Project Spectrumin ensimmäinen kuukausi, punainen kuukausi, päättyy ensi lauantaina. Muutaman (vaalean)punaisen työn olen tehnyt, mutta laatikoista löytyisi vielä työsarkaa. Joulukuussa aloitettu punainen neulepaita on vielä totaalisen kesken. Myös kantolaukku rakkaalle Onnilleni on kesken. Äsken laatikkoja kaivellessani löysin vielä pinkin hahtuvanlapasen, joka odottaa paria. Myös marraskuussa mainostamani vaatekankaat ovat kankaina, eivät vaatteina. Jotenkin nämä työt eivät kiinnosta nyt. Edellä mainittujen punaisten projektien lisäksi kesken on vihreäraidalliset sukat, kinnasneulatut sukat (x2) ja kintaat sekä sormettomat käsineet.

Punaisia lankoja löytyy vielä laatikoistakin. Järjestin itseasiassa kaikki punaiset langat tänä aamuna samaan laatikkoon. Kyllä, niitä on niin vähän, että ne mahtuvat yhteen isoon pahvilaatikkoon.

Varvassukat edistyvät:

Ja jos olet jaksanut lukea tänne saakka, niin kiinni jäit!

Koska luet tätä tekstiä, se tarkoittaa että sinun täytyy kommentoida. Kommentoi ihan mitä haluat, kunhan teet sen. Laita tämä teksti omaan blogiisi ja nappaa kaikki blogiasi lukevat.

Minusta tämä on helppo ja hauska tapa selvittää ketkä blogiani oikein lukevat. Itse jäin kiinni Oolan blogissa.

Taideaineiden opetusta on leikattu viime vuosina merkittävästi sekä peruskoulussa, että luokanopettaja- ja lastentarhaopettajakoulutuksissa. Jos pidät taideaineita itsestään selvänä osana koulun yleissivistävää opetusta, etkä hyväksy leikkauksia, niin käy allekirjoittamassa adressi.

Valon vaikutusta on se, että vapaaehtoisesti herään seitsemän tunnin yöunien jälkeen klo 06.39, vaikka voisin nukkua vielä tunnin ennen töihin lähtöä. Ei huono, keväällä ja kesällä tarvitsee paljon vähemmän unta. Energian saa näemmä suoraan auringosta.

Varvassukka-asiaa:

Inspiraationa toimivat nämä:

Siipan egyptiläistyyliset (roomalaisaikanakin käytetyt) varvassukat etenevät varmasti, mutta hitaasti. Tämän tyyppisiä sukkia käytettään varvassandaalien kanssa. Sukat eivät istu minun jalkaani, koska jalkani ovat (onneksi!) sirot ja kapeat, kun siipalla on taas leveät tassut.

Sormettomat käsineet ovat edenneet tämän verran:

Hiljaista siis on käsityörintamalla. Viikonloppunakin pitäisi keskittyä lautanauhoihin.

Muutama kuukausi sitten värjäämistäni Nalle-langoista ensimmäinen valmistunut työ ovat nämä:

Lankaa meni noin 65 grammaa (puikot nro 3). Ajattelin ensiksi pujottaa tuohon reikäpitsiriviin satiininauhan, mutta sitten tulin toisiin aatoksiin.

Yritin eilen lukea kirjallista ohjetta lautanauhan tekemiseen, kun minun pitää tehdä opintomoniste lautanauhasta. Ohje oli kuitenkin sekoittaa minut täysin! Pitänee pysyä erossa kirjallisista ohjeista…

Seuraavana isompana työnä olisi tarkoitus valmistaa vaatekappaleita siipan historiallista pukukokonaisuutta varten: Roomalaistyylinen tunika ja sukat. Siipan blogissa on selkeä suunnitelma asukokonaisuudesta. Aloitan varmaan sukkien tekemisellä, kun kangasta varten pitää lähteä kangaskauppaan. Omissa varastoissa kun ei löydy valkoista palttinasidoksista rohdinpellavaa (panamasidoksista kyllä löytyisi kolmisen metriä ja palttinaisia taas eri väreissä).

Neulakinnasrintamalla on viime aikoina ollut hiljaista. Minulla on EDELLEEN kesken sukat, joista postasin pari kuukautta sitten. Kasvivärjätystä langasta neulatut kintaat ovat olleet kesken lähes vuoden. Pitäisi varmaan tehdä asialle jotain…

Tänään pesin Tallinnasta joulukuussa ostamani villalangat. Langat olivat ennen pesua NIIN rasvaisia, että niitä saattoi käyttää käsien rasvaamiseen.;) Pesuvesikin oli niin likaista, että pesin langat kahteen kertaan. Nyt kotimme haisee lampolalta märkien lankojen takia, muttei se haittaa. Ajattelin langoista seuraavaa isompaa neuleprojektia, mutta siipan roomalaistunika ja sukat taitavat mennä nyt edelle.;)

Isoa värjäyskattilaan voi kätevästi käyttää myös villojen pesuun:

Kevät:

Eli (vaalean)punainen Project Spectrum -kuukausi jatkuu. Kevät-huivi on tehty Ziinan ohjeella. Olen aivan ihastunut huiviin, sitä tulee varmaan kesälläkin paljon käytettyä. Lanka on Wetterhoffin keskipaksua silkkivillaa, Silvillaa (puikot nro 4). Langan menekki oli noin 130 grammaa. Kevät on helppo neuloa ja pinnasta tulee kaunis. Kasteleminen ja pingotus avasi kuvion kauniisti. Teen varmaan myöhemminkin samalla mallilla huiveja.

