Operaatio Sininen (ja valkoinen)

Väriharjoitusta. Kuvassa on käytetty vain sinisiä, harmaita ja valkoista. Lisää kuvasta postauksen loppupuolella.

Project Spectrum tosiaan pyörähti käyntiin sinisen, harmaan ja valkoisen voimin. Koska olen olen aika epäluuloinen kyseisten värien suhteen, tämä väritreenaus tekee hyvää. Aloitinkin sinisen kauden tekemällä luonnoksen erilaisilla sinisillä ja harmailla. On oikeasti vaikeaa käyttää värejä joista ei juuri pidä!

En ole ikinä voinut sietää perussinistä, mutta kaikenlaiset lämpimät laventelinsiniset ja esimerkiksi vihreään vivahtava petrooli ovat minun mielestäni kauniita. Olen usein pohtinut, että näkevätköhän ihmiset värit jotenkin perustavasti erilailla. Esimerkiksi äitini pitää puhtaista ja kirkkaista perusväreistä, joita minä taas vierastan. Näkeekö äitini värit eri tavalla kuin minä vai yhdistääkö hän vain erilaiset värit eri tunteisiin vai mitä tapahtuu aivoissamme, kun arvotamme värejä? Kun minä sanon pitävänä punaisesta se tarkoittaa lähes kaikkia punaisia PAITSI kirkkaita kylmiä puhtaita punaisia. Luullakseni äidilläni mieltymykset menevät täysin päinvastoin.

Oma värimakukin muuttuu. Minulle tummanruskea on uusi musta ja olen viimeisen vuoden aikana innostunut lämpimistä keltaisista: hunajasta, sinapista, okrasta. Punainen kausi alkaa väistyä, vaikka työhuoneen punainen villamatto ja verhot tuntuvat edelleen kovin kotoisilta.

Väreistä lisää:

  1. Muodissa olevat väritkin määrittelevät kansainväliset trenditoimistot, kuten Intercolor.
  2. Olen ennenkin mainostanut Coloria.net -sivuja, mutta sivuilla voi uppoutua tunneiksi värien maailmaan!
  3. Suosittelen Victorian Finlayn Colour-kirjaa (suom. Värimatka) värien historiasta kiinnostuneille.

Miksi sitten maalasin/piirsin yllä olleen luonnoksen? Siksi, koska tarkoituksena olisi neuloa valkoinen hame ja pikkuinen sininen neulepusero. Inventoin vähän sinisiä lankojani ja löysin petroolinsinistä ohutta puuvillalankaa. Oikeastaan haluaisin paidasta pitkähihaisen, mutta koska lankaa on vain 400 grammaa, taitaa pitkät hihat jäädä haaveeksi.

Hametta varten aloitin jo mallitilkkuakin. Lanka on monta vuotta laatikoissa marinoitunutta Novitan Brillaa. Ajattelin käyttää lankaa kaksinkertaisena. Inspiraatiota otin Knit Cafe -kirjan suloisesta neulehameesta, mutta mallineulekin on omasta päästä. Olen vähän skeptinen tämän projektin suhteen. Lanka epäilyttää minua (liian kiiltävää ja kaksinkertaisena ehkä vähän liian paksua) ja en ole ikinä neulonut hametta. Lankaakin on aika vähän, 650 grammaa, tuleekohan tuosta hametta?

EDIT: Heti rupesi ahdistamaan, kun näki sinisen kuvan blogissaan. Ei tämä näytä enää yhtään MINUN blogiltani! ;)

Continue Reading

Kamrat

Palautin tänään taas graduteoriaa, testasin muunmuassa kankaiden rypistyvyyttä ja vedenhylkivyyttä ja nyt ajattelin olla pari päivää tekemättä yhtään mitään. Nyt tuntuu taas siltä, että neuloakin voisi, kun kaksi päivää kestänyt infernaalinen pääkipu on vihdoin lähtenyt pois. Tosin oikea silmä näkee edelleen kummallisia väripalloja, mutta kyllä se varmaan tästä.

