Ensilumi

Tänään tuli kai sitten virallisesti ensilumi myös Helsingissä. Muutama viikko sitten tuli jo jonkinlaista vedensekaista räntää, mutta sitä ei kai lumeksi lasketa, vaikka veljen ja siskon kanssa yhdessa se todettiinkin.

Minua ei tänään kylmä ja lumi haittaa, koska päätin hengata koko päivän kotona villasukissa. Ja eilen talouteemme muutti uusi perheenjäsen! Se on tehokas, tarkka ja selvästi kevyempi kuin edeltäjänsä. Olen tänä aamuna fiilistellyt ottamalla makrokuvia.

Nappikermakakku lähikuvassa:

Nappimörkö lähikuvassa:

Edellinen käyttämäni (mutta siipan omistama) kamera oli samaa PowerShot -sarjaa. Olin tyytyväinen kameran käytettävyyteen, mutta en kameralla saatavien kuvien laatuun. Uuden kameran hankkimista kypsyttelin lähes vuoden ja uusi PowerShot-sarjan edustaja oli luonnollinen valinta. Vaikka en edes ole vielä lukenut 200 sivuista manuaalia, vaikuttavat kameran ominaisuudet todella hyviltä.

Muuten olen viime aikoina puuhannut lähinnä erilaisten rintarossien parissa:

Olen viimeisen viikon aikana alkanut ärsyyntyä joulumainoksista. Hemmetti, jouluun on yli puolitoista kuukautta aikaa. Kohta varmaan kaupoissa alkavat soida joululaulutkin…

Keskityn seuraavan kuukauden ajaksi käsitöiden saralla tekemään tuotteita joulumessuja ja -myyjäisiä varten. Vaikka neuleiden tekeminen itselle himottaisi, en ennen joulua luultavammin ehdi itselleni neulomaan. Suunnitelmia toki on! Ja kyllä täällä blogissakin varmasti vilahtelee uusia tekemisiäni ja suunnitelmiani.

Nyt se blogivinkki, joka piti olla jo viime postauksessa: Tilli Mössönpoika ja muita ihania on aivan ihastuttavaa katseltavaa ja luettavaa!

Continue Reading

Suomalaisesta alkoholikulttuurista

Törmäsin sitten vihdoin urbaanilegendaan “kahden päivän kankkunen” ja todistan nyt väkevästi, että sellainen tila on

olemassa. Mutta ei se mitään, lauantaina oli veikeää. Seuraavalla kerralla sitten juon pelkästään viiniä, että on veikeää vielä aamullakin. Pakkoko sitä on ruveta äijäilemään.

Koska tämä bloginpitäjä tuntee myös vastuunsa, on pakko linkata blogistaniaa kuohuttaneeseen kampanjaan:

Itse kampanja

Aloite kampanjaa vastaan

Itse rupean nyt suunnittelemaan huoneentaulua, jossa voisi lukea vaikkapa: Viinan pelko on viisauden alku

tai Kohtuus kaikessa

. Jopas näyttäisi hyvältä ristipistoin tai laakapistoin pellavalle kirjottuna.

Seuraavassa postauksessa lupaan palata asialinjalle.

Continue Reading

1979

Vuonna 1979 tapahtui ilmeisesti jotakin muutakin merkittävää kuin minun syntymäni:

Hämmentävää. Huomaa varsinkin taustatanssijat.

Via YLE

Continue Reading

Lampaat kadoksissa

Tänä kesänä helsinkiläiset perinnetyöntekijät eli lampaat ovat hävinneet jonnekin. Haltialassa on ihan muutama hassu jäljellä, Viikistä ei löytynyt pari viikkoa sitten yhtään. Eilen lähdimme siipan kanssa etsimään lampaita vihjeen perusteella Lammassaaresta, mutta sielläkään emme lampaisiin törmänneet. Vasta Herttoniemen Kivinokassa pääsin rapsuttelemaan kolmea pientä villavaa.