Aloitin aamupäivällä Riihivillan kasvivärjätyistä langoista Interweave Knits-lehden mallin inspiroimia “sormettomia” käsineitä. Lanka on kuitenkin liian paksua ja ei oikein toimi 202n-resoripinnassa. Ongelmana on, että minulla on varastoissa joko liian paksuja tai ohuita lankoja. Mikään ei oikein tunnu sopivan tuohon malliin. Tein koetilkkua myös Drops Alpaca langasta. Alpakasta tehdyt käsineet olisivat aika ihanat.

(lukeeko noita otsikoita joku?!)

Onneksi tuli ulkoiltua aamupäivällä, nyt ulkona sataa räntää melkein vaakasuoraan. Nyt on ihanaa vain istua kotona ja nauttia lämmöstä ja ruoasta kuin pieni sopuli.;)

Tänään iltapäivällä tuli Kansakunnan perilliset -sarjassa osa Laila Kinnusesta, minun mielestäni ehkä ihanimmasta suomalaisesta naislaulajasta. Mirja Pyykön haastateltavana oli Kinnusen tytär Milana Misic, jonka tuntui olevan todella sinut itsensä ja äitinsä elämän kanssa. Kansakunnan perilliset on nerokas sarja. Siinä myyttiset suomalaiset muuttuvat arkisemmiksi, lapsiensa kertomina.

Torstaina tutustui uuteen lehtituttavuuteen: Les Nouvelles du Patchwork on Ranskan tilkkutyöyhdistyksen julkaisema lehti. Nettisivut saattavat hämätä aneemisuudellaan, itse lehti on todellinen helmi. Se on kokonaan nelivärinen ja kuvia on PALJON. Eikä ainoastaan perinteisistä tilkkutöistä, vaan modernista tilkkumaalauksesta ja muista tekniikoista. Tekisi mieli alkaa tehdä tilkkutöitäkin! Missäköhän välissä ajattelin harrastaa kaikkea mitä haluaisin?;)

…kasa ihania vanhoja käsityölehtiä 1930-1950-luvuilta.

Minusta tuli lehtien onnellinen omistaja viime viikolla ja nyt en voi kuin ihmetellä, miten tulenkaan toimeen ilman vuoden 1938 mannermaista uutuutta: “Uudenuutukaista, aistikasta, käytännöllista ja lämmittävää” napitettavaa autopeitettä. Kyllä sellaisen kanssa kelpaa matkustaa kylmässä autossa:

Samaisen lehden kansi on näin dramaattinen:

Vanhoja käsityölehtiä voi käyttää niin ideointimateriaalina neuleisiin ja vaatteisiin kuin kuvapankkinakin. Siippa intoutui käyttämään yhden lehden kansikuvaa vaihtoehtohistoria -forumin kuvituksena. Tosin kuvatekstit ovat hänen omansa.;)

Prosemman tekoa ajattelin buustata seuraavalla kirjapinolla:

Vaaleanpunainen Kevät-huivi valmistuu hitaasti, mutta varmasti. Toivottavasti saisin sen valmiiksi viikonloppuna.

Prosemmasta tuli sellaista palautetta, että huhhuh. On sellainen olo, että nyt voisin alkaa opiskella maatalouslomittajaksi. Ja jättää yliopistomaailman sikseen. Ahdistaa tieteellinen kirjoittaminen, varsinkin aiheesta, josta ei itse ole lainkaan kiinnostunut. Ongelmia ei tuota niinkään käsityötiede vaan pakollinen sivuaineeni kasvatustiede. Taidan olla väärällä alalla.

Voisin vaikka lähteä tänne opiskelemaan puoleksi vuodeksi.

No, kaipa tämä tästä.

Jo viime syksynä manasin lainarukkiani. Nyt rukki on taas tullut mieleeni, kun olen haaveillut värttinällä kehräämisen opettelusta.

Värttinän lyhty:

Mikäköhän rukissa oikein on vikana? Lyhty pyörii nätisti, mutta kehrätty lanka ei edelleenkään halua rullautua rullalle. Nyörin olen jo rukkiin vaihtanut. Olenko oikein ymmärtänyt, että rulla pitäisi pyöriä vapaasti ja NOPEAMMIN kuin kehrän ja lyhdyn? Minulla rulla vain jumittaa eli ei pyöri metallitikussa ollenkaan, vaan on kiinteästi kiinni siinä. Pitäisiköhän rullan reikää suurentaa? Milläköhän se onnistuisi? Perintörukkia, joka ei ole edes minun, en haluaisi turhaan sorkkia. Neuvoja ja ideoita otetaan vastaan!

Pidin tänään Ylpeys ja ennakkoluulo -maratonin

Yli viisi tuntia mitä iiihaninta nummilla vaeltelua ja sievistelyä. Eli kiitos vain Turkuun, että dvd saatiin lainaksi. Olenkin nähnyt sarjan viimeksi muutama vuosi sitten, kun se tuli uusintana telkkarista. Ensimmäisen kerran sarjan näin, kun asuin vielä vanhempieni luona. Muistan, kuinka piinaavaa oli odottaa aina viikko, ennen kuin näki seuraavan jakson. Vaikka tiesi, miten tarinassa tulee käymään. Rakastan Jane Austeneita! Mutta vielä enemmän rakastan Colin Firthiä, varsinkin Mr. Darcyna. ;)