Eilen tuli loistavan Kamrat-ohjelman kolmas jakso. Ohjelma on edennyt nyt kolmanteen jaksoonsa ja tähän mennessä on käsitelty venäläisten näkemyksiä suomalaisista, venäläisten naisten luonteenpiirteitä ja eilisessä ohjelmassa venäläistä musiikkia. Toivoin, että ohjelmassa olisi ollut Мумий Тролль -yhtyeestä jotain, muttei ollut. Yhtyeen kotisivuilla voi kuunnella kappaleita (tällä sivulla, tosin jätä kappale Прости, Киска! väliin ).

Kamrat-ohjelma on niin hyvä, että venäjän opiskelu on alkanut taas kiinnostaa. Tosin tähän mennessä se on jäänyt ajatustasolle, vähän niinkuin ruotsin opiskelu ja ajokortin hankkiminen. Venäjää olisi kiva osata, mutta opiskelu ei oikein nappaa. Tulee mieleen kaikki hirveät peruskoulun venäjäntunnit (“Kyllä teille korva sanoo miten tuo sana on taivutettava!”) ja piinaavat lukion pienryhmätunnit (“Ai miten niin et tiedä akkusatiivin monikon maskuliinimuotoa?!”). Toivottavasti opetus on muuttunut jotenkin oppilasystävällisemmäksi, vaikka vikaa oli tietysti minussakin, mitäs olin laiska oppilas. Mutta katsokaan Kamrat-ohjelmaa ja lähtekää kanssani Pietariin! (Siippa on kieltäytynyt lähtemästä).

Niin ja tänään alkoi virallisesti Project Spectrum. Ajatuksia on jo, mutta nyt tilaustöiden kimppuun.

Continue Reading

Vanhoja kaavoja

Kun tulin lauantaina kotiin minua odotti työhuoneen lattialla tällainen laatikko:

Minua oltiin lahjottu vanhoilla 1950-1970 -luvun kaavoilla, joukossa on yhteensä noin 30 kappaletta Simplicity-, Stil- ja Sorja-kaavoja. Suurin osa kaavoista on lasten tai teinien kaavoja, mutta joukossa on myös sellaisia, jotka haluaisin toteuttaa heti. Toisen tarpeeton on toisen aarre. Kiitos Aslak!

Oikean yläkulman 50-luvun päiväpuku olisi aika ihana, toivottavasti kaikki kaavaosat ovat tallella.

Continue Reading

Onnenlehti -huivi nro 3

Hän toistaa itseään.

Omaa mallia on kyllä helppoa neuloa, kun ei tarvitse katsoa ohjetta. :) Lankaa meni noin 65 grammaa ja se on BB:n mohairia Tallinnasta. Tein huivista kuusi mallikertaa korkean, eli mallikerran korkeamman kuin ohjeessa (pdf).

Huivi on hassun värinen, välillä se näyttää myyränväriseltä (=ruskealta), välillä harmaalta, välillä melkein lilalta, riippuen valaistuksesta. Tämä huivi tulee omaan käyttöön, koska ruskeita huiveja minulla ei vielä olekaan (miten se on ylipäätään mahdollista?!).

Pimp my villatakki

…eli Mielityn tuunaustuokio käynnistyy jälleen.

  1. Otamme urheilullisen vetoketjullisen villatakin, joka on pyörinyt kaapeissa jo useamman vuoden. Urheilullinen villatakki ei vain sovi tälle käyttäjälle! Materiaali on kuitenkin laadukasta villaa ja takki on kauniin värinen, siksi se ei ole mennyt kierrätykseen.
  2. Poistamme vetoketjun ja syvennämme kaula-aukkoa. Pääntie siksakataan, käännetään noin yhden cm:n saumavara neuletakin nurjalle puolelle ja siksataan vielä kertaalleen. Näin pääntiestä saadaan siisti.
  3. Vetoketjun sijaan kiinnityksenä toimii yksittäinen nappi ja kiinnityslenkki. Neuletakin etukappaleiden reunoja somistavat puuvillapitsit.

Ja tässä lopputulos:

Rinnukseen tein silkkiruusun kahdesta erilaisesta silkkikankaasta. Takana on rintaneula, eli ruusun saa irti takista helposti. Tuo on ensimmäinen ruusukokeiluni ja siksi ei kestä lähempää tarkastelua.;)

Continue Reading

Jaarittelua

Olisi kuvattavaa, pitsihuivi on valmis ja tuunattu takki myös. Mutta kun ei ole valoa. Toisaalta, en jaksa nyt nurista valosta, koska olemme jo voiton puolella. Kohta tammikuu on lopussa, sitten enää helmi- ja maaliskuu ja sitten alkaa oikea kevät. Sitten on taas luvassa puoli vuotta oikeaa elämää

ja kaunista valoa

. Voisin myös luvata, että huomenna täällä on uusia kuvia.

Huomioksi:

  1. Nukkuminen on yliarvostettua. 03:58 on aivan oikea aika herätä, jos ei nukuta. Ensi yönä tätä voisikin kokeilla. Olisi aika paljon tekemistä ennen ensi keskiviikkoa.
  2. Atwood on ehkä maailman paras kirjailija. Orjattaresi ja Sokea surmaaja ovat parhautta, Rouva oraakkeli pitäisi lukea uudelleen. Atwoodia pitäisi alkaa kerätä omaan kotikirjastoon (nyt löytyy vain Sokea surmaaja sekä Oryx ja Crake).
  3. Satunnaiset pari lasillista viiniä (tai vähän enemmänkin) voivat auttaa elämänkokoiseen ketutukseen.
  4. Lattialla ajalehtivan tavaran määrä on vakio, riippumatta siitä kuinka monta metriä kirjahyllyä omistaa.
  5. Olen nähnyt lisää outoja unia. Pitäisiköhän alkaa pitää unipäiväkirjaa?
  6. Vähään aikaan kauneinta suomea löytyy täältä: Barbro Viuluntarkastajan päivät.fi. Kaikenlaisten kielenraiskaajien (kuten minä) jälkeen tämä on kuin musiikkia. Päiväkirja, joka on kuin soljuva virta, mutta kertoo kuitenkin kaiken oleellisen, tempaa mukaansa. Linkitin luvatta, saa protestoida.
Continue Reading

EVVK

Täällä olisi keskeneräinen gradu, joka kaipaisi kirjoittajaa. Anyone?

Tarvitsen hyvää tieteellistä kirjallisuutta 1960-luvun Suomesta (ja länsimaista yleensä). MIKSI en sitä löydä? Teoksen pitäisi käsitellä aihetta sosiologian tai kulttuurintutkimuksen näkökulmasta. Kaikki SKS:n julkaisemat kirjat minulla jo on, mutta niiden lähteissä ei tunnu olevan mitään järkevää muuta kirjallisuutta. Tarttis vähän lisätietoa kokonaisvaltaisesta murroksesta länsimaisessa kulttuurissa 1950- ja 1960 -luvuilla mukaan luettuna elintason nousu, nuorison liikehdintä jne.

Hakkaan taas päätäni seinään ja ihmettelen, että miksi en ottanut aiheekseni jotain esinetutkimusta. Olisi ollut niin kivaa mennä tutkimaan kansallismuseon varastoja. Sen sijaan päädyin abstraktiin tutkimukseen, jossa en ole ikinä loistanut. Oi miksi?

Kylläpäs marisuttaa. Onneksi auringonnousu oli sentään tänään kaunis.

Parina viime yönä olen ollut unissani ulkomailla. Ensimmäisessä unessa asuin Keravalla, joka paljastui unessa osaksi Ranskaa. Muistan unessa ihmetelleeni, että olenpa missannut aika paljon, kun 27-vuotiaaksi asti en tiennyt, että Suomella on maaraja Ranskan kanssa ja minä asun vielä Ranskan puolella.

Viime yön unessa olin opiskelemassa Pietarissa venäjää ja minut oli vahingossa laitettu varsin edistyneiden ryhmään. Parini ja kämppäkaverini oli pieni ja siro ranskatar, joka puhui täydellistä venäjää vain vähän ranskalaisittain murtaen. Olin pulassa ja join hermostuneisuuteeni liikaa kolaa.

Omituista.

