat siinä sivussa. Kevät on tullut ja olen päässyt taas käyttämään lukuisia kevätkenkiäni. Varsin mukavaa.

Viimeaikoina on tullut vietettyä aikaa päättöharjoittelun merkeissä peruskoulussa. Yläkoululaiset ovat kyllä aika muruja: Tänään olin mielenkiinnosta seuraamassa seiskaluokkalaisten englannintuntia ja 90 minuutin tunnista meni 30 minuuttia sopivan istumajärjestyksen löytämiseen. Lopulta opettaja päätyi järjestämään oppilaat klassiseen “tyttö ja poika parina” -systeemiin.

Omat oppilaani sen sijaan huusivat “jesh”, kun kuulivat ensi viikolla alkavasta uudesta tekstiilityön tuotesuunnitteluprojektista. On tuo opetusharjoittelu loppujen lopuksi palkitsevaa, varsinkin kun kuulee positiivisia

spontaaneja reaktioita.

Olen katsellut muutto-/muutoskaipuussa asuntoja Etuovi.comista. Vuokrat ovat niin pilvissä, että saanen jatkossakin tyytyä Helsingin kaukaisimpiin kolkkiin. Rasittavaa. Ei ahdista, mutta kaipaan muutosta. Olen kyllästynyt pimeisiin rumiin huoneisiin, rumaan lattiaan, typerään tilaratkaisuun, säilytyskomeroiden puutteeseen ja kaukaiseen sijaintiin keskustasta. Elämän väliaikaisuus ottaa päähän. Minä haluaisin asettua.

Jotain aivan muuta:

Minun taivaani (jos sellaiseen uskoisin) muistuttaisi paljon Alcinoen taivasta. Mielelläni ottaisin vielä samantyyppisen ullakkoasunnonkin!

Continue Reading

Tilanneraporttia

Viikon päivitystauon aikana ei ole tapahtunut mitään erikoista. Olen tehnyt töitä ja löytänyt gradun tekemiseen taas uutta intoa. Litteroin ensimmäistä haastattelua ja odotan kauhulla kaikkien muiden haastattelujen litterointia. Olen myös neulonut valkoista hametta 40 senttiä, purkanut sen 40 senttiä ja neulonut uudelleen saman verran. Kavennukset eivät oikein menneet kohdalleen ensimmäisessä versiossa. Pinna ei ole onneksi kiristynyt. No, onhan tämä ensimmäinen yritykseni neuloa hametta.

Akva-lapaset ovat valmiit, tosin en tiedä, että koristelenko ne napeilla vai Mielitty-lapasten tavoin kuvilla. Lanka on Esiton huopalankaa ja ohutta Pirkkalankaa.

Aloitin toista paria eri sävyillä jämälangoista:

Olen suunnitellut laukkujen ompelemista uusista ja kierrätetyistä kankaista. Idea laukuista on melkein valmis, mutta milloinkohan ehtisi sitä kokeilemaan?

Kaikista hauskoin kankaista on kaksi vuotta sitten Pietarista ostamani painettu pellava. Olen säilyttänyt kankaassa kiinni olleen hintalapun, joka kertoo kankaan ostetun kaupasta nro 17. “комиссионный” tarkoittaa sanakirjani mukaan osto- ja myyntiliikettä. Tässä tapauksessa kyseessä kuitenkin oli tavallinen valtion kauppa. Osaiskos joku selittää?

Olen innostunut syömään salaatteja ja tällä hetkellä olen koukussa varsiselleriin. Odotan mielenkiinnolla, että milloin en enää kestä ajatusta sellerin syömisestä. Minulla tulee ruuan suhteen aina välillä pakkomielteitä, jotka loppuvat totaaliseen kyllästymiseen. Tänään olisi tarkoitus laittaa lihapataa, johon tulee myös selleriä. Onneksi myös siippa on sellerin ystävä.

Huomenna suuntaamme äidin kanssa katsomaan Anna Kareninaa. En vieläkään ole lukenut kyseistä tarinaa romaanina, vaikka sain teoksen äidiltä jouluna lahjaksi. Äidin kanssa olisi myös mukava lähteä katsomaan Sinebrychoffin museon naistaitelijat -näyttelyä ja retkeillä Lauttasaareen Novitan tehtaanmyymälään (lankalakon pitäminen on vähän niin ja näin…).

Sain äidiltä lainaan kroatian kielen sanakirjan. Nyt ollaan sitten katsottu suhuäänteiden lausumista ja minä olen vertaillut sanoja venäjään. Lukusanat menevät kuin vettä vaan! Sanojen painotuksessa olen vain totaalisen epävarma. Miksei sitä voi lisätä sanakirjaan?

Tuhlasin vihdoin viime viikolla siipalta joululahjaksi saamani Funky Ladyn lahjakortin. Ihastelin pieniä A-kuppikoon miniatyyririntsikoita, jotka olivat nukkemaisen söpöjä ja päädyin ostamaan saman malliset itselleni monta kuppikokoa suurempina. Tällä kertaa liivien valitseminen ei ollut yhtä tuskaisaa kuin viime keväänä (skrollaa alemmaksi postauksessa), kokeilin itse asiassa vain kahta mallia ja ostin kummatkin. Mutta laskukin oli sitten varsin paljon suurempi kuin yleensä. Päädyin Chantellen (istuivat!) ja Marie Jo:n malleihin.

Continue Reading

Sinistä

Akva-lapasten värisommittelua piti päästä kokeilemaan (ai mitkä muut keskeneräiset työt?!).

Pinta on paljon mielenkiintoisemman näköistä luonnossa kuin kuvassa.

Kiva, kun kevät on niin pitkällä, että on valoisaa aikaisin aamulla ja melko pitkään illalla. Tänäänkin oli jo melkein valoisaa klo 06.05. Kohta voi käyttää pikkukenkiä ja ohuita pieniä vaatteita, jee! Toisaalta haluaisin, että kesä tulisi pian, toisaalta toivon, että kevät menee mahdollisimman hitaasti: Toukokuun alkuun mennessä pitäisi olla pelottavan paljon opiskelujuttuja koossa. Realistisesti ajatellen en ehdi tehdä kaikkea siihen mennessä. Ressi!

Mutta ei hätää, blogimaailmasta löytyy myös Selityskirjasto myöhästyneitä harjoitustöitä varten. Ajattelin sanoa “Ei pysty, liian hapokasta”, kun minulta tivataan Praktikum-päiväkirjaa tai Tekstiilien testaus -raportteja. Tai ainakin niin haluaisin sanoa.:)

Sain tänään ihania vanhoja nappeja postitse. Nappeja, jotka saavat minut hykertelemään ilosta. Vaikka on noin ziljoona opiskelu- ja työasiaa tehtävänä, haluaisin silti alkaa suunnitella jotain ihan uutta. Olisi ihanaa keskittyä muutamaksi päiväksi vain tuotesuunnitteluun.

Koska minulla ei ole pahemmin aikaa kirjoitella mielenkiintoisia juttuja, kehotan lukemaan siipan Rooma-aiheista Tempus omnia revelat -historiablogia. Viime päivinä blogi on päivittynyt tiheään ja sinne on ilmestynyt monia mielenkiintoisia juttuja. Uusimmassa postauksessa on Rooman turistikartta vuodelle 330 jKr. Ja eikun aikamatkailemaan!

Continue Reading