Postaukseni alkavat olla hieman itseään toistavia, mutta lapastäti täällä taas:
Naapuri näki lapaset ulkoilemassa pihalla ja kommentoi, että olen sitten tehnyt muutamat lapaset talvea varten. En halunnut häiritä hänen mielenrauhaansa, en siis sanonut, että tässä on vain osa tekemistäni lapasista.
Tänään oli ihana virkata ulkona auringonpaisteessa. Dramatiikkaa iltapäivästä ei kuitenkaan puuttunut, sain katkaistua virkkuukoukun!
En ole ikinä katkaissut yhtään ohutta sukkapuikkoakaan (ainakaan muistaakseni), mutta tänään katkaisin 2,5mm virkkuukoukun. Pidän koukkua virkatessa veitsiotteessa, joten koukku joutuu kovemmalle koetukselle kuin kynäotteessa. En muista, että kukaan olisi opettanut minulle kuinka koukkua virkatessa tulee pitää, vaan opettelin tuon ihan itsekseni. Kuinkakohan moni virkkaa veitsiotteella, kynäote taitaa olla aika paljon yleisempi?
Onneksi varastoista löytyi toinen saman paksuinen koukku, ei mennyt siis iltapäivä pilalle. En tietenkään olisi voinut tehdä mitään muuta kuin virkata, kun se olin kerran aloittanut. En, vaikka minulla on noin kymmenen projektia käynnissä.
Tällaisia Riemupyöriä sitä sitten syntyy pikkuhiljaa:
Ensi kerralla toivottavasti jotain ihan muuta. Muut projektit vain tuntuvat edistyvän niin hitaasti.