Continue Reading

Huomioita

Matkavinkki:

Jos haluatte nähdä Helsinkiä uudesta näkulmasta, niin matkustakaa Jokerilinjalla 550 reitin päästä päähän! Itse matkustin tällä viikolla Pohjois-Haagasta Itäkeskukseen ja se oli varsin mielenkiintoinen matka. Bussi ei aja vain isoja teitä, vaan esimerkiksi ylittää Vantaanjoen jännää vanhaa rautatiesiltaa pitkin.

Tiedoksi itselleni ja muille:

Laskin ja järjestin (!) tänään kaikki lankani. Omaan käyttöön lankaa on noin 20 kiloa ja “työ”-lankoja on noin kahdeksan kiloa. Arvioin etukäteen, että lankaa olisi noin 25 kiloa, eli ei tuo arvio ihan kauhean paljon pieleen mennyt.

Nyt voisin taas aloittaa jonkinlaista lankalakkoa, joka ei tosin koske tilaustöihin ostettavia lankoja. Kroatiasta saan kyllä sitten toukokuussa ostaa lankaa, jos lankakaupan Splitistä löydän. Epäilen vahvasti, että kaupungista ei kovin helposti lankaa löydy, jollei sitten sattumalta jostain pienestä naistenvaateliikkeestä (kuten Riminissä).

Ihailtavaksi:

Heegeldab -blogissa on ihana kirjottu laukku, joka inspiroi vaikka mihin.

Continue Reading

Pimp my t-paita

Nyt alkaa Mielityn tuunaustuokio:

1. Otamme kökön mallisen kirpparilta materiaalinsa (raakasilkkiä) ja värinsä (okra) vuoksi ostetun t-paidan.

2. Muotoilemme paitaa kovalla kädellä: Hihat pois, sivusaumoista yhteensä noin 20 cm pois, kaula-aukosta turha siveellisyys pois. Koristellaan toppi kirpparilta ostetulla pitsillä, paidasta leikatulla ylimääräisellä kankaalla, napeilla ja silkkinauhalla. Ja voilà, meillä on ensi kesän suosikkipaita valmis.

Olalla oleva koriste on itseasiassa rintaneula, sen voi siis ottaa helposti irti topista, jos alkaa kyllästyttää.

Ja sokerina pohjalla:

Vanhan rikkinäisen pesukoneessa huovutetun villatakin taskusta saa mainion MP3-soittimen säilyttimen. Milloinkohan kyllästyn nappien käyttämiseen koristemielessä?

Seuraavassa Mielityn tuunaustuokiossa on aiheena “Pimp my villatakki”.

Continue Reading

Ruskeat polvisukat

Nyt nämäkin tulivat sitten valmiiksi:

Fiilistellään nyt sitten ihan urakalla:

Vähän näkyy tuollaista puikkojen väliin jäänyttä löysyyttä. Aijai.

Piti kuvailla keskellä päivää, että riitti auringonvaloa, matkan varrella töistä luennolle. Kuka arvaa missä kuvat on otettu?

Sukkien malli on oma. Sukkien väri on kaunis tummanruskea, mutta en saanut vangittua väriä kuviin. Lanka on Vuorelman Vetoa, sitä meni noin 190 grammaa. Sukat on neulottu 3 mm:n bambupuikoilla, paitsi kantalappu 3,5 mm:n puikoilla. Pitsikuvio löytyy Novitan kevät 2006 -lehdestä sivulta 90. Sukissa on perinteinen saksalainen vahvistettu kantapää ja sädekavennus. Eli todella perussukat, jotka voisin otta myös luonnonvalkoisina. Kukakohan ne neuloisi?

Ja seuraavaksi neulomme loppuun keskeneräisen myyränvärisen pitsihuivin!

Continue Reading

Pehmolelukaavoja?

Kun näin Gingerin, se oli rakkautta ensi silmäyksellä!

Mistäköhän netistä voisi löytää pehmolelukaavoja? Tietääkö joku? Juu, tiedän että kirjastoista löytyy pehmolelukirjoja, mutta ajattelin päästä helpommalla. :)

Continue Reading