Viime aikoina, kun pää on täyttynyt päivisin uusista asioista, olen tarvinnut kevyttä iltalukemista. Siispä olen plarannut kirjahyllyäni hartaasti.
Iltalukemiseksi on sopinut monenlaista, niin Rutto ja rukous kuin Tonttujen kutsukin. Jos Wil Huygenin ja Rien Poortvlietin tontuista kertovat kirjat eivät ole tuttuja, kannattaa ehdottomasti tutustua. Kirja tontuista kuulostaa oudolta, tiedän, mutta kirjat avaavat sellaisen maailman, jonka todella toivoisin olevan olemassa.
Tarvitsen luettavaksi lisää kirjoja, jotka eivät herätä suuria tunteita ja eivätkä käsittele tekstiilialaa. Sellaisia kirjoja, joita lukiessa aivot saavat levätä. Melkein hävettää tunnustaa, mutta olen viimeksi käynyt lainaamassa kirjoja kirjastosta vuosi sitten. Opintojen loputtua olen lukenut ylipäätään liian vähän yhtään mitään, lähinnä vain romaaneja. Alamäkeä mennään.;)
Sain idean, johon tarvitsen pieniä koristeellisiä lusikoita. Nyt niitä lusikoita sitten on, ja olen ihmeissäni kuinka ihanan kamalia lusikoita oikeasti on valmistettu tai valmistetaan. Nuo kirpparilta hankkimani lusikat ovat yksittäisinä esineinä minusta kauniita, mutta aterimina pöydässä ne olisivat jotenkin liikaa.
Lusikoiden alla on Carolyn Quartermainen Une décoration de charme -valokuva-/sisustuskirja kymmenen vuoden takaa. Ihastuin suunnittelijan töihin joskus lukioikäisenä ja Quartermaine on nähtävästi pysynyt tyylilleen uskollisena. Minunkaan mieltymykseni eivät nähtävästi ole kovinkaan paljon muuttuneet, koska voisin mieluusti sisustaa kotini “Modern Lace” -tyyliin.
En muista, olenko jo aikaisemmin postannut tämän Kylli-tädin videon, mutta ei sillä niin väliä, vaikka kertausta tulisikin. Biisi sopii nimittäin fiilikseen tällä hetkellä paremmin kuin hyvin!
13 Comments
Heh, minulla on kahtakin mallia aika runsaastikin kotona. Eka lusikka oikealta ja sitten tuo kukkalusikka, joka oli keskellä. Lapset ovat käyttäneet ahkerasti noita ensinmainittuja ihan syömiseen, mutta pieniä hopealusikoita en osaa käyttää itse oikein mitenkään. Kuumenevat liikaa kahvissa/teessä, ruoka (varsinkin jogurtti) niistä maistuu pahalta jne. Ne ovatkin palkintoja urheilukisoista (en siis niitä ole itse ostanut!) ja säilytän käyttämättömiä kenkälaatikossa varastossa ;D Ehkä ne pitäisikin viedä kirppikselle?