Kivinokan lammas:

Suosittelen piipahtamista Kivinokan kahvilassa, josta saa ihania tuoreita munkkeja (1,5€). Lisäksi siellä saa rapsutella lampaita ja ihastella Helsingin keskustan siluettia.

Viikissä törmäsimme toisiin perinnetyöntekijöihin, suomenkarjan edustajiin. Kyllä ne sitten ovat pieniä!

Lammassaareen vievät Vanhankaupunginlahdelta pitkospuut. Sanoisin, että tämä on parasta Helsinkiä:

Lammassaaressa oleva Raittiusyhdistys Koiton talo on komea:

Lammassaari on hieno, mutta aina hieman pelottava paikka: Se tuntuu jääneen tunnelmaltaan muutaman vuosikymmenen taakse, saaren pikkumökeissä saattavat ikkunat olla auki, mutta asukkaita ei näy missään. Kaikkialla vallitsee unenomainen rauha.

Eilisen retken saldo oli hyvä mieli, noin 33 kilometriä pyöräilyä ja kipeä oikea polvi. Kivaa oli!

Continue Reading

Eilisen euforia

…johtui tästä naisesta ja hänen äänestään.

Iih, Anneke!

Anneke heitti viimeisen keikkansa The Gatheringin kanssa eilen Ankkarockissa. Jatkossa jumalaisella äänellä laulettuja kappaleita voi kuunnella vain levyiltä. Tekisi mieli heittäytyä melodramaattiseksi, mutta ei ehkä tällä kertaa. Lisää viikonlopusta myöhemmin.

Tein Nuolitanssi -huivista ohjeen. Se ja muut tekemäni ohjeet löytyvät nyt omilta, vielä keskeneräisiltä sivuiltani. Siippa rakentelee sivuja pikkuhiljaa.

Jos nyt menisi vaikka ulos neulomaan.

Continue Reading

Varustelua

Eilen kävimme siipan kanssa Varustelekassa. Paikka on varsin mielenkiintoinen, paikan päällä kannattaa mennä käymään, jos on kiinnostunut tippaakaan sotilasvarusteista. Siipalla oli ihan ostettavaakin, itse vain katselin ympärilleni. Päädyin tosin ostamaan ylläolevan kaasunaamarilaukun (3€) (tällä kertaa ilman kaasunaamaria :) ) ihan päivittäiseen käyttöön ja lusikkahaarukkaveitsi-yhdistelmän (3€) käsilaukkuun eväiden syöntiä ja kesän piknikkejä varten. Siippa osti samanlaisen laukun itselleen, erotukseksi kiinnitin omaani nappikermakakun.

Hienoin löytö, joka ei tosin seurannut kotiin, oli neuvostoarmeijan mantteli. Manttelin kangas tuntui todella kummalliselta ja siitä erottui paksuja karvoja. Olisi mielenkiintoista tietää minkä kaikkien eläinten karvoja kankaaseen oli käytetty. Toivottavasti ei sentään ihmisen. Ihastui myös itäsaksalaiseen maastopukuun, jonka väri ja viivakuvointi oli luonnossa todella kaunis.

En miellä itseäni funktionalistiksi, mutta armeijavaatteet ihastuttavat minua juuri käytännöllisyytensä ja käytännön luoman kauneutensa vuoksi. Olisi mainiota jos tavallisissakin vaatteissa saisi funktinaalisuuden tasapainoisesti mukaan kauneuden rinnalle. On melkein epäreilua, että miesvartalo on parhaimmillaan juuri suorakaiteenmuotoisissa vaatteissa, jossa on vain vähän kaarevia muotoa ja muotolaskoksia. Kurvikkaan naisen vaatteet eivät muuta olekaan kuin kaarevaa linjaa!