Hei, odotan mielenkiinnolla mitä pikkulusikoista on tulossa! Mulla on tää alkuvuosi perinteisesti ollut melko hiljaista kaikkien ompelujen ja puuhailujen suhteen, nyt pitäis taas saada jotain potkua tähän touhuun. Olen viemässä tänään tyttären muutossa inventoituja romppeita kirpparille. Ties mitä innostavaa sieltä kirppikseltä osuu silmään. Jospa se tästä lähtis käyntiin taas!Kirsikka
Kirjastosta Tarzaneita…
Marsvin, ainakin osa noista lusikoista on alpakkaa ja eivätkö alpakkalusikat “maistu” usein pahalta? Oikeista hopealusikoista voisi varmaan saada vähän rahaakin.:)Kirsikka, mulla on kyllä sama, nyt alkuvuodesta en juuri ole jaksanut uusia juttuja suunnitella. Tosin on ihanaa välillä neuloa vaatteita itsellekin! Minunkin pitäisi lähteä kirpparille myymään, nurkkiin on kertynyt niin tajuttomasti tavaraa.Anonyymi, en oikein usko, et Tarzanit on mun makuun.:)
Hiihaa, löysin kirpparilta hauskan korin, vähän niinkuin “käärmeenlumoojan” kori mutta ilman kantta ja siinä on kantokahvat! En ole nähnyt koskaan sen mallista. Ajattelin vuorata sen kankaalla ja laittaa vaikka neulelankoja siihen.Jospa siitä nyt saisi jotain inspiraatioita, ainakin se on hauska.Kirsikka
Erilaiset korit ovat kivoja sisustusjuttuja, on sitten eri asia, että miten käytännöllisiä ne ovat säilytykseen. Ainakin omat rottinki- ja pajukorini vain kuljeskelevat (eivät tosin ihan itsestään) ympäri kämppää.:)
Täälläkin on tullut luettua liian vähän, siis kaikkea muuta kuin opiskeluun liittyvää. Jotenkin vain kun koko päivän lukee tutkimuskirjallisuutta, ei jaksa enää illalla lukea edes romaaneja. Neulominen ja käsityöt nollaavat pään paremmin. Tonttu-kirjat ovat kyllä mahtavia. En muista ovatko ne saman tekijän/kuvittajan kuin keijuista kertovat samantyyppiset “tietokirjat”, joita olen tosin nähnyt vain englanniksi.
Siis mitä tarkoitat sanoessasi että kunpa tonttuja olisi olemassa… Tietenkin niitä on olemassa, samoin kuin keijuja, maahisia, meninnkäisiä, peikkoja ja metsänneitoja. Meillä on lasten kanssa luvussa Ronja ryövärintytär, aika ihana.
Minulla on muuten mökillä kaikki Ursula-kirjat (se sairaanhoitaja) ja kun vajoan tosi alas, alan lukea niitä…
Oletko lukenut Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe-kirjoja? Ne ON lepuuttamiskirjoja. Suosittelen lämmöllä. Niiden kanssa pääsee toiseen tunnelmaan täydellisesti. Ovat helppoja luettavia, mutta taitavasti ja moniulotteisesti kirjoitettuja. Hienointa niissä on se, että vaikka kirjoittaja on mies, on hän saavuttanut upeasti naisellisen viisauden ytimen! Kirjat saa pokkareina edullisesti, jos ei kirjastosta löydy..
Anna aivojen levätä. Gradun teko on päälle iso juttu. Itse lähdin heti sen jälkeen reissuun 2 kk. Mutta kirjoitusten jälkeen luin vuoden vain rakkauskirja hömppää…t.isrik
ColibriDreams, musta tuntuu, että nykyään en itse enää lue mitään painettua tekstiä. Paitsi naistenlehtiä joskus!:D Mulle ei ole sattunut kätösiin samojen tekijöiden keijukirjoja, mutta saattaahan niitä olla. Poortvlietin kuvitukset ovat mahtavia.Matroskin, siinä tapauksessa olisin hyvin halukas näkemään vallilalaisen tonttupariskunnan.:) Haa, muistan lukeneeni varhaisteininä noita Ursuloita, kuten myös Lotta-kirjoja ja muita samanlaisia. En usko, että purisivat enää.:)Käsveska, Mma Ramotswet ovat mahtavia! Uskoakseni olen lukenut lukenut ne kaikki yhtä lukuunottamatta. Rooibos-tee innostukseni johtuu noista kirjoista. Olin TODELLA hämmästynyt, kun kuulin, että kirjojen kirjoittaja on englantilainen pappaikäinen (professoris-?)mies.:)Isrik, mulla on gradunteosta aikaa jo lähes yksitoista kuukautta… Kyllä tässä pitäisi jo alkaa ryhdistäytyä.
Uskomattoman ihania lusikoita sinulla, itselle tuli yhtä-äkkiä kauhea tarve mennä kirpputoreja penkomaan :D