Paljassäärikausi koki kolauksen sitten tänään. Eilen sinnittelin 15 asteen lämpötilassa paljain säärin, mutta tämän aamun 12 astetta oli vähän liian vähän. Makarskankin lämpötilat ja sademäärät ovat sitä luokkaa, että saattavat jäädä bikinit käyttämättä ensi viikolla. No, ei ole ainakaan liian kuuma juoda edullisia viinejä…

Continue Reading

Jumitusta

Kevätflunssa sai sitten minutkin. Eilinen oli ehkä raskaimpia päiviä ikinä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Enää ei haittaa, sain järjestettyä koko viikonlopun vapaaksi, olen siis vapaa sairastamaan. Pää tukkoisena onkin hyvä lueskella vanhoja käsityölehtiä.

Haluaisin jostain löytää lisää 1920-30 -luvun käsityölehtiä. Niissä neuleet ovat kauneimmillaan, hihojen istutukset, neuleiden väljyys ja yksityiskohdat miellyttävät minua eniten. 1950-luvun mallit ovat muuten nättejä, mutta ne useimmiten toimivat vain kimonohihalla, joka minulle ei sovi tippaakaan.

1950-luvun neulelehdissä olen huomannut kummallisen salaliiton: Jos kuvissa esiintyy koira se on melkein sadan prosentin varmuudella mäyräkoira. Oliko mäyräkoira 50-luvun trendirotu?

Haaveilen edelleen keltaisen neuletakin aloittamisesta. Laskemisesta tällä päällä ei nyt vain tule mitään, enkä ole päättänyt mallineulettakaan. Epäilen, että päädyn johonkin tuikitavalliseen, helmineuleeseen tms. Jos huomenna pystyisi jo laskemaan hihan leveyttä.

Ylläolevan kuvan kesäpusero miellyttää minua jostain syystä. Itse tekisin kyllä puseroon isomman kaula-aukon. Katsotaan mitä tapahtuu.

Löysin uuden vaatemerkin, jonka tyylistä pidän tosin paljon. Day on (yllätys, yllätys) tanskalainen. Ei voita Noa Noaa, ja on sitä paitsi kaksi kertaa kalliimpikin, mutta jotain samaa henkeä mallistoissa on. Käsittämätöntä miten tanskalaiset osaavat!

Continue Reading

Kuvaa ja musiikkia

Pitää mainostaa paria juttua, joista olen innostunut.

Kotiopettajattaren romaani (Jane Eyre) on tullut nyt kolmena tiistaina TV1:ltä. Ensi tiistaina tulee viimeinen osa. Uusi filmatisointi on todella hieno ja se onneksi löytyy jo Amazonilta. Pääosan näyttelijä Ruth Wilson on todella kaunis ja filmatisointi on ylipäätään hyvin esteettinen. Tykkään.

Muistan, kun lainasin koulun kirjastosta yläasteikäisenä Kotiopettajattaren romaanin ensimmäistä kertaa. Painos oli varmaan ajalta ennen sotia ja siinä oli hienot vaaleanruskeat nahkakannet. Vaikka olen lukenut kirjan pari kertaa sen jälkeen, en muista juonta täysin, paitsi että siinä on semionnellinen loppu. Onko kenelläkään muulla samanlaista “ongelmaa”, ettei muista näkemiensä elokuvien tai lukemiensa kirjojen juonta? Minun on hirveän vaikea jälkikäteen selittää juonta, vaan muistan yleensä vain tiettyjä yksityiskohtia ja tunnelmia. En siis yleensä muista mitä elokuvassa/kirjassa todellisuudessa tapahtuu.

Type O Negative on suvainnut vihdoin julkaista uuden levyn, joka kuulostaa pelottavan paljon bändin alkuaikojen tuotannolta. Ihan piristävää, vaikka itse pidänkin enemmän bändin “popahtavammista” ralleista. Black No. 1 on esimerkiksi aina yhtä hyvä (yhdeksän minuuttia pitkä versio soi mp3-soittimessa usein). Yhtyettä on mahdollista kesällä pällistellä Sauna Open Air -festareilla, jonne minä en kyllä varmaan eksy, koska a) olen mukavuudenhaluinen b) festareilla ei ole muita hyviä esiintyjiä c) kukaan ei lähde mun kaa.

Nyt virkkaamaan. On siis hurja perjantai-ilta tiedossa.

Continue Reading

Sinistä

Akva-lapasten värisommittelua piti päästä kokeilemaan (ai mitkä muut keskeneräiset työt?!).

Pinta on paljon mielenkiintoisemman näköistä luonnossa kuin kuvassa.

Kiva, kun kevät on niin pitkällä, että on valoisaa aikaisin aamulla ja melko pitkään illalla. Tänäänkin oli jo melkein valoisaa klo 06.05. Kohta voi käyttää pikkukenkiä ja ohuita pieniä vaatteita, jee! Toisaalta haluaisin, että kesä tulisi pian, toisaalta toivon, että kevät menee mahdollisimman hitaasti: Toukokuun alkuun mennessä pitäisi olla pelottavan paljon opiskelujuttuja koossa. Realistisesti ajatellen en ehdi tehdä kaikkea siihen mennessä. Ressi!

Mutta ei hätää, blogimaailmasta löytyy myös Selityskirjasto myöhästyneitä harjoitustöitä varten. Ajattelin sanoa “Ei pysty, liian hapokasta”, kun minulta tivataan Praktikum-päiväkirjaa tai Tekstiilien testaus -raportteja. Tai ainakin niin haluaisin sanoa.:)

Sain tänään ihania vanhoja nappeja postitse. Nappeja, jotka saavat minut hykertelemään ilosta. Vaikka on noin ziljoona opiskelu- ja työasiaa tehtävänä, haluaisin silti alkaa suunnitella jotain ihan uutta. Olisi ihanaa keskittyä muutamaksi päiväksi vain tuotesuunnitteluun.

Koska minulla ei ole pahemmin aikaa kirjoitella mielenkiintoisia juttuja, kehotan lukemaan siipan Rooma-aiheista Tempus omnia revelat -historiablogia. Viime päivinä blogi on päivittynyt tiheään ja sinne on ilmestynyt monia mielenkiintoisia juttuja. Uusimmassa postauksessa on Rooman turistikartta vuodelle 330 jKr. Ja eikun aikamatkailemaan!

Continue Reading

Pelkkää nappikauppaa

Kirpparilöytöjä tältä päivältä, pelkkiä nappeja:

Ylemmällä lautasella on uusia villatakkikokoa olevia nappeja, alemmalla nappeja arvioni mukaan 1950-1970 -luvuilta. Vanhat napit innostavat suunnittelemaan vaatetta nappien ympärille. Siro vaalea pitsineuletakki luunvärisillä napeilla kenties?

Mieleni tekisi kutsua vanhoja nappeja “vintage-napeiksi”, mutta se kuulostaa jotenkin huonolta suomen kieleltä. Eikö suomen kielessä ole tosiaan sanaa, joka kuvaisi vintage-käsitettä? Pitäisikö sellainen keksiä?

Tosiasiassa löysin minä muutakin kuin nappeja, ihastuttavan saksalaisen vanhan pin up -kortin:

Sunnuntain ulkoiluun siis yhdistettiin tutustumiskäynti Malmin kirpputorille. Aamulla tuli olo, että haluaisin kirpparille, mutta olisi kiva jos sen voisi yhdistää kävelyretkeen. Googlettamalla päädyin kippuritietokantaan, joka tuntuu olevan ainakin Helsingin osalta aika kattava. Sivua päivitetään myös usein, viimeksi alle viikko sitten. Malmin kirppis oli iloinen yllätys, myyjiä oli aika paljon ja kaiken roinan seasta löysi helmiäkin. Lisäksi kirpparilla ei ollut tajuttoman ahdasta kuten Valtterin kirppiksellä.

Continue